Mitä aineita pitää kirjoittaa lukiossa?

Mitä aineita lukiossa? Oi, se kysymys... se herätti minussa aikanaan niin paljon tunteita! Jännitystä, pelkoa, jopa vähän inhoa. Muistan vieläkin sen hetken, kun istuin vanhempieni kanssa ja selailtiin lukion opinto-oppaita. Silmät sumuina, sydän hakkasi. Mitä valitsisin? Mitä minusta tulisi?

Pakollinen äidinkieli? No, se oli selvä. Rakastan kieltä, sanojen voimaa. Muistan miten kirjoitin esseitä jo ala-asteella, ja sain opettajalta aina niin paljon palautetta, vaikka se oli joskus vähän karua. Mutta se ajoi minua eteenpäin!

Sitten ne kolme pakollisesti valittavaa ainetta... Se oli todellinen pähkinä. Ruotsi? No ei, se jäi heti pois pelistä – en saanut siitä koskaan oikein kiinni. Englanti oli pakko, tietenkin, maailma on pieni ja englannin kieli on avain moniin ovien. Ja sitten ne muut... Matematiikka? Minä, matematiikan kanssa? Se oli aina ollut minulle haastavampaa, mutta muistan erään opettajan, joka teki siitä jotenkin ihan hauskaa! Ehkä kannatti kokeilla. Historia oli minulle aina kiinnostavaa. Olen aina rakastanut kuulla tarinoita menneistä ajoista, niin monesta eri kulttuurista ja ajankohdasta.

Mutta oliko se sitten historiaa vai jotain muuta, mikä oli se pitkä oppimäärä? Ai niin, pitää valita vähintään yksi. Muistan miten painoin päätäni siihen ja mietin ja mietin... Lopulta valitsin historian. Enkä kadu sitä yhtään. Se vei minut niin monille matkoille, ja vaikka se ajoittain oli raskasta, sain upeita kokemuksia. Olen oppinut niin paljon!

Niin, lukiossa oli paljon tehtävää, paineita ja vaikeita ratkaisuja. Mutta myös ihania ystäviä, mahtavia kokemuksia ja tietenkin sitä ihanaa vapauden tunnetta: opiskelemaan sitä mitä itse halusi! Nyt kun mietin, ymmärrän että ainevalinnat olivat vain pieni osa tätä kokonaiskuvaa. Se oli paljon enemmän kuin pelkkiä aineita; se oli matkasta itseeni ja siihen, kuka haluan olla.