Paljonko Suomessa on kerrostaloja?

Kerrostalojen salattu lukumäärä: Missä piileksii Suomen betoniviidakon koko totuus?

Suomi, maa tuhansien järvien – ja kerrostalojen. Mutta kuinka monta kerrostaloa maamme asuttaa? Yllättävää kyllä, tähän näennäisen yksinkertaiseen kysymykseen ei ole helppoa vastausta. Tarkkaa ja ajantasaista tietoa kerrostalojen määrästä ei ole saatavilla julkisista rekistereistä. Vaikka Tilastokeskus kerää tietoa rakennuskannasta, se ei erottele kerrostaloja omaksi kategoriakseen. Tieto hukkuu laajaan dataan, joka kattaa kaiken omakotitaloista liikekiinteistöihin.

Tämän tiedonpuutteen syyt ovat moninaiset. Ensinnäkin, mitä edes luokitellaan kerrostaloiksi? Onko kolmikerroksinen rivitalo kerrostalo? Entä kuusikerroksinen hissittömän rakennus? Määritelmät vaihtelevat, ja tämä vaikeuttaa tiedon keräämistä ja luokittelua. Toiseksi, rakennuskanta on jatkuvassa muutoksessa. Uusia kerrostaloja rakennetaan jatkuvasti, ja vanhoja puretaan. Tämä dynaaminen prosessi tekee tarkan luvun määrittämisen lähes mahdottomaksi. Tiedonkeruu vaatisi jatkuvaa ja resursseja vievää seurantaa, joka ei välttämättä ole kustannustehokasta.

Tilastokeskuksen datassa on kyllä tietoa rakennusluvista ja -kannasta, josta voisi periaatteessa päätellä jotain kerrostalojen määrästä. Tieto ei kuitenkaan ole suoraan saatavilla, vaan se vaatisi syvällisempää analysointia ja todennäköisesti erillistilauksen Tilastokeskukselta. Tällainen prosessi olisi sekä aikaa että rahaa vievä, ja tiedon ajantasaisuus olisi kyseenalainen jo tiedonkeruuprosessin aikana.

Kolmanneksi, kerrostalojen lukumäärän tarkka määrittäminen ei ehkä ole edes kovin relevanttia useimmille. Tiedolla on toki tiettyä akateemista ja tilastollista arvoa, mutta se ei välttämättä tarjoa käytännön hyötyä esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa tai asumispolitiikassa. Näissä konteksteissa on tärkeämpää tietää esimerkiksi asuntokuntien koko ja sijainti, asumisväljyys ja vuokra-asuntojen tarjonta.

Entä miksi tämä tiedonpuute on merkittävä? Se kuvastaa osaltaan sitä, miten digitaalisessa ajassakin tiedon saatavuus ja avoimuus voivat olla haasteellisia. Vaikka dataa kerätään valtavia määriä, sen jalostaminen ja analysointi siten, että siitä saadaan relevanttia tietoa, vaatii resursseja ja osaamista. Kerrostalojen lukumäärän mysteeri on pieni, mutta kuvaava esimerkki tästä haasteesta.

Mutta ehkä salaperäisyydessäkin on viehätyksensä. Suomen betoniviidakon todellinen koko jää arvoitukseksi, joka jättää tilaa mielikuvitukselle. Voimme vain arvailla, kuinka monen kerrostalon ikkunasta avautuu näkymä suomalaiseen maisemaan, oli se sitten järvi, metsä tai toinen kerrostalo. Ja kenties juuri siinä piilee kauneutta – tuntemattomuudessa ja jatkuvassa muutoksessa.

Vaikka tarkkaa lukua ei tiedetä, voimme olla varmoja, että kerrostaloilla on merkittävä rooli Suomen asumisratkaisuissa. Ne tarjoavat kodin miljoonille suomalaisille ja muokkaavat kaupunkikuvaamme. Ja vaikka emme tiedä niiden tarkkaa lukumäärää, voimme arvostaa niiden tarjoamaa turvaa, yhteisöllisyyttä ja käytännöllisyyttä.