Kenellä on oikeus valmistavaan opetukseen?

Kenellä on oikeus valmistavaan opetukseen? Portti suomalaiseen koulutusjärjestelmään

Suomessa jokaisella lapsella on oikeus perusopetukseen. Mutta entä jos lapsen äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, eikä hänen kielitaitonsa riitä suoraan perusopetuksen aloittamiseen? Tällöin valmistava opetus tarjoaa tärkeän portaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Mutta kenellä on oikeus tähän opetukseen?

Valmistava opetus on tarkoitettu esi- ja perusopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä vastaa heidän ikäistensä tasoa. Keskeistä ei ole pelkästään syntymämaa, vaan se, kuinka hyvin lapsi ymmärtää ja osaa käyttää suomea tai ruotsia koulutyössä. Jos lapsen kielitaito ei riitä perusopetuksessa menestymiseen, hänellä on oikeus valmistavaan opetukseen.

Oikeus valmistavaan opetukseen ei ole rajattu tietynlaiseen maahanmuuttajataustaan tai oleskelulupaan. Ratkaisevaa on lapsen kieli- ja oppimistarve. Tämän arvioi koulun opettaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita, kuten kuraattori tai psykologi, kuullaan. Arviointi tehdään aina yksilöllisesti ja huomioiden lapsen kokonaisvaltainen tilanne.

Valmistavan opetuksen tavoitteena on kehittää:

• kielikoulutusta: Suomea tai ruotsia äidinkielenä opiskelevien lasten kielitaitoa kehitetään kattavasti. Tavoitteena on sellainen kielitaito, joka mahdollistaa sujuvan toimimisen koulussa ja yhteiskunnassa.
• sopeutumista suomalaiseen koulujärjestelmään: Valmistavassa opetuksessa tutustutaan suomalaiseen koulun rakenteeseen, opetusmenetelmiin ja kulttuuriin. Tämä helpottaa siirtymistä perusopetukseen.
• oppimisen edellytyksiä: Valmistava opetus pyrkii tukemaan lapsen kokonaisvaltaista oppimista ja kehittämään hänen luottamustaan itseensä ja omiin kykyihinsä.

Jos vanhemmat ovat huolissaan lapsensa kielitaidosta ja hänen mahdollisuudestaan menestyä koulussa, heidän tulee ottaa yhteyttä omaan kouluunsa. Koulu arvioi lapsen kielitaitoa ja päättää, onko valmistava opetus tarpeen. Muista, että pyynnön tekeminen valmistavaan opetukseen ei ole mitenkään häpeällistä. Se on vain yksi osa lapsen tukea kohti menestyksekästä koulunkäyntiä Suomessa. Valmistava opetus on investointi lapsen tulevaisuuteen ja antaa hänelle parhaimmat mahdolliset eväät elämässä pärjäämiseen.