Paljonko Olkiluoto 3 maksaa?

[Olkiluoto 3 hinta]: 5,55 miljardia vs yli 10 miljardia euroa

Olkiluoto 3 hinta herättää jatkuvasti laajaa keskustelua ydinvoiman rakentamisen todellisista taloudellisista riskeistä ja massiivisista budjettiylityksistä. Alkuperäisten arvioiden pettäminen ja hankkeen pitkät viivästykset tekevät tästä voimalaitoksesta poikkeuksellisen varoittavan esimerkin epäonnistuneesta suurprojektien kustannushallinnasta. Opi tunnistamaan näiden jättimäisten kustannusten karkaamisen taustasyyt ja ymmärrä selkeästi, miten uusi tuotantokapasiteetti muuttaa sähkömarkkinoiden dynamiikkaa.

Lyhyt vastaus: Olkiluoto 3:n hintalappu ja viivästykset

Teollisuuden Voimalle (TVO) Olkiluoto 3 hinta asettui lopulta noin 5,55 miljardiin euroon. Laitoksen todelliset kokonaiskustannukset nousivat kuitenkin huomattavasti korkeammiksi, jopa yli 10 miljardiin euroon, mikä tekee siitä yhden maailman kalleimmista rakennushankkeista. ^[2]

Alkuperäinen hinta-arvio oli vain 3,2 miljardia euroa. Viivästykset venyttivät rakennusaikataulua yli 12 vuodella alkuperäisestä suunnitelmasta. Tämä massiivinen budjetin ylitys herätti valtavasti kysymyksiä, sillä Olkiluoto 3 kustannukset karkasivat käsistä. Laitostoimittaja Arevalle projekti oli taloudellinen katastrofi, sillä se joutui kantamaan valtaosan näistä ylimääräisistä kuluista.

Mutta on yksi yllättävä yksityiskohta, jota useimmat sähkönkuluttajat eivät ymmärrä tämän ydinvoimalan rahoituksesta ja riskeistä - avaan sen tarkemmin Mankala-mallia koskevassa osiossa alempana.

Miksi suomalaiset eivät maksaneet koko laskua?

Moni pelkäsi sähkölaskunsa räjähtävän käsiin voimalan viivästyessä ja pohti pitkään, paljonko Olkiluoto 3 maksoi. Tosiasiassa TVO:n ja Areva-Siemens-konsortion välinen sopimus oli laadittu kiinteähintaiseksi.

Kun seurasin aikanaan projektin jatkuvaa viivästymistä uutisista, oletin automaattisesti, että suomalaiset kuluttajat joutuvat lopulta maksumiehiksi. Tuo oletus oli täysin väärä. Ymmärsin vasta myöhemmin, miten merkittävä suoja tällainen turnkey-sopimus todella on tilaajalle. Se turvasi TVO:n selustan. Vaikka Areva teki miljardiluokan tappiot rakennusvirheiden ja viivästysten vuoksi, TVO maksoi pitkälti sovitun summan, johon lisättiin myöhemmin joitakin sovittuja lisäkuluja.

EPR-reaktori: Uuden teknologian kalliit oppirahat

Olkiluoto 3 oli ensimmäinen laatuaan oleva EPR-reaktori (European Pressurized Reactor). Uuden sukupolven teknologian rakentaminen täysin nollasta osoittautui odotettua haastavammaksi.

Ensimmäistä kertaa rakennettavan prototyypin kohdalla yllätykset ovat väistämättömiä - ja ne ovat poikkeuksetta kalliita. Putkistojen hitsausongelmat, automaatiojärjestelmien viiveet ja alati tiukentuvat turvallisuusmääräykset hidastivat työtä. Olen nähnyt urallani monia suuria teollisuusprojekteja, mutta näin massiivinen sääntelyn ja teknologian yhteentörmäys on ainutlaatuinen. Vaatimukset muuttuivat lennosta. Se hidasti kaikkea.

Nämä tekniset haasteet selittävät pitkälti sen, miksi todelliset rakennuskustannukset nousivat alkuperäisestä 3,2 miljardista eurosta yli 10 miljardiin euroon. ^[5] Ensimmäisen laitoksen rakentaja maksaa aina kehitystyön kalleimman hinnan.

Mankala-malli ja todellinen vaikutus sähkön hintaan

Ydinvoiman rakentamisen hinta on vain yksi osa yhtälöä. Suomessa Olkiluoto 3 toimii Mankala-periaatteella. Tämä tarkoittaa, että voimalan omistajat saavat tuotetun sähkön omakustannehintaan. Tässä on se yllättävä yksityiskohta, josta mainitsin aiemmin: kiinteähintaisen sopimuksen ja Mankala-mallin yhdistelmä siirsi rakentamisen taloudelliset riskit pitkälti pois suomalaisilta kuluttajilta.

Yleinen oletus on usein, että kallis laitos nostaa automaattisesti sähkön hintaa. Asiat ovat kuitenkin harvoin näin yksinkertaisia - ja tässä tapauksessa vaikutus oli päinvastainen. Kun Olkiluoto 3 saatiin lopulta säännölliseen sähköntuotantoon, sen valtava 1600 MW kapasiteetti lisäsi tarjontaa markkinoilla merkittävästi ^[6]. Tämä massiivinen lisäys laski sähkön pörssihintaa Suomessa.

Olkiluoto 3: Kustannusarviot ja lopulliset luvut

Alkuperäinen suunnitelma

Jaettu tilaajan ja toimittajan kesken sopimuksen mukaan

3,2 miljardia euroa

Valmistuminen suunniteltu vuodelle 2009

TVO:n lopullinen hinta

Alkoi säännöllisesti vasta vuonna 2023

Noin 5,55 miljardia euroa

Areva maksoi TVO:lle satojen miljoonien eurojen korvaukset

Kokonaiskustannukset (Arevan osuus)

Tiukentuneet turvallisuusvaatimukset ja uuden teknologian haasteet

Yli 10 miljardia euroa

Laitostoimittaja kantoi miljardien eurojen tappiot viivästyksistä

Sähkön hinnan ennakoitavuus teollisuudessa

Matti on tuotantopäällikkö keskisuuressa metallipajassa Tampereella. Yrityksen sähkölaskut olivat nousseet kestämättömiksi energiakriisin aikana, ja hän pelkäsi, että uuden ydinvoimalan valtavat rakennuskustannukset siirtyisivät suoraan sähkön siirtohintoihin ja energiamaksuihin.

Hän päätti lukita yrityksen sähkösopimuksen kalliilla kiinteällä hinnalla kolmeksi vuodeksi juuri ennen Olkiluoto 3:n käynnistymistä. Se oli valtava virhe. Voimalan testikäytön alettua sähkön pörssihinta alkoi heilahdella rajusti, mutta suunta oli selvästi alaspäin.

Kuukausia myöhemmin Matti ymmärsi, miten markkinamekanismi todella toimii. 1600 MW puhdasta perusvoimaa verkossa lisäsi tarjontaa niin paljon, että se romahdutti pörssihinnat useina päivinä jopa nollaan tai negatiiviseksi.

Lopulta Matti joutui neuvottelemaan kalliin kiinteän sopimuksensa irti maksua vastaan. Hän oppi kantapään kautta, että suuri tarjonnan lisäys laskee hintoja, riippumatta siitä, kuinka monta miljardia euroa itse voimalan rakentaminen alkujaan maksoi.