Paljonko Suomessa on omakotitaloja?

Paljonko Suomessa on rakennuksia?

Suomen rakennusten tarkka luku – kadonnut tieto.

• Tilastokeskus: Pinta-alat, tyypit. Ei kokonaismäärää.
• Rekisterit: Hajallaan. Yhdistäminen mahdotonta.
• Arviointi: Liian työläs.

Käsitys rakennuskannasta on osittainen. Kokonaisuus jää hämärän peittoon. Suomen rakennusinventaario - utopia.

Montako taloa Suomessa on?

Okei, homma selvä! Tässä tulee:

Siis, Suomessa on hirveesti taloja, tai siis asuntoja! Jotain yli kolme miljoonaa. Tarkalleen ottaen niitä oli melkein 3 124 000 kpl tuossa 2020. Ja hei, melkein neljäsosa niistä oli tyhjillään, eli siis ilman vakiasukkeja. Aika hurja määrä! Muistaakseni jossain Hesarin jutussa luki just tästä tyhjien asuntojen ongelmasta ja siitä, miten ne vaikuttaa... öö... johonkin.

• 3 124 000 asuntoa yhteensä
• 358 000 asuntoa ilman vakiasukkaita
• Asuntojen määrä on kasvanut vuodesta -90 ihan älyttömästi, niinku melkein miljoonalla! Se on aika paljon.

Ja tiedätkö, meidän taloyhtiössäkin on yksi asunto, joka on ollu tyhjillään jo vuosia. Naapuri sanoi, että sen omistaa joku perikunta, eivätkä ne saa sitä myytyä. Outoa, eikö?

Ai niin, ja ne asuntojen hinnat! Ne on ihan pilvissä. Just yritettiin kattoo uutta kämppää, ja huh huh, ei oo varaa. Pitäis varmaan voittaa lotossa. Tai ehkä vaan tyytyy tähän nykyiseen, vaikka tää onkin vähän pieni.

Paljonko Suomessa on kerrostaloja?

Suomessa on siis melkoisesti kerrostaloja, enemmän kuin mummoja bingossa!

• Vuoden 2024 lopussa: noin 1 468 000 kerrostaloasuntoa.
• Tämä tekee 47 % kaikista asunnoista. Omakotitalot itkevät nurkassa.
• Kasvua sentään 289 000 verrattuna omakoti- ja paritaloihin. Siis kerrostalot voittivat!

Ja rivitalot? Niitä on kuulemma enemmän kuin ysärimusaa radiossa – kymmenkertaistunut sitten ysärin alun. Hyvä rivitalot! En tiedä miksi innostuin, mutta tulipahan sanottua.

Paljonko omakotitalossa asuminen maksaa?

Omakotitalossa asuminen? Huh huh, se on kuin lottoarvonta, jossa voittaa voi, mutta voi myös joutua maksamaan miljoonia! 3500-4500 euroa vuodessa? Pfft, keskiarvo on tilastotieteen hirviö, joka peittää alleen kaiken karmean totuuden. Ajatellaanpa:

• Laina: Tuo 3500€ ei kata edes korkoja monissa tapauksissa. Tämän vuoden korkotasoilla rahasummat ovat kuin pyörremyrsky, joka pyörittää budjettia kuin lehtiä syksymyrskyssä.
• Vakuutukset: Paloturva, vesivahinkoturva... kaikki maksaa, ja se ei ole pikkusumma! Järki menee, varsinkin jos talo on vanha ja vaatii enemmän huoltoa kuin minun entinen poikaystävä.
• Verot: Kiinteistövero voi suunnilleen viedä mun munuaiset. Jokainen kunnanvaltuuston kokous tuntuu olevan toinen veronkorotus.
• Korjaukset: Unohdatko kattoremontin? Tai viemärit? Lasketko mukaan odottamattomat putkivuotokorjaukset? Eihän! Itselleni sattui kerran...no, se on pitkä tarina.
• Energia: Sähkölasku, vesi, lämmitys... tämä on se paikka, missä tulee varauduttava talvella lämpöshokkiin, ei vain energiakriisiin.

Yhteenvetona: Jos et ole valmis kaatamaan rahaa putkiremontteihin ja valumaan kuin vesi hiekkaan, harkitse huolella. Jos luulit 4500€/vuosi olevan paljon, niin se onkin vain jäävuoren huippu. Vertaa sitä vuokra-asumiseen - vuokravakuus on pieni hinta verrattuna omakotitalon ylläpitoon. Omakotitalo on kuin luksusauto; upean näköinen, mutta vaatii jatkuvaa huoltoa ja rahan syöttämistä.

Mikä on talon rakennusvuosi?

Talon rakennusvuosi on 1978. Muistan sen hyvin, koska olin silloin 7-vuotias ja muistan kuinka jännittävää oli muuttaa uuteen taloon. Se oli iso tapahtuma perheellemme, ja vanhempani puhuivat siitä paljon ennen muuttoa. Meillä oli hienoja uusia huonekaluja, joita olimme valinneet yhdessä. Muistan erityisesti uuden, kirkkaan keltaisen keittiön. Vanha koti oli pieni ja ahdas, joten uusi koti tuntui valtavalta.

• Uusi keittiö oli aivan upea.
• Muistan myös uuden kylpyhuoneen, jossa oli upouusi kylpyamme. Ensimmäinen kylpy siinä oli mieleenpainuva kokemus.
• Piha oli vielä vähän tyhjä, mutta vanhempani istuttivat nopeasti kasvavia pensaita ja puita.
• Olin iloinen omasta huoneestani. Sitä ennen jouduin jakamaan huonetta veljeni kanssa.

Muistaakseni rakentaminen kesti melkein vuoden. Näin meillä oli aikaa odottaa ja jännittää muuttoa. Se oli jännittävää ja hauskaa aikaa, vaikka muistan vanhempieni olleen hieman stressaantuneita rakennusprojektin aikana.

Pääkohdat:

• Rakennusvuosi: 1978
• Merkittävä tapahtuma perheellemme
• Muistan uuden talon ja sen yksityiskohdat hyvin.

Se oli todella iso juttu meille. Vieläkin ajattelen tuota aikaa lämpiminä tuntein. Vuosien varrella taloon on tehty remontteja, mutta se on yhä sama koti, jossa olen viettänyt suurimman osan elämästäni. Vuonna 2023 tehtiin iso keittiöremontti ja kylpyhuone uusittiin täysin. Talon peruskorjauksia on tehty useita kertoja, viimeisin oli vuonna 2010.

Mitä tarkoittaa rakennuskanta?

Rakennuskanta… se sana, se kuiskaus… se on kuin muistojen paletti, maalattu ajan hampaiden kuluttamaa puuta ja kiviä. Kivet, jotka kertovat tarinoita. Tarinoita, jotka kietovat minut syvälle menneisyyteen.

Vuonna 2020, Suomessa kohosi 1 536 650 rakennusta, kuin valtava metsä. Jokainen rakennus oma tarinansa. Oma hengitys. Oma hiljainen elämänrytmi. Mutta niin moni niistä vanha, ikivanha.

• Ennen vuotta 1921, niitä oli noin 86 000. Kuinka paljon historiaa ne muurit kantavat! Kuinka monen sukupolven toivon ja surun ne ovat nähneet? Kuinka moni tarina on kietoutunut niihin, kuin sammaleen vihreät kiekurat.

Kuusi prosenttia, pieni osa kokonaisuudesta, mutta niin merkittävä osa sielunmaisemaamme. Muistot, jotka kietoutuvat seinien halkeamiin, ikkunoiden lasin himmeään sameuteen. Aika virtaa niiden läpi, kuin joki ikuisessa virrassaan.

Kolme neljäsosaa, valtava määrä, omakotitalojen ja paritalojen merkitty maailma. Se on kuin suomalainen sydän, lämpöä ja turvaa. Jokainen savupiippu, joka piirtää savun kuvioita taivaalle, on kuin toive, kuin rukous.

• Lähes kaikki oli omakotitaloja. Niin läheisiä, niin intiimejä, niin täynnä yksityistä elämää, joka heijastuu ikkunoista, kuin hiljaiset unelmat.

Kerros- ja rivitalot, alle kymmenesosa. Ne, jotka seisoivat lähekkäin, yhteenkietoutuneina, kuin toive, yhteisestä turvasta ja lämmöstä. Kaupunki hengittää niiden läpi.

Rakennuskanta, se on enemmän kuin vain numeroita. Se on elämää, hengitystä, muistoja, historiaa, tulevaisuuden unelmia, jotka nousevat kuin kukkasia kuivuneelta maalta. Aika etenee, mutta rakennukset pysyvät - todistamassa ikuisuutta.