Saako antaa jälki-istuntoa?

Saako antaa jälki-istuntoa?

Jälki-istunto on yleinen kurinpitotoimenpide kouluissa, mutta sen laillisuus on herättänyt viime vuosina keskustelua. Tässä artikkelissa tarkastelemme jälki-istunnon oikeudellista puolta ja pohdimme, onko se perusteltu kurinpitokeino.

Jälki-istunnon oikeudelliset perusteet

Suomen oikeusjärjestyksessä jälki-istunnosta ei ole nimenomaista säännöstä. Sen perusteena on kuitenkin yleinen kasvatus- ja opetusvelvollisuus, joka sisältyy perustuslakiin ja koululakia täydentäviin määräyksiin.

Koulujen järjestyssäännöissä määritellään usein jälki-istunnon käyttämisen perusteet ja menettelytavat. Yleensä jälki-istunto voidaan antaa oppilaalle, joka on:

• Häirinnyt opetusta
• Ollut sääntöjen vastainen
• Yrittänyt huijata

Jälki-istunnon tarkoituksena on antaa oppilaalle mahdollisuus miettiä tekojaan ja parantaa käytöstään. Se ei kuitenkaan saa olla rangaistus, vaan kasvatuksellinen toimenpide.

Onko jälki-istunto perusteltu kurinpitokeino?

Jälki-istunnon oikeudellisen perusteen lisäksi on tärkeää pohtia, onko se perusteltu kurinpitokeino nyky-yhteiskunnassa. Jälki-istuntoa on kritisoitu siitä, että se:

• Leimaa oppilaita: Jälki-istuntoon määrätyt oppilaat saattavat kokea itsensä “pahoiksi” tai “häiriköiksi”. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti heidän itsetuntoonsa ja oppimiskykyynsä.
• On epätasa-arvoinen: Jälki-istunto voi olla haastavampi niille oppilaille, joilla on muita velvollisuuksia kouluajan ulkopuolella, kuten harrastuksia tai perhevastuu.
• Ei ole tehokas: Tutkimukset ovat osoittaneet, että jälki-istunto ei ole kovin tehokas keino muuttamaan oppilaiden käytöstä. Päinvastoin, se voi jopa lisätä heidän vastahakoisuuttaan.

Nämä kritiikin kohdat pakottavat pohtimaan, olisiko jälki-istunnosta luovuttava vai onko sille olemassa parempia vaihtoehtoja.

Vaihtoehtoisia kurinpitokeinoja

Jälki-istunnon sijaan kouluilla on käytettävissään muita kurinpitokeinoja, kuten:

• Keskustelut: Opettajat ja oppilaat voivat käydä luottamuksellisia keskusteluja oppilaan käytöksestä ja sen seurauksista.
• Vanhempien osallistaminen: Opettajat voivat ottaa yhteyttä oppilaan vanhempiin keskustellaksensa tilanteesta ja yhteisestä strategiasta käytöksen parantamiseksi.
• Positiivinen vahvistaminen: Opettajat voivat palkita oppilaita hyvästä käytöksestä, mikä voi toimia motivaattorina positiivisen käyttäytymisen ylläpitämisessä.
• Välituntikiellot: Oppilailta voidaan evätä välituntioikeus väliaikaisesti kurinpitotoimenpiteenä.

Nämä vaihtoehtoiset kurinpitokeinot ovat usein tehokkaampia ja vähemmän leimaavia kuin jälki-istunto. Ne kannustavat oppilaita vastuuseen ottamiseen ja auttavat heitä ymmärtämään, että heidän käytöksellään on seurauksia.

Johtopäätös

Jälki-istunnon laillisuus perustuu yleiseen kasvatus- ja opetusvelvollisuuteen, mutta sen perusteltu käyttö on kyseenalaistettu. Jälki-istunto voi leimata oppilaita, olla epätasa-arvoinen ja tehoton.

Koulujen on harkittava muita kurinpitokeinoja, kuten keskusteluja, vanhempien osallistamista, positiivista vahvistamista ja välituntikieltoja. Nämä vaihtoehtoiset keinot ovat usein tehokkaampia ja vähemmän leimaavia, ja ne auttavat oppilaita ymmärtämään käyttäytymisensä seuraukset ja ottamaan vastuuta teoistaan.