Onko Maamme-laulu Sibeliuksen säveltämä?

Onko maamme laulu sibeliuksen säveltämä? Tässä totuus

Monet pohtivat, onko onko maamme laulu sibeliuksen säveltämä vai jonkun muun mestarin käsialaa. Tämän historiallisen tosiasian ymmärtäminen auttaa välttämään yleisiä väärinkäsityksiä Suomen virallisista symboleista. Oikean tiedon hallinta syventää kulttuurista tuntemusta ja estää sekoittamasta kahta maamme merkittävintä isänmaallista sävellystä keskenään.

Onko Maamme-laulu Sibeliuksen säveltämä?

Kysymys Suomen kansallislaulun tekijästä voi herättää hämmennystä, ja vastaus siihen on monille yllättävä. Suomen kansallislaulua eli Maamme-laulua ei ole säveltänyt Jean Sibelius, vaan saksalaissyntyinen Fredrik Pacius vuonna 1848.

Sekoittaminen maamme kansallissäveltäjään on yleistä, sillä Sibeliuksen luoma Finlandia-hymni on toinen poikkeuksellisen merkittävä isänmaallinen teos. fredrik pacius maamme laulu syntyi kuitenkin jo vuosikymmeniä ennen kuin Sibelius nousi julkisuuteen, ja se esitettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden Floran päivän juhlassa toukokuussa 1848.

Miksi Maamme-laulu ja Jean Sibelius sekoitetaan usein keskenään?

Suomalaisen musiikin historiaan syventyminen paljastaa selkeän syyn sille, miksi nämä kaksi suuren luokan nimeä menevät ihmisten mielissä sekaisin. Suomessa on käyty jo pitkään yhteiskunnallista keskustelua siitä, pitäisikö viralliseksi kansallislauluksi vaihtaa Jean Sibeliuksen säveltämä Finlandia-hymni.

Tämä julkinen debatti luo mielikuvia, jotka saavat monet olettamaan Sibeliuksen olevan myös nykyisen hymnimme takana. Olen itsekin huomannut historianluennoilla, kuinka sitkeässä tämä harhaluulo istuu - monet opiskelijat hätkähtävät kuullessaan, että nykyinen laulumme on itse asiassa maahanmuuttajan käsialaa. Paciuksen sävellys on vakiinnuttanut paikkansa arjessamme, mutta sibelius maamme laulu -teoksen majesteettisuus vetoaa tunteisiin niin vahvasti, että keskustelu kuka sävelsi suomen kansallislaulun -aiheesta nousee esiin säännöllisin väliajoin eduskuntaa myöten.

Suomen kansallislaulun juridinen asema ja historiallinen tausta

Kansallisten symbolien kohdalla moni olettaa, että niiden asema olisi tarkkaan määritelty laissa. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen, sillä Suomen lainsäädännössä Maamme-laulun asemaa virallisena kansallislauluna ei ole koskaan vahvistettu.

Kappaleen asema perustuu puhtaasti vakiintuneeseen traditioon ja kansan itsemääräämisoikeuteen, ei lakikirjaan. Vaikka eduskunnalle on tehty useita lakialoitteita kansallislaulun aseman virallistamiseksi - tai sen korvaamiseksi finlandia hymni kansallislauluksi - yksikään näistä lakiesityksistä ei ole edennyt hyväksyntään asti. Kappale levisi aikoinaan kulovalkean tavoin ympäri maata kuorojen sekä kansakoulujen laulunopetuksen kautta, ja se saavutti nykyisen suosionsa ilman valtiovallan virallista pakkoa tai juridista sääntelyä.

Maamme-laulun ja Finlandia-hymnin vertailu

Maamme (Vårt land)

• Ei ole vahvistettu Suomen laissa viralliseksi kansallislauluksi
• Johan Ludvig Runeberg (alkuperäisteksti ruotsiksi)
• Fredrik Pacius
• Sävelletty ja esitetty ensimmäisen kerran vuonna 1848

Finlandia-hymni

• Ehdotettu lakialoitteissa viralliseksi vaihtoehdoksi, ei hyväksytty
• Veikko Antero Koskenniemi (sanat kirjoitettu vuonna 1940)
• Jean Sibelius
• Sävelletty osaksi laajempaa teosta vuonna 1899

Aatun oivallus itsenäisyyspäivän juhlista

Aatu, 22-vuotias historian opiskelija Tampereelta, valmistautui järjestämään ylioppilaskunnan itsenäisyyspäivän juhlia ja aikoi merkitä käsiohjelmaan Jean Sibeliuksen Maamme-laulun säveltäjäksi. Hän oli elänyt koko ikänsä siinä vahvassa uskossa, että kansallislaulu oli automaattisesti maamme kuuluisimman säveltäjän käsialaa.

Ensimmäinen yritys ohjelman tulostamiseksi tyssäsi kuitenkin siihen, kun vanhempi opiskelijatoveri huomautti virheestä juuri ennen painatusta. Aatu oli aluksi skeptinen ja tunsi lievää häpeää siitä, että oli tehdä pahan luokan mokan suuren yleisön edessä.

Tarkistettuaan tiedot tietokannasta Aatu tajusi sekoittaneensa Maamme-laulun ja Finlandia-hymnin tekijät keskenään. Hän ymmärsi, että julkisessa keskustelussa toistuvasti esiintyvät vaatimukset kansallislaulun vaihtamisesta Sibeliuksen teokseen olivat luoneet hänelle väärän mielikuvan.

Lopulta käsiohjelma korjattiin muotoon Fredrik Pacius, ja Aatu piti juhlapuheessaan lyhyen alustuksen kappaleen todellisesta historiasta. Juhlavieraat kuuntelivat esitystä suurella mielenkiinnolla, ja Aatu oppi, ettei yleisimpiinkään itsestäänselvyyksiin kannata luottaa ilman faktantarkistusta.