Mitä tarkoittaa kunnan kaksikielisyys?

7 näyttökertaa

Kunta luokitellaan kaksikieliseksi silloin, kun siellä asuu sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Tämä edellyttää, että kielivähemmistö muodostaa vähintään kahdeksan prosenttia väestöstä tai ylittää 3000 asukkaan rajan. Kaksikielisyys päättyy, jos vähemmistön koko pienenee alle 3000 henkilöön ja osuus laskee alle kuuden prosentin kokonaisväestöstä. Tällöin kunnasta tulee jälleen yksikielinen.

Palaute 0 tykkäykset

Kunnan kaksikielisyys

Määritelmä

Suomessa kunta luokitellaan kaksikieliseksi, kun siellä asuu sekä suomen- että ruotsinkielisiä väestönryhmiä. Tämä edellyttää, että kielivähemmistö muodostaa vähintään kahdeksan prosenttia väestöstä tai ylittää 3000 asukkaan rajan.

Perusteet

Kaksikielisyyden ylläpitäminen kunnissa on kirjattu Suomen perustuslakiin. Se perustuu oikeuteen käyttää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä turvata kielivähemmistöjen asema.

Ehdot

Kaksikielisyys säilytetään, kun kielivähemmistö muodostaa vähintään kahdeksan prosenttia väestöstä tai ylittää 3000 asukkaan rajan. Jos vähemmistön koko pienenee alle 3000 henkilöön ja osuus laskee alle kuuden prosentin kokonaisväestöstä, kunta muuttuu yksikieliseksi.

Kaksikielisyyden vaikutukset

Kaksikielisyys vaikuttaa kunnan toimintaan monin tavoin:

  • Palvelut: Kunnassa on tarjottava virallisia palveluita sekä suomeksi että ruotsiksi. Tämä koskee esimerkiksi kouluja, terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluita.
  • Hallinto: Kunnanhallitus ja -valtuusto ovat kaksikielisiä. Asiakirjat ja kokoukset ovat saatavilla molemmilla kielillä.
  • Oikeuslaitos: Oikeudenkäynnit voidaan käydä sekä suomeksi että ruotsiksi, ja tuomioistuimissa on käytettävä tulkkeja.
  • Media: Kunnassa voi olla molemmilla kielillä julkaistavia sanomalehtiä ja muita tiedotusvälineitä.

Esimerkkejä

Suomessa on 19 kaksikielistä kuntaa, joista 15 on rannikkoalueilla ja neljä Ahvenanmaalla. Näitä kuntia ovat muun muassa:

  • Helsinki
  • Turku
  • Vaasa
  • Pietarsaari
  • Närpiö

Tärkeys

Kunnan kaksikielisyys on tärkeä tekijä kielivähemmistöjen kulttuurisen identiteetin säilyttämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä. Se mahdollistaa kielivähemmistöön kuuluvien osallistumisen yhteiskunnan toimintaan omalla kielellään ja edistää suomen- ja ruotsinkielisen väestön välistä vuorovaikutusta.