Mitä jos ei mene jälki-istuntoon?

Mitä tapahtuu, jos ei mene jälki-istuntoon? – Näkökulmia ja seurauksia, joita et ehkä ole ajatellut

Jälki-istunto. Jo sana itsessään saa monen oppilaan niskavillat nousemaan pystyyn. Se mielletään usein rangaistukseksi, johon liittyy tylsää odottelua, hiljaisuutta ja syyllisyyden tunnetta. Mutta entä jos oppilas päättääkin jättää menemättä jälki-istuntoon? Mitä siitä seuraa, ja miksi jälki-istunnon välttäminen ei ehkä olekaan niin hyvä idea kuin äkkiseltään luulisi?

Vaikka moni varmasti miettii, että “mitä pahaa siinä voisi olla, jos jättää menemättä?”, todellisuus on usein monimutkaisempi. Välitön ja yksinkertainen vastaus kysymykseen “Mitä tapahtuu, jos ei mene jälki-istuntoon?” on useimmiten: uusi jälki-istunto. Kuten ohjeistuksessa todetaan, koulun velvollisuus on määrätä uusi ajankohta, mikä tarkoittaa, että ongelma ei ratkea sillä, että välttelee alkuperäistä rangaistusta.

Mutta asian ydin ei ole pelkästään siinä, että jälki-istunto siirtyy. On muitakin, ehkä vähemmän ilmeisiä seurauksia, joita kannattaa miettiä:

1. Luottamuksen mureneminen: Opettajan tai koulun henkilökunnan ja oppilaan välinen luottamus kärsii. Kun oppilas ei noudata annettuja ohjeita ja sääntöjä, se viestii, että hän ei kunnioita auktoriteettia tai sovitettuja käytäntöjä. Tämä voi vaikuttaa tuleviin tilanteisiin ja siihen, miten oppilasta kohdellaan. Opettaja voi olla varovaisempi ja tarkkaavaisempi oppilaan käytöksen suhteen, mikä ei välttämättä ole toivottavaa.

2. Eskaloituvat seuraamukset: Jos ensimmäinen jälki-istunnon laiminlyönti johtaa uuteen jälki-istuntoon, toistuva käytös voi johtaa vakavampiin rangaistuksiin. Näitä voivat olla esimerkiksi:

• Yhteydenotto kotiin: Vanhemmat otetaan mukaan tilanteeseen, mikä voi johtaa kotona puhutteluun ja lisärajoituksiin.
• Rehtorin puhuttelu: Vakavampi varoitus ja tilanteen perusteellisempi selvitys.
• Määräaikainen erottaminen koulusta: Ääritapauksessa, jos oppilas toistuvasti rikkoo sääntöjä ja jättää noudattamatta annettuja määräyksiä, voidaan hänet erottaa koulusta.

3. Ongelman juurisyyn huomiotta jättäminen: Jälki-istunto on usein seuraus jostain tietystä käytöksestä tai sääntörikkomuksesta. Sen välttäminen ei ratkaise alkuperäistä ongelmaa. Sen sijaan, että välttelee jälki-istuntoa, kannattaisi ehkä miettiä, miksi se alun perin määrättiin ja pyrkiä korjaamaan omaa käytöstä.

4. Stressi ja ahdistus: Jälki-istunnon vältteleminen voi aiheuttaa oppilaalle itselleen ylimääräistä stressiä ja ahdistusta. Pelko kiinnijäämisestä, seuraamusten odottaminen ja asian salaaminen voivat kuormittaa psyykkisesti.

5. Huono esimerkki muille: Jos oppilas on avoimesti piittaamaton jälki-istunnosta, se voi rohkaista muita oppilaita samaan käytökseen. Tämä voi johtaa yleisen kurinpidon heikkenemiseen koulussa.

Entä jos jälki-istunto tuntuu epäreilulta?

On tärkeää huomata, että jos oppilas kokee jälki-istunnon epäreiluna, hänet tulisi rohkaista keskustelemaan asiasta opettajan tai muun koulun henkilökunnan kanssa. Avoin ja rakentava keskustelu voi auttaa selvittämään väärinkäsityksiä ja löytämään ratkaisun, joka on molempien osapuolten kannalta hyväksyttävä.

Yhteenveto

Vaikka jälki-istunnon välttäminen saattaa tuntua houkuttelevalta ajatukselta, se harvoin on paras ratkaisu. Se voi johtaa vakavampiin seuraamuksiin, vahingoittaa luottamusta ja jättää alkuperäisen ongelman ratkaisematta. Sen sijaan kannattaa miettiä jälki-istunnon tarkoitusta, ottaa vastuu omasta käytöksestään ja tarvittaessa keskustella asiasta avoimesti. Loppujen lopuksi, jälki-istunnon suorittaminen on yleensä nopein ja helpoin tapa päästä eroon siitä ja keskittyä olennaiseen – oppimiseen ja koulunkäyntiin.