Onko metsän omistaminen kannattavaa?

Onko metsän omistaminen kannattavaa? No, onko "kannattava" edes oikea sana tässä yhteydessä? Minulle ainakin metsän omistaminen on… no, paljon, paljon enemmän. Se kolmen prosentin tuotto, josta aina puhutaan – joo, etelässä kai se on ihan realistinen, mutta onko se koko kuva? Onko se edes se tärkein asia?

Minulle metsä on… katso, miten sen nyt sanoisi. Se on pala sielunmaisemaa. Se on paikka, jonne paeta kaupungin melua ja hössötystä. Se on sitä hiljaisuutta, jota kaipaa kiireisen arjen keskellä. Kuvittele: kävelet hiljalleen polkua pitkin, sammal pehmeänä jalkojesi alla, tuoksuu mänty ja kuusi… Voiko sitä rahalla mitata?

Muistan kerran, kun olin lapsena mummun ja papan kanssa mökillä. Mökin takana oli pieni metsikkö, ja siellä me rakennettiin majaa, kiipeiltiin puihin ja leikittiin metsänhenkiä. Se tunne… Seikkailu, vapaus, rauha. Sitä kaipaan edelleen. Ja nyt, kun itselläni on mahdollisuus omistaa metsää, se on kuin palaisi takaisin lapsuuden maisemiin. Se on perintöä, jonka haluan antaa omille lapsilleni. Että hekin voisivat kokea sen saman taian.

Ja tietysti, se rahakin on kiva bonus. Ei sitä voi kieltää. Mutta onko se se pääasia? Onko kolme prosenttia – tai vaikka viisi – verrattavissa siihen tunteeseen, kun seisot omalla metsäpalstallasi, katselet puiden latvoja kohti taivasta ja hengität syvään raikasta ilmaa? En usko. Ei ainakaan minulle.