Mikä koulutusaste on erikoisammattitutkinto?

Mikä koulutusaste on erikoisammattitutkinto? Tasoluokitus

Monille herää kysymys, mikä koulutusaste on erikoisammattitutkinto ja miten se sijoittuu järjestelmään. Tämän virallisen tutkinnon tason ymmärtäminen auttaa urasuunnittelussa ja ehkäisee vääriä tulkintoja opintojen luonteesta. Luokituksen selkeyttäminen varmistaa oikeat valinnat ammatillisella polulla. Katso tarkat tiedot tutkinnon sijoittumisesta koulutusasteille tästä.

Mikä koulutusaste on erikoisammattitutkinto ja miten se sijoittuu järjestelmään?

Erikoisammattitutkinto kuuluu virallisesti ammatilliseen koulutukseen, ja se on ammatillisen toisen asteen korkein tutkinto. Tilastokeskuksen kansallisessa koulutusluokituksessa sen oma alaluokkansa on erikoisammattikoulutusaste, joka tunnetaan nimellä koulutusaste 41. Kyseessä ei siis ole erikoisammattitutkinto korkeakoulututkinto, vaikka se vaativuudeltaan sijoittuu poikkeuksellisen korkealle tasolle suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Monimutkainen virkamieskieli ja erilaiset luokitukset hämmentävät usein työntekijöitä - ja tähän ansaan minäkin meinasin langeta vuosia sitten. Etsin kuumeisesti tietoa siitä, mihin kategoriaan oma osaamiseni asettuu, kunnes tajusin katsoa tilastoja tarkemmin. Suomen kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä (NQF) erikoisammattitutkinnot on sijoitettu tasolle 5. Tämä tarkoittaa, että osaamisvaatimuksiltaan se on samalla tasolla kuin esimerkiksi pelastusalan alipäällystötutkinto. Se toimii siis siltana perinteisen toisen asteen ja korkeakoulutuksen (taso 6) välillä. Mutta tässä on eräs tärkeä koukku, jonka moni ohittaa: tutkinto suoritetaan osoittamalla alan vaativimpien työtehtävien hallinta aidoissa työelämän tilanteissa, eikä istumalla koulun penkillä.

Miten erikoisammattitutkinto eroaa perustutkinnosta tai ammattitutkinnosta?

Eri tutkintotyyppien väliset erot liittyvät ensisijaisesti siihen, kuinka syvällistä tai itsenäistä ammattitaitoa työntekijältä edellytetään. Siinä missä perustutkinto antaa laajat perusvalmiudet alalle, ammattitutkinto syventää osaamista tiettyihin työtehtäviin. Mikä on erikoisammattitutkinto puolestaan vaatii jo monialaista osaamista, johtajuutta tai oman erikoisalan kaikkein vaativimpien prosessien itsenäistä hallintaa.

Erikoisammattitutkintojen laajuus voi olla 160, 180 tai 210 osaamispistettä. Tilastojen mukaan pääosassa erikoisammattitutkinnoista laajuus on tasan 180 osaamispistettä. Laajuus määritellään aina työelämän tarpeiden mukaan. Arviointi poikkeaa myös tavallisesta koulumaailmasta, sillä näytöt arvioidaan asteikolla hyväksytty tai hylätty, ilman numeroarvosanoja.

Muistan elävästi, kun keskustelin erään kokeneen sähköasennusmestarin kanssa hänen tutkintoprosessistaan. Hänen kätensä tärisivät vielä viikkoja näyttöjen jälkeen, kun hän muisteli vaativaa kehittämisprojektia. Se ei ollut pelkkää rutiinityötä. Rehellisesti sanottuna erikoisammattitutkinnon suorittaminen on henkisesti raskaampaa kuin moni luulee. Työn ohessa opiskelu vaatii tiukkaa itsekuria, ja epävarmuus omasta osaamisesta iskee usein kesken prosessin. Mutta kun näyttö hyväksytään, helpotus ja ypkeys ovat sen arvoisia.

Antaako erikoisammattitutkinto jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin?

Kyllä, erikoisammattitutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Tämä tarkoittaa, että voit hakea opiskelemaan korkeakoulututkintoa aivan samalla tavalla kuin ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Moni luulee, että vain lukio avaa ovet yliopistoon - mutta se on harhaluulo.

Käytännön hakuprosessi poikkeaa monista muista tutkinnoista, mikä saattaa yllättää uudet hakijat.

Miten hakeutua suorittamaan tutkintoa käytännössä?

Tutkinnon suorittaminen tapahtuu joustavasti työn ohessa, ja haku on auki ympäri vuoden oppilaitosten jatkuvassa haussa. Prosessi alkaa aina henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimisella. Suunnitelmassa kartoitetaan jo olemassa oleva osaamisesi - ja tämä säästää runsaasti aikaa, sillä sinun ei tarvitse opiskella asioita, jotka jo osaat. Tutkinnon suorittaminen kestää tavallisesti noin 1-2 vuotta, riippuen täysin taustastasi.

Erittäin suosittu ja kustannustehokas tapa on suorittaa tutkinto oppisopimuksella omalla työpaikalla. Tällöin työnantaja sitoutuu tukemaan oppimista, ja käytännön työtehtävät suunnitellaan vastaamaan tutkinnon vaatimuksia. Se vaatii työnantajalta joustavuutta - ja tästä joudutaan usein neuvottelemaan pitkään - mutta lopputuloksena yritys saa taloon huippuluokan asiantuntijan.

Ammatillisten tutkintotyyppien vertailu

Suomen ammatillinen tutkintojärjestelmä jakaantuu kolmeen tasoon. Oheinen yhteenveto auttaa hahmottamaan, mikä tutkinto sopii parhaiten sinun uravaiheeseesi.

Ammatillinen perustutkinto

Nuoret ja aikuiset, joilla ei ole aiempaa kokemusta alasta

180 osaamispistettä

Alan perustaitojen ja -tietojen hallinta, sopii alan aloittaville

Taso 4 (vastaa lukion oppimäärää)

Ammattitutkinto

Alan perusteet hallitsevat ja jonkin verran työkokemusta omaavat

Pääosin 150 osaamispistettä, voi vaihdella 120-180 välillä

Perustutkintoa syvällisempää tai rajatumpaa ammattitaitoa

Taso 4

Erikoisammattitutkinto (Suositellaan asiantuntijoille)

Kokeneet ammattilaiset, asiantuntijat, työnjohtajat ja yrittäjät

Pääosin 180 osaamispistettä, voi vaihdella 160-210 välillä

Alan vaativimpien työtehtävien hallinta tai monialainen osaaminen

Taso 5 (ammatillisen toisen asteen korkein taso)

Mikon matka työntekijästä johtajaksi: Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto

Mikko, 38-vuotias tiiminvetäjä tamperelaisessa IT-yrityksessä, halusi edetä urallaan virallisiin johtotehtäviin, mutta pelkäsi pitkiä teoreettisia akateemisia opintoja työn ohessa. Hän aloitti tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon, mutta huomasi pian olevansa hukkua aikataulujen kanssa.

Mikon ensimmäinen yritys viedä näyttöön liittyvää projektia läpi epäonnistui, koska hän yritti muuttaa yrityksen koko brändistrategian kerralla ilman riittävää tukea. Seurauksena oli suuri määrä hukattua työaikaa ja turhautumista sekä tiimissä että johdossa.

Parin viikon miettimisen jälkeen Mikko ymmärsi, että erikoisammattitutkinto vaatii rutiinien sijaan rajattua, proaktiivista kehittämistä. Hän muutti lähestymistapaansa ja keskittyi vain yhden sisäisen palvelumuotoiluprosessin parantamiseen.

Muutoksen ansiosta projektin läpivienti onnistui, Mikko sai tutkintotodistuksen vuoden ahkeroinnin jälkeen ja hänet ylennettiin virallisesti kehitysjohtajaksi, mikä todisti joustavan oppisopimuskoulutuksen voiman.