Minkä ikäistä lasta kuullaan?

Minkä ikäistä lasta kuullaan oikeudenkäynnissä?

Lapsen kuuleminen oikeudenkäynnissä on oleellinen osa erityisesti huoltajuuskiistoja. Laki korostaa lapsen oikeutta ilmaista mielipiteensä, riippumatta heidän iästään. Kuulemisessa lapsen ikä ja kypsyys otetaan kuitenkin huolellisesti huomioon.

Lapsen iän ja kypsyyden huomioiminen

Lapsen ikä ja kypsyysaste vaikuttavat suuresti siihen, millaisessa muodossa kuuleminen tapahtuu. Nuoremmat lapset voivat ilmaista itseään puhumalla tai piirtämällä, kun taas vanhemmat lapset voivat antaa suullisen lausunnon.

Kuulemisen aikana tuomari tai viranomainen arvioi lapsen:

• Iän ja kehitystason
• Ymmärryskyvyn
• Kyvyn ilmaista mielipiteensä selkeästi
• Kyvyn erottaa omat tunteensa ja ajatuksensa muiden vaikutuksesta
• Mahdollisuuden olla totuudenmukainen ja luotettava

Lapsen edun ensisijaisuus

Lapsen kuulemisessa tärkeintä on varmistaa, ettei siitä aiheudu lapselle mitään vahinkoa tai stressiä. Lapsen etu on aina ensisijainen.

Jos tuomari tai viranomainen katsoo, että kuulemisesta voi olla lapselle haitallista, hän voi päättää olla kuulematta lasta. Vaihtoehtoisesti kuuleminen voidaan toteuttaa vaiheittain tai muulla lapsen ikään ja kypsyyteen sopivalla tavalla.

Ikärajat

Suomessa ei ole asetettu tarkkaa ikärajaa sille, minkä ikäistä lasta voidaan kuulla. Kuitenkin yleensä noin 7-8-vuotiaana lasten katsotaan olevan riittävän kypsiä ilmaisemaan mielipiteensä merkityksellisesti.

Johtopäätös

Lapsen kuulemisen ikä ja muoto vaihtelevat aina tapauskohtaisesti. Lapsen ikä ja kypsyys ovat tärkeitä tekijöitä, mutta vielä tärkeämpää on varmistaa lapsen etu ja hyvinvointi koko prosessin ajan.