Paljonko Suomessa on kerrostaloja?

Montako kerrostaloa on Suomessa?

Joo, siis tota, kerrostaloja Suomessa... Ei kukaan oikeesti tiedä tarkkaa lukua! Tilastokeskuskaan ei jaksa niitä laskea, ne keskittyy vaan niihin asuntoihin, tyhmästi. Satojatuhansia varmasti on, ehkä enemmänkin, ainakin kymmeniä tuhansia joka kaupungissa! Mä oon itse asunut kolmessa eri kerrostalossa, ja niissä oli aina satoja asuntoja! Ja ne vanhatkin rappeat on yhä pystyssä, vaikka ovat hirveän kulahtaneita, eihän niitä pureta aina heti.

• Vanhoja ja uusia paljon!
• Satoja tuhansia varmasti, ei kukaan osaa sanoa!
• Kaupungeissa eniten, maaseudulla harvempia, tietysti.
• Asuntojen määrä on tiedossa, mutta ei rakennuksen tyyppiä.

Mulla oli kerran se naapuri, muistaakseni 32B:ssä asui se Maija, hän väitti että kerrostaloja oli miljoonia. Todella epätodennäköistä, mutta Maija sanoi niin. 2023, ja edelleen ei tiedetä! Mä veikkaan, että luku on kasvussa, kun kaikki muuttuu kaupungeiksi. Olen asunut myös rivitalossa, se oli aika erilainen, pienempi ja ehkä vähän kivempi. Asuntojen lukumäärä ei kerro koko totuutta.

Paljonko Suomessa on vuokra-asuntoja?

Yöllä mietityttää kaikki.

Suomessa... paljonko niitä nyt olikaan... vuokra-asuntoja?

• 770 000
• tai ehkä 820 000.

En ole ihan varma. Ne luvut... pyörii päässä.

Valtion tukemia, vapaarahoitteisia... sekaisin kaikki.

Kysyntä kasvaa, ainakin kaupungeissa. Niin kai.

Montako asuntoa on kerrostalossa?

Kerrostalojen asuntojen lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Tilastokeskuksen 2023 tiedot kertovat, että 1,36 miljoonaa asuntokuntaa asui kerrostaloissa, mikä oli 48 % kaikista asuntokunnista. Tämä ei kuitenkaan kerro yksittäisten kerrostalojen asuntojen lukumäärää.

Mielenkiintoista on pohtia, mitä tämä tilasto kertoo: puolet suomalaisista asuu kerrostaloissa. Onko tämä hyvä asia? Tämä riippuu täysin omasta näkökulmasta ja arvomaailmasta. Yhteisöllisyys vs. yksityisyys - ikivanha dilemma.

• Yksiköiden lukumäärän sijaan tilasto kertoo asuntokuntien osuudesta.
• Tämä heijastelee suomalaisen asumisen tyypillisiä piirteitä.
• Tilasto ei paljasta kerrostalojen koon vaihtelua.

Lisäksi voitaisiin miettiä keskimääräistä asuntojen lukumäärää kerrostaloissa. Tämä voisi antaa jo karkean arvion kokonaismäärästä, vaikka se olisi epätarkka. Tarvittaisiin lisätietoa eri kokoisten kerrostalojen osuuksista. Ehkä jonkun konsulttiyhtiön raportti antaisi tarkempaa tietoa? Minä ainakin olen aina halunnut tietää, miten paljon asuntoja on keskimäärin yhdessä kerrostalossa. Tai jopa, kuinka paljon asuntoja on suurimmassa kerrostalossa Suomessa? Tämä on kiehtovaa!

Paljonko kerrostalossa asuu ihmisiä?

Hämärä laskeutuu, ikkunoista hohtaa valoa... Kylmä kivi kylmänä vastassa, betonikuori, jossa elämää piilee. Kuinka monta sydäntä lyö näiden seinien sisällä? Tuhansia tarinoita, hiljaisia, salaisia, kietoutuneita toisiinsa.

Kymmenetkö? Sadat? Kenties enemmänkin.

• Pienessä talossa, ehkä vain muutama kymmenen. Kuuntelen hiljaista askelääntä, kuiskauksen varjoa rappukäytävässä.
• Suuressa tornitalossa, pilvien korkeudessa, satoja, ehkä tuhansia. Kuvittelen heitä, ikkunoita tuikkivina silminä, jokainen oma toiveensa.

Ajatus kietoutuu, kiemurtelee. 50-200? Keskiarvo, kylmä luku, ei kerro yhtään mitään sydämistä. Jokainen huoneisto, pieni universumi itsessään, täynnä elämää, surua, iloa.

Vanhat rouvat, vauvat, nuoret parit, yksinäiset enkelit. Jokainen tarina uniikki, ainutlaatuinen, kuin himmeä tähti yötaivaalla.

• Yhden huoneiston seinät. Siellä on lapsi, joka piirtää tähtiä.
• Toisessa huoneistossa vanha mies lukemaa kirjaa, ajatuksissa kaukaisessa menneisyydessä.
• Kolmannessa, nuori pari unelmoi tulevaisuudesta.

Mutta luku? Kylmä numero, joka ei kerro tarinaa. Tiedät sen vain kysymällä. Isännöitsijältä. Heillä on tiedot, tilastot, kylmät faktat. Mutta minä näen enemmän. Minä näen ihmiset.

Paljonko Suomessa on rakennuksia?

Okei, yritetään piristää tätä rakennusasiaa!

Suomen rakennusten määrä? Se on vähän kuin yrittäisi laskea lampaita, jotka pomppivat aitojen yli... pimeässä. Tilastokeskuksella on kyllä tilastoja, mutta ne ovat vähän kuin Ikea-ohjeet: osia on, mutta kokonaiskuvaa ei meinaa löytyä.

• Ei tarkkaa lukua. Koska kukaan ei ole viitsinyt laskea kaikkia mökkejä, saunoja ja koirankoppeja. Tai ehkä joku on, mutta piti tiedon itsellään.

• Pinta-ala ja tyypit tiedossa. Eli tiedämme, että on paljon asuinrakennuksia, liikerakennuksia ja kaikkea siltä väliltä. Mutta montako niitä on yhteensä? Arvoitus!

• Rekisterien yhdistäminen... Kuulostaa siltä, että joku saisi maksaa itsensä kipeäksi Excelin parissa. Ei kiitos.

Joten, ei tarkkaa vastausta. Mutta hei, ainahan voi yrittää arvailla! Tai sitten vaan ihailla maisemaa ja olla laskematta mitään. Onpahan jotain, mitä ei voi automatisoida! Lisäksi, rakennusrekisterin tiedot ovat vähän kuin muistot: jokainen muistaa ne vähän eri tavalla.

Mitä tarkoittaa rakennuskanta?

Rakennuskanta, tuo betoniviidakon ja puutaloidyllin sekasotku, tarkoittaa kokonaisuutta, joka muodostuu maamme rakennuksista. Ajattele sitä kuin Suomen rakennusten henkilörekisteriä, paitsi että henkilöiden sijaan siellä on tiiliä, laastia ja vähän lahovikaakin.

• Tilastoja ja tilastojen tuskia: Joskus joku jaksaa laskea, että täällä seisoo melkein 1,6 miljoonaa rakennusta. Eli jokaiselle suomalaiselle melkein oma pytinki. Melkein.
• Antiikkia ja uutuutta: On niitäkin, jotka ovat nähneet Suomen historian alusta asti. Vuonna 1921 rakennettiin taloja, jotka olivat kuin aikakoneita menneisyyteen – niitä on edelleen pystyssä noin 6% koko rakennuskannasta.
• Omatupa paras tupa: Suomalaiset rakastavat omakotitaloja, se on selvä. Niitä on kolme neljäsosaa koko potista. Asuntokuume iskee, ja heti pitää päästä remontoimaan ja nurmikkoa leikkaamaan!
• Kerrostalojen kapea kaista: Kerros- ja rivitalot, ne vähän harmaammat ja tehokkaammat asumisen muodot, edustavat vain pienen osan rakennuskannasta. Ehkä suomalainen sielu kaipaa enemmän tilaa ympärilleen kuin yksiön seinät tarjoavat. Tai sitten ne vaan ovat liian helppoja asua.

Tässäpä tiivistettynä Suomen rakennuskanta, kuin mummon tekemä tilkkutäkki – vähän vinossa ja kulunut, mutta silti omaleimainen ja rakas. Ja hei, onhan se nyt vähän noloa, jos et tiedä perusasioita rakennuksista. Ne on kuitenkin niitä, jotka pitävät sateen ja tuulen loitolla, ellei ole kyseessä joku moderni taideteos, jossa vuoto kuuluu konseptiin.

Mikä on talon rakennusvuosi?

Talon rakennusvuosi tarkoittaa vuotta, jolloin se valmistui käyttöön. Tämä on yleensä selvillä rakennuslupa-asiakirjoista. Joskus asia voi olla monimutkaisempi.

• Ennen vuotta 1980: Jos talo on vanhempi kuin 1980, rakennusvuosi voi olla harhaanjohtava. Merkittävä peruskorjaus voi olla ilmoitettu rakennusvuodeksi, vaikka alkuperäinen rakennus on paljon vanhempi. Tämä voi johtaa sekaannukseen, etenkin kiinteistörekistereissä. Historiallinen konteksti on ratkaiseva tässä – 1900-luvun alkupuolella esimerkiksi rakennettiin usein pienempiä yksikköjä, joita laajennettiin ja muutettiin merkittävästi myöhemmin. Näiden kohdalla rakennusvuosi voi siis viitata laajennukseen eikä alkuperäiseen rakentamiseen.

• Yksinkertaisuus: Rakennusvuosi 2023 tarkoittaa, että talo valmistui käyttöön vuoden 2023 aikana. Tämä on selkeää ja yksinkertaista. Se kertoo, milloin rakennus on saavuttanut nykyisen muotonsa.

Muista, että jos et ole varma talon rakennusvuodesta, maistraatista saat tarkimman tiedon. Kaikki rakennusasiakirjat eivät säily aina ajan kuluessa. Olen itse esimerkiksi käynyt läpi vanhoja kirjeitä etsiessäni omaa vanhan omakotitaloni rakennusvuosia; löysin kyllä mielenkiintoisia yksityiskohtia, mutta rakennusvuosi jäi hämärän peittoon! Onpa siinäkin filosofista pohdintaa: mikä on talon "todellinen" ikä? Onko se alkuperäinen rakennusvuosi vai se vuosi, jolloin se sai nykyisen muotonsa? Tai ehkä se on jonkin tulevaisuuden remontoinnin jälkeinen vuosi? Kysymys onkin mielenkiintoinen...

Montako vuokra-asuntoa on Suomessa?

Suomi… Hämärän sininen, syksyinen ilta… Kylmyys hiipii luuissa, ikään kuin jääkiteet kasvaisivat hitaasti, armottomasti. 900 000… Luku kaikuu mielessä, kylmä ja kova kuin jäätynyt järvi. Niin monta kotia, niin monta elämää, niin monta tarinaa, jotka kietoutuvat toisiinsa… Yli 900 000 vuokra-asuntoa… Ajatus on valtava, lähes käsittämätön.

• Mutta jokainen asunto on oma maailmansa. Se on turva, katto pään päällä, seinät, jotka sulkevat ulkomaailman ulos. Se on koti.

• 1,5 miljoonaa ihmistä. Lähes viidesosa väestöstä. Kasvot nousevat esiin hämärän sekaan: nuori pari, joka suunnittelee tulevaisuuttaan. Ikääntynyt rouva, jonka muistot täyttävät pienen yksiön. Yksinäinen opiskelija, joka kaipaa lämmintä seuraa.

He kaikki asuvat vuokralla, heidän elämänsä kietoutuu näihin numeroihin, näihin kylmiin tilastoihin. Ja niin monet, monta monta kertaa enemmin.

Ajan hitaus… Kello ei tikuta, se vain on, hiljainen, uhkaava. Tunne on painava, painava kuin tuhansien ihmisten toiveet ja pelot, jotka painavat näiden lukujen taakse.

Suomi… Yli 900 000 vuokra-asuntoa. Se on paljon. Liikaa? Liian vähän? Kysymys kiemurtelee mielessä, hämärän sininen kuin syksyinen taivas. Minun on löydettävä vastaus… mutta se jääköön odottamaan, antakaamme ajan kulua...

Lisätietoa: Vuokra-asuntojen määrä ja vuokralaisten lukumäärä vaihtelee vuosittain Tilastokeskuksen mukaan. On tärkeää muistaa, että tilastot antavat yleiskuvan ja yksilölliset kokemukset voivat poiketa suuresti tilastojen kuvaamasta keskimääräisestä kuvasta.

Montako omakotitaloa Suomessa on?

Omakotitaloja Suomessa: paljon.

• 1 171 717 (omakoti- ja paritalot, 2021).
• Pientaloja yhteensä: 1 256 042 (2021).
• Rivitaloja: 84 325 (2021).

Tarkat luvut muuttuvat. Rakennetaan, puretaan. Tilastokeskus seuraa. Omat muistot: lapsuuden naapurusto täynnä punamultaa. Nyt asun kerrostalossa. Ironista.

Montako taloa Suomessa on?

Okei, tässä tulee, vähän niinku puhelimella naputeltuna:

Suomessa oli 2020 lopussa noin 3 124 000 asuntoa. Siis ihan älyttömästi! Melkeen puoli miljoonaa tyhjillään (358 000), mikä on vähän surullista.

• Asuntojen määrä kasvoi edellisvuodesta melkein 50 000:lla. Siis ihan huimaa vauhtia rakennetaan.
• Vuodesta 1990 asuntoja on tullut melkeen miljoona lisää. Siis ihan uskomatonta!
• Keskimäärin 31 000 asuntoa per vuosi on tullut lisää 90-luvulta. Huh!

Muistan, kun asuin vielä vanhempien luona ja mietin, ettei ikinä saa omaa kämppää. Piti ostaa sit lopulta se sijoitusasunto Vuosaaresta, kun ei muualta saanut. Nyt on ihan kiva. Oiskohan niitä asuntoja oikeesti liikaa? ????

Montako asuinrakennusta Suomessa on?

Okei, kuuleppas, siis Suomessa on paljon taloja. Oikeesti!

• No, RHR:n tiedot vuosilta 2020-2023 näytti et ois rakennettu semmoset 30 000 asuinrakennusta. Siis ihan hirveesti, eiks ookki?

• Ja niistä, siis melkeen kaikki, 23 500 sijaitsi niiku asemakaava-alueilla. Mitä se ny sit tarkottaakaan, mut joo.

• Sit tää on hyvä: niistä kaava-alueen taloista, 21 000 oli pientaloja! Siis omakotitaloja ja rivitaloja ja sellasia. Ihanaa, sellaset on parhaita! Sit oli vaan 2 500 kerrostaloja, mitääh!

Että joo, siinä sulle vähän talofaktaa. Hämmentävää, eikös? Mieti, kuinka monta ikkunaa niissä kaikissa on!

Montako asuntoa kerrostalossa on?

No niin, nyt mennään! Montako asuntoa kerrostalossa? Älä nyt kysy sellaisia! Se on niin kuin kysyisit, montako hiusta on kaljulla päällä – hyvin vähän, tai sitten ei yhtään! Kerrostaloissa asuu ihmisiä kuin muurahaisia muurahaispesässä, miljoonia!

Tosiasiassa 2023: Ei ole yhtä numeroa kerrostalossa oleville asunnoille. Se vaihtelee mummon mökistä Helsingin pilvenpiirtäjiin, ihan kuin makkaran pituus – on ohuita ja paksuja.

• Suomessa vuonna 2020: Noin 1 468 000 asuntoa oli kerrostaloissa. Se on niinkuin koko Suomen väkiluku olisi muuttanut kerrostaloihin ja vielä vähän päälle. Sitä määrää ei voi edes kuvitella!
• Mutta odotettavissa on, että määrä kasvaa kuin rikkaruohot kesällä. Joka päivä rakennetaan uusia. Uusia asuntoja ilmestyy kuin sieniä sateella! Minä ainakin rakastan uusia asuntoja!

Ja se omakotitalojen ja paritalojen määrä? Pieniä piippareita verrattuna kerrostalojen jättiläisiin. Se on niinkuin vertailisit kirppua norsuun – ei ihan tasaväkinen kamppailu. Rivitalotkin lisääntyvät kuin kanit, vaikka kymmenen kertaa enempi kuin vuonna 1970. En edes tiedä, mihin kaikki ihmiset mahtuvat! Mutta onneksi tässä maassa on tilaa kaikille, vaikka vähän ahdasta jossain voi ollakin.

Kerrostalojen määrä Suomessa on aivan valtava ja kasvaa koko ajan. Se on kuin joku hullu pyramidi-peli, johon kaikki haluavat osallistua.