Mitä saa polttaa takassa?

Mitä saa polttaa takassa? Turvalliset puulajit ja sallitut materiaalit?

Mä oon aina polttanut takassa vaan ja ainoastaan puhdasta, kuivaa puuta. Koivua enimmäkseen, isä opetti sen jo pienenä.

Sytykkeinä parasta on tuohesta revityt suikaleet ja ihan pienet kuivat oksanpätkät, just sellaset sormenpaksuiset. Me kerätään niitä aina mökillä Puumalassa loppukesästä, ihan elokuun lopulla, valmiiksi talvea varten isoon koriin.

Koskaan en laittaisi pesään mitään käsiteltyä, en maalattua lautaa enkä varsinkaan roskia. Siitä tulee ihan hirveä käry ja myrkyt.

Totta kai siitä polttamisesta aina päästöjä tulee, sen näkee jo piipusta nousevasta savusta. Siksi on tärkeetä polttaa kunnolla, kuumalla liekillä eikä kituutella. Silloin se palaa puhtaammin, ei tule niin paljon savua vaivaamaan naapureitakaan.

Joskus jos puut on vähän nahkeita, käytän niitä kaupan sytytyspaloja. Ekologisia, puukuidusta tehtyjä. Helpottaa elämää kummasti.

Voiko takassa polttaa roskia?

Voiko takassa polttaa roskia? Ei, roskien poltto takassa on kaupungeissa ja taajamissa täysin kielletty. Muistan sen lapsuuden liekin, mummolan tuvassa. Se tanssi, lauloi, kertoi tarinoita. Ei se silloin koskaan haistanut muulta kuin puulta, metsältä, menneiltä kesiltä, poltetulta kuivuudelta, sydämen lämmöltä. Niin pitää olla.

Takkaan kuuluu vain kuiva polttopuu. Se on tärkeää, niin kovin tärkeää. Se rauhallinen hohde, se hiljainen rätinä. Ajatus siitä, että liekki söisi jotain muuta kuin puuta – jotain kovaa, terävää, muovista, myrkyllistä – se tuntuu väärältä, sielua riipivältä. Se tuntuu kuin särkisi jotain pyhää.

Maitopurkit, nuo arjen pienet todisteet, ja pahvit – ne eivät kuulu liekin syleilyyn. Ne ovat tarinansa kertoneet jo kertaalleen, ne kuuluvat muualle. Jätekeräyksen hiljainen kutsu, se odottaa niitä. Ei niin, että savu mustaa taivasta, ei niin, että sisään kätkeytyy paha. Ei saa, ei missään nimessä.

Kun takassa palaa väärää, se kyllä näyttää sen. Savupiipusta tupruava musta savu – se on varma merkki. Se on kuin huuto taivaalle, ilmoitus pimeästä teosta. Se muuttaa ilman, tekee siitä painavan. Tunnen sen syvällä, se pistää sydämeen. Silloin tiedän, että joku on rikkonut luottamuksen.

Lisätietoa puun polttamisesta:

• Puhdas poltto: Kun takassa palaa vain puhdasta, kuivaa puuta, savu on kevyttä, melkein näkymätöntä. Se nousee lempeästi, kuin henkäys, sulautuu taivaaseen. Se on merkki kunnioituksesta.
• Vastuullisuus: Minun mummoni aina sanoi, että tulta on kunnioitettava. Se on vanha viisaus, perintö. Roskien poltto on rikos luontoa, meitä kaikkia kohtaan. Se on haitallista ympäristölle ja myös itselle, omalle kodille.
• Miksi kielletty:
  • Päästöt: Palavat muovit, painetut paperit, kaikki ne päästävät ilmaan haitallisia yhdisteitä – dioksiineja, furaaneja, pienhiukkasia. Nämä laskeutuvat sitten takaisin maahan, hengitykseemme.
  • Takan ja piipun vahingot: Roskat, erityisesti muovit, voivat vahingoittaa takan rakennetta ja kertyä savupiippuun, lisäten nokipalon riskiä. Tuli, se ei pidä epäpuhtauksista.
  • Naapurit: Haiseva savu, mustat hiukkaset – ne kantautuvat tuulen mukana, häiritsevät. Se ei ole hyvää naapuruutta.
• Esimerkkejä jätteistä, joita EI SAA polttaa:
  • Muovit: Kaikenlaiset muovit, pullot, pakkaukset, kalvot. Ne vapauttavat myrkkyjä palaessaan.
  • Painetut ja käsitellyt paperit/pahvit: Sanomalehdet, aikakauslehdet, mainokset, maitopurkit, kartongit, lahjapaperit, joiden pinnassa on painoväriä tai pinnoitteita. Ne sisältävät kemikaaleja.
  • Käsitellyt puutavarat: Maalatut, lakatut, kyllästetyt puut. Niissä on kemiallisia aineita, jotka haihtuvat ilmaan.
  • Tekstiilit: Vaatteet, kankaat, matot. Ne saattavat sisältää synteettisiä kuituja ja väriaineita.
  • Vaaralliset jätteet: Akut, lääkkeet, liuottimet – ei tietenkään. Mutta mainitsen tämän silti, sillä joskus ihmiset ajattelevat takan olevan kaatopaikka. Ei ole.
• Polta oikein, puhtaasti: Valitse vain kuivia, käsittelemättömiä puita. Anna liekin palaa kirkkaasti, puhtaasti. Se on kunnianosoitus sille iäkkäälle toverille, lämmölle, joka tuo valoa pimeään. Muista aina se.

Mitä puuta voi polttaa takassa?

Takkaan voi tunkea melkein mitä vaan, kunhan se palaa. Mutta jos haluat takastasi todellisen lämmitysmonsterin eikä vain savupönttöä, niin koivu on ehdoton ykkönen. Se palaa kuin pieni Aurinko, jättäen vain siistin tuhkapilven.

Miksi koivu on niin ihmeellinen? No, se syttyy kuin kuiva talouslehti ja antaa lämpöä niin, että posket punoittaa kuin pikkupojalla jouluna. Ei mitään säätöä, ei mitään itkua, vain puhdasta, tiheää lämpöä. Mänty ja kuusi? Ne on vähän kuin ne ekat kokeilut rakkauden saralla – saattaa kipinöidä, mutta ei aina anna sitä oikeaa lämpöä, ja savua voi tulla enemmän kuin ruuhkabussissa kesällä.

Mitä muuta takkaan voi heittää?

• Haapa ja leppä: Nämä on vähän niin kuin takan "alkupalat". Ne syttyy nätisti ja antaa nopeasti lämpöä, mutta palaa loppuun vikkelästi. Hyviä silloin, kun tarvitset vain pienen lämmönläähäyksen, etkä halua yöllä valvoa puita lisäilemässä.
• Kuiva havupuu (mänty, kuusi): Ne on kuin pikaruokaa takalle. Syttyy nopeasti ja tuoksuu ihanasti, mutta ne pihkat voi aiheuttaa yllätyksiä nokikamerassa ja lämpöarvo ei häikäise. Käytä harkiten, ellei takka ole valmis pippaloihin.
• Sekapuut: Joskus takan henki on sekoitus kaikkea. Se on vähän kuin elämä itse – yllättävää ja vaihtelevaa. Älä stressaa liikaa, kunhan puu on kunnolla kuivunut.

Tärkeintä on KUIVUUS!

Märkä puu on kuin märkä koira kylmässä – se ei tee muuta kuin savuta ja valittaa. Kuiva puu on kuin mummon lihapullat – lämmittää mukavasti ja miellyttää kaikkia.

• Ilmakuivaus: Anna puun levätä ilmassa vähintään vuoden, mielellään kaksi. Ei mitään kiirettä, anna sen nauttia auringosta ja tuulesta.
• Puulämpöarvo: Jokainen puulaji antaa hieman eri määrän lämpöä kuution tilavuutta kohden. Koivu on tässä edelläkävijä, kuin maratonjuoksija kukkakeppiin verrattuna.
• Savupiippu kiittää: Puhdas ja kuiva puu ei täytä savupiippuasi tervalla ja muilla ikävyyksillä. Se on kuin luonnon oma pesuohjelma takallesi.

Mitä polttaa takassa?

Takassa palaa puu.

• Koivu. Palaa kirkkaasti, antaa hyvän lämmön. Kuluu nopeasti.
• Pyökki. Tiheä. Palaa pitkään ja tasaisesti. Paras valinta, jos haluaa lämpöä tunneiksi.
• Tammi. Samanlainen kuin pyökki. Tiheys takaa pitkän palamisajan.
• Jalava. Myös tiheää puuta.
• Saarni. Pieniä eroja tiheydessä, mutta kelpaa kyllä.
• Havupuut. Kuusi, mänty. Syttyvät helposti. Savuttavat enemmän. Nopeasti lämpöä, mutta palaa rajummin. Käyttöä rajoitettu, jos ei halua nuohota usein.
• Hedelmäpuut. Kirsikka, omenapuu. Antavat hyvän tuoksun. Tiheys vaihtelee, mutta tuoksu on plussaa.

Tiheämpi puu sisältää enemmän energiaa. Siksi se palaa kauemmin ja antaa enemmän lämpöä samalla määrällä. Kuin pieniä akkuja.

Mitä tahansa puuta voi polttaa, kunhan se on kuivaa. Märkä puu savuttaa, ei lämmitä kunnolla ja sotkee hormin. Se on tehotonta. Ja turhauttavaa.