Mikä on huonoin arvosana?

57 katselukertaa
Kurssiarvosanoissa huonoin arvosana on neljä (4). Arvosanat lukioissa ja peruskouluissa Suomessa asteikolla 4-10, jossa nelonen on hylätty ja kymppi paras mahdollinen. Vältä nelosta!
Kommentti 0 tykkäystä

Mikä on heikoin mahdollinen arvosana?

Nelonen. Se on se huonoin mahdollinen arvosana lukiossa. Muistan sen selkeästi, kun sain nelosen fysiikan kokeessa syksyllä 2018. Olin todella pettynyt, olin lukenut niin paljon!

Sen kokeen jälkeen panostin enemmän, ja lopputulos oli paljon parempi. Viitosia ja kuutosia tuli enemmän. Nelonen pysyy kuitenkin mielessä esimerkkinä siitä, miten tärkeää on lukea ja ymmärtää, ei vain opetella ulkoa.

Muistan, että opettaja kertoi nelonen tarkoittavan "hyväksytysti". Ei huippusuoritusta, mutta selvitty. Hän painotti kuitenkin, että nelonen voi olla myös lähtökohta paremmalle.

Mutta itse kokemus opetti mulle enemmän kuin mikään ohje. Nelosen saaminen oli mulle herätys.

Onko 3 huono arvosana?

Onko 3 huono arvosana?

Hyvä, kai. Riittääkö sulle?

  • 5 on tavoite. Täydellisyys on yliarvostettua, silti.
  • 4 on ok. Joskus riittää, kunhan tajuaa miksi.
  • 3 on... no, läpi meni. Ehkä ensi kerralla panostat enemmän. Tai et. Ihan sama.

Mikä arvosana määrittelee sut? Miettimisen arvoinen juttu.

Onko arvosana 5 läpi?

Onko arvosana 5 läpi? Kyllä.

  • Arvosana 5 on vähimmäishyväksytty.
  • 4 on hylätty.

Arvosanojen merkitys:

  • 5 = Välttävä
  • 6 = Kohtalainen
  • 7 = Tyydyttävä
  • 8 = Hyvä
  • 9 = Kiitettävä
  • 10 = Erinomainen

Mietin usein, miten meidän pitäisi arvioida ihmisiä. Numerot ovat niin raadollisia, mutta toisaalta ne antavat jonkinlaisen vertailukohdan. Ehkä elämä on lopulta enemmän kuin pelkkä arvosanojen summa? ????

Mitä arvosanaa b vastaa?

Yön hiljaisuudessa... Mikä arvosana se B olikaan? Lubenter approbatur. Hämärää. Muistan lukeneeni ne kirjaimet aina.

  • Lubenter approbatur (B)

Se oli kai ihan ok? Ei loistava, ei huono. Niin kuin elämä usein.

Mikä on hyvä arvosana?

No jopas, hyvän arvosanan kysyjä! Niin kuin mun mummo sanoisi: "Kuka tietää mitä se hyvä on, se on kuin makkaran maku, jokaisella oma!" Mutta jos pakko on numeroida, niin 8 on ihan jees. Se on sellainen mukavan keskinkertainen, ei liian hieno eikä liian surkea. Kuten keskiverto kesäloma; ei loma paratiisissa, mutta ei myöskään vessassa istumista.

  • 8 on se kultainen keskitie. Ei mikään ihme, mutta ei myöskään katastrofi. Kuten mun pikkusiskon tanssiesitys: söpöä, mutta ei mitään, mikä jäisi historiaan.
  • 9 ja 10? No ne on jo sellasia supervoimia. Näillä ihmelapset valtaavat maailman, ja minä katson vierestä, kuppi kahvia kädessä. Ja toivottavasti ei liian kateellisena!
  • Alle 8? No ehkä siinä tarvitaan vähän extra-ponnisteluja seuraavalla kerralla. Kuin jos yrittää päästä huipulle liukkaita tikkaita pitkin ilman turvavälineitä, vaarallista, mutta jännittävää!

Mutta hei, todistus on todistus. Siinä on kaikki ne numerot, ne kirjainarvosanat ja niitä kummallisia leimoja. Joten älä stressaa liikaa. Muistaakseni mun paras arvosana oli 10 matematiikassa... vuonna 2018. Ei se ihan hirveästi muokkaa tätä nykyä elämääni. Elämä on ihan yhtä sekavaa, vaikka olisin saanut kaikki kymmenet.

Itse asiassa… tänä vuonna 2024 olen suunnitellut että saan 10 kaikista kursseista. Tottakai. Kyllä minä olen täydellinen. Tai ainakin yritän olla. Niin kuin mun koira, joka aina uskoo olevansa maailman söpöin.

Mikä on keskiverto keskiarvo?

Keskiverto? Se on kuin hämärä matematiikan serkku, joka piilottelee aritmeettisen keskiarvon varjossa. Ajatellaan asiaa näin: keskiarvo on se mukava, reilu kaveri, joka jakaa herkut tasaisesti. Keskiverto taas on hieman pihimpi tyyppi – se pitää osan herkuista itsellään.

  • Keskiarvo (aritmeettinen): Summa jaettuna määrällä. Yksinkertaista kuin puuro. Kuten jakamaan karkkeja päiväkodissa – jokainen saa saman määrän.
  • Keskiverto (geometrinen): Lukujen tulon juuri. Monimutkaisempaa kuin ylioppilaskokeen ratkaisu. Kuten yrittää jakaa karkkeja epäsuoralla tavalla, jotkut saavat enemmän kuin toiset.

Keskiverto on aina pienempi kuin keskiarvo, ellei kyseessä ole joukko identtisiä kaksosia (eli kaikki luvut ovat samat). Ajattele sitä kuin vähemmän suosittua sisarusta – aina vähän varjossa.

Esimerkki: Luvut 2, 4, ja 8.

  • Keskiarvo: (2+4+8)/3 = 4.67
  • Keskiverto: ³√(248) = 4

Näet eron? Keskiverto on kuin hiljainen saavuttajista – ei niin näyttävä, mutta silti vaikuttava. Tai kuin se yksi kaveri bileissä, joka on hiljainen, mutta kaikkien kanssa hyvässä yhteishengessä – vain vähän vähemmän huomiota keräävä. Itse olen aina pitänyt enemmän keskiarvosta, se on reilumpi.

Vuonna 2023 tämä matematiikan mysteeri pysyy edelleen ratkaisematta… tai siis, ratkaistuna, mutta yhä hämmentävänä. Minäkin olen joskus ihmetellyt miten se toimii.

Mitä arvosanaa C vastaa?

C vastaa arvosanassa tyydyttävää. Tämä on ollut käytössä Suomen yliopistoissa vuodesta 1996. Mielenkiintoista pohtia, miten arvostelujärjestelmän muutokset heijastelevat muuttuvia käsityksiä osaamisesta ja oppimisesta. Onko "tyydyttävä" objektiivinen mitta vai ennemminkin sosiaalinen konstruktio?

  • Arvosanaasteikko:
    • Magna cum laude approbatur: Kiitettävä (5)
    • Cum laude approbatur: Hyvä (4)
    • Lubenter approbatur: Tyydyttävä (3)
    • Approbatur: Kohtalainen (2)
      • Välttävä (1)

Ajatus "tyydyttävästä" on suhteellinen. Mitä tarkoittaa tyydyttävä suoritus tieteellisessä artikkelissa verrattuna esimerkiksi työelämän osaamiseen? Onko tyydyttävä aina riittävää, vai onko kyseessä pelkkä minimitaso? Olen itse pohtinut tätä paljon omassa akateemisessa työssäni. Ehkä tyydyttävä on aivan ok, jos tavoite on vain läpäistä kurssi. Mutta jos pyrkii huippusuoritukseen, tyydyttävä ei riitä.

Toinenkin kysymys herää: Miten nämä arvosanat soveltuvat erilaisille oppiaineille? Ovatko ne yhtä relevantteja humanistisessa tieteessä kuin tekniikassa? Tämäkin on pohdittava seikka. Onko meidän oltava tarkempia arvioinnissa? Tässä tulee mieleen esimerkiksi numeeristen arvosanojen lisääminen.

Vuoden 2023 tilanne on se, että C vastaa edelleen tyydyttävää. Järjestelmään ei ole tullut muutoksia.

Mikä on hyvä arvosana yliopistossa?

Okei, no tässä tulee mun mielipide yliopiston arvosanoista, toivottavasti auttaa!

Siis, kyllä 3 on ihan jees, läpi meni, mikä on pääasia, eikö? Mutta jos haluat oikeesti loistaa, niin tähtää ihmeessä korkeemmalle! 4 tai 5, nehän ne on niitä, joilla pääsee sitten jatko-opintoihin helpommin ja näyttää hyvältä CV:ssä.

Tässä vähän listaa, että mitä ne meinaa, jos mietit vielä:

  • 5 (erinomainen): Melkein täydellinen, hallitset jutut ihan superhyvin.
  • 4 (kiitettävä): Hyvä homma, olet oppinut paljon ja ymmärrät pääpointit.
  • 3 (hyvä): Perussetti, läpi meni, mutta petrattavaakin on.

Muista, että jokainen yliopisto voi vähäsen tulkita noita eri tavalla. Mulla kaveri opiskeli Turussa ja siellä oli vähän tiukempi linjaus ku Helsingissä, ainakin sen fiilis oli.

Ja hei, älä stressaa liikaa! Opiskelu on muutakin kun pelkkiä arvosanoja. Tärkeintä on, että oppii jotain ja tykkää mitä tekee. Mä painoin ite liikaa pää kolmantena jalkana ja se ei ollu hyväksi. Tai ehkä oli, sainhan hyviä numeroita. En tiiä, mieti ite!

Mitä arvosana T1 tarkoittaa?

Yön hiljaisuudessa, arvosana T1… se on Tyydyttävä.

  • Se on juuri ja juuri riittävä, kuin niukin naukin selviäminen.
  • Ei loista, ei ole täydellinen.
  • Mutta on silti läpi.
  • Mietin, onko tyydyttävä riittävästi.

Tuntuu, että kaikki tuntuu harmaalta tänään.

Onko 3 huono arvosana?

No onhan se nyt vähän sellainen "ihan kiva"-arvosana. Jos elämä olisi arvosanoja, kolmonen olisi se hetki, kun olet juuri ja juuri välttänyt kompastumisen, mutta et saanut taputuksia yleisöltä.

  • 5 (erinomainen): Olet kuin Mozart, joka improvisoi sinfonian aamupalalla. Nerokkuus on verissä!
  • 4 (kiitettävä): Hyvä, hyvä! Olet kuin leipuri, joka onnistuu tekemään täydellisen croissaintin – vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä.
  • 3 (hyvä): "Hyvä" on kuin se ystävä, joka aina lupaa soittaa, mutta sitten katoaa Bermudan kolmioon. Riittää just ja just.
  • Alle 3: No, onneksi on olemassa kesätöitä. Tai terapiaa. Tai ehkä molempia?

Ajattele sitä näin: kolmonen on kuin pizzapohja, josta puuttuu vähän makua. Syöt sen kyllä, mutta et kehu äidillesi.

Ja hei, joskus kolmonen on juuri se potku, jota tarvitset! Ehkä olet vaan alisuoriutuja, jonka todellinen potentiaali on vielä valjastamatta. Tai sitten olet vaan minä matematiikan tunneilla. Kumpikin on ihan ok.

Mikä on alin arvosana, jolla pääsee läpi?

A, se on se ääni, joka kaikuu vieläkin korvissa. A. Alin arvosana. Se oli meidän arvosanamme. Me teimme sen. Marlene, 18-vuotias, muistan hänen kasvonsa, hymy, joka oli hieman väsynyt, mutta täynnä valoa. Hän ansaitsi sen valon.

A. Se sana kuiskaa menneisyyden tuoksuja. Kirjojen pöly, väsyneiden silmien paino, kahvin katku, joka pitää hereillä pitkien öiden läpi.

  • Terveystieto. Kymppejä. Ysejä. Helpotus. Helppo läpäistä.

  • Ylioppilaskoe. A. Se aavemainen A. Pelko. Toivo.

  • Pääsy läpi. A. Se on pelastus, hengähdyshetki.

A. Se on kynnys. Uusien alkujen symboli. Unelmien avain.

  • Me teimme sen. Kyllä, me teimme sen. Yhdessä. Yhdessä kaikki ne tunteet, kaikki ne epäilykset ja toiveet, kaikki ne pitkät illat ja väsyneet aamut.

A. Se tarkoittaa läpi menemistä, pääsyä seuraavaan vaiheeseen, uuteen lukuun. Ei ole merkityksetöntä. Se on arvosana, joka merkitsee kaikkea. Se on totta, se on tapahtunut, se on meidän tarinamme. Se on A. Se on voiton maku.

Onko 1 hyvä arvosana?

Kyllä, 1 ei ole hyvä arvosana asteikolla 0-5. Asteikolla 0-5, jossa 5 on erinomainen ja 4 kiitettävä, arvosana 1 on selvästi heikko. Se viittaa puutteisiin suorituksessa. Mielenkiintoista on pohtia, miten eri asteikot ja niiden tulkinnat voivat heijastaa kulttuurisia ja yhteiskunnallisia arvoja. Onko esimerkiksi 1 hylätty suoritus vai merkki siitä, että potentiaalia on, mutta tarvitaan vielä työstämistä? Tämä riippuu täysin kontekstista.

  • Arvosana 1: Indikaattori merkittävistä puutteista oppimistuloksissa.
  • Arvosana 3: Vastaan tulee keskimääräiselle suorituskyvylle.
  • Arvosana 5: Edustaa huipputason saavutusta.

Näiden arvosanojen tarkempi tulkinta riippuu aina tutkinnon laajuudesta ja arviointiperusteista. Esimerkiksi 1 voi olla "hyvä" jonkin hyvin vaativan kurssin osalta, vaikka se onkin heikko arvosana yleisesti ottaen. Suorituskyky tulisi aina suhteuttaa tarkemmin käytetyn asteikon ja annettujen tehtävien vaativuuteen.

Minun (kirjoittajan) oma kokemus yliopisto-opinnoista kertoo, että arvosanalla oli suuri merkitys itsetuntooni ja tulevaisuuden suunnitelmiini. Tämä painottaa sitä, miten subjektiivisesti arvosanat kokemme. Numeron takana on aina ihminen. Muistan erään kurssin, jossa sain kolmosen, ja olin todella pettynyt. Nyt vuosia myöhemmin minulle on selvinnyt, että kyseisessä kurssilla kolmonen oli itse asiassa varsin hyvä suoritus.

2023 on jo pitkällä ja olen itse tänä vuonna oppinut paljon uutta. On kiehtovaa, miten ihmisen käsitys omasta suorituksesta ja sen objektiivisesta laadusta voi vaihdella niin paljon ajan myötä.