Saako opettaja koskea oppilaaseen?

93 katselukertaa
Opettaja saa koskea oppilaaseen tietyissä tilanteissa. Laki sallii oppilaan poistamisen luokasta tarvittaessa voimakeinoin, jos pyyntö ei riitä. Voimankäyttövälineitä ei kuitenkaan saa käyttää.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko opettajan kosketus oppilaaseen sallittua?

No joo, toi kosketusjuttu on mun mielestä aika monimutkainen. Muistan kerran, kymmenennen luokan syksyllä, 2017, mä olin tosi levoton tunnilla. Opettaja, nimi oli Heikkinen, kosketti kevyesti olkapäätäni ja pyysi rauhoittumaan. Ei tuntunut mitenkään pahalta.

Mutta joo, ymmärrän sen, et moni pelkää liiallisia kosketuksia. Se "pikkusormen" sääntö on varmaan ihan hyvä pitää mielessä, turvallisuuden takia. Rajat pitää olla selkeät.

Laki tuossa asiassa, niin ainakin mitä mä olen ymmärtänyt, on aika hankala. Vaikka "voimakeinoja" saa käyttää, niin kuulostaa aika pelottavalta. Ei kai kukaan oikeasti halua käyttää voimaa oppilaisiin. Toivottavasti ei tarvitse.

Mä itse en ole koskaan kokenut mitään uhkaavaa, mutta tiedän kyllä, että jotkut koulut voivat olla aika kaoottisia paikkoja. Onneksi mun opettajat ovat olleet aina ammattimaisia. Toivon, että se pysyy niin.

Saako opettaja koskettaa oppilasta?

Saako opettaja koskettaa oppilasta? Huh, tämä on vaikea kysymys. Perustuslakihan takaa koskemattomuuden oikeuden, eihän se nyt mikään uutinen ole. Mutta entäs jos lapsi on vaarassa? Tai jos luokka on täysin hallitsematon?

  • Kuritus on ehdottomasti kielletty. Ei mitään taputuksia, nykimisiä, ei mitään.
  • Hallitsematon tilanne? Opettaja voi tarvita fyysistä apua. Mutta miten paljon? Missä raja menee?
  • Taluttaako ulos? Tässäkin on jotain häilyvää. Miten se toteutetaan? Ei mitenkään aggressiivisesti, totta kai. Ehkä kädestä pitäen?

Mutta mitäs jos oppilas vastustelee? Sitten mennään jo vaikeammalle maastolle.

Oikeasti, tässä ei ole helppoja vastauksia. Vuonna 2023kin, tämän tyyppisiä asioita pohditaan jatkuvasti. Minun mielestäni, mikä tahansa fyysiseen koskemiseen liittyvä asia, jossa oppilas voi kokea itsensä uhatuksi, on virheellistä.

Ajattelen omaa lapsuuttani... Muistan yhden opettajan, joka oli tosi... kireä. Ei koskenut ketään, mutta hänen ilmeensä, huh. Toinen opettaja taas oli aina niin lämmin, halasi lapsia, jos joku oli surullinen. Onko siinä eroa? Kyllä on. Onko se lain mukaan sallittua? Ei ehkä aina.

Mitä mieltä sinä olet? Miten tätä tulisi säännellä tarkemmin? Olen todellakin hämmentynyt. Mitä jos minun oma lapseni joutuu tilanteeseen, jossa opettajan täytyy puuttua? Mitä minä sitten tekisin?

Saako opettaja koskea oppilaan puhelimeen?

Ei saa! Opettaja ei saa koskea oppilaan puhelimeen kuin öljyä kärpäseen! Se on ihan kuin yrittäisi napata hämähäkin verkosta – varmasti saa vain tahroja käsiinsä ja hämähäkki karkuun.

Puhelin on yksityisaluetta, pyhäinjäännös, sähköinen temppeli, joka sisältää salaisuuksia, joita jopa äiti ei tiedä!

  • Jos opettaja on niin epätoivoinen, että tarttuu oppilaan puhelimeen, hän tarvitsee ehkä uutta harrastusta. Kenties neulonta? Tai vaikkapa vihaisen maran kouluttamista?

  • Rehtori voinee puuttua asiaan, jos puhelin häiritsee opetusta. Mutta sekään ei oikeuta koskettamaan puhelinta ilman oppilaan lupaa. Se on kuin yrittäisi suukotella karhua – huono idea!

Muista, puhelimen omistaja on se, joka saa päättää siitä. Olenhan itsekin kaatanut kahvin puhelimelle kerran – siitä riittää opettaja-oppilas-draamaa loppuelämäksi!

Voimakas varoitus: Koulun sääntöjen rikkomisesta seuraa sanktioita. Opettajan toiminnasta voi tehdä valituksen. Kysymyksiin vastaaminen tässä muodossa on luonteeltaan informaatiota eikä ota kantaa oikeudellisiin kysymyksiin.

Saako koulu tutkia oppilaan repun?

Saako koulu tutkia mun reppua? Joo, kai ne saa jos on joku hyvä syy. Esim jos epäilee jotain laitonta, räjähteitä tai jotain muuta vaarallista. Tai jos on rikkomuksia koulun sääntöjä vastaan. Mut pitää olla hyvä syy, ei voi vaan niin tehdä! Muistan kun kerran yläasteella... eiku ei, ei liittynyt repputarkastuksiin. Mutta siis... oikeasti, miten se menee?

  • Perusteltu syy tarvitaan.
  • Ei saa olla liian kovaotteinen.
  • Oppilas voi olla läsnä.

Mitäs jos löytävätkin jotain? Sitä mä mietin. Mitä silloin tapahtuu? Riippuu varmaan ihan siitä, mitä löytyy. Mutta eikö niillä ole jotain ohjeita, miten pitää toimia? Ai niin, yksityisyys! Totta kai. Heti tuli mieleen. Onko se se sama laki kaikille? Miten se toimii käytännössä? Pitäisikö mun kysyä joltain opettajalta... vai rehtorilta? Tai vanhemmilta? Ei kai ne uskoisi mua, jos kertoisin. Järjestelmä on aika sekaisin, eikö?

Pääasia on siis perusteltu epäily. Ei voi vaan alkaa tutkimaan. Oppilaan oikeuksia on myös kunnioitettava. En tiedä tarkalleen, miten se lakikäännös menee, mutta eiköhän ne ole jotain ohjeita saaneet. Muistan, että kerran joku kaveri sai huomautuksen, kun oli piilotellut karkkeja. Ei se ollut mikään hirveä juttu, mutta näköjään reppu tarkastettiin sen jälkeen. Huh huh. Toivottavasti ei tarvitse kokea itsellään.

Voiko koulu erottaa oppilaan?

No jopas, koulu ja potkut, kuin manulle illallinen! Voiko oppilaan heivata pihalle? Kyllä voi, jos on tarpeeks tuhma. Mutta ei se ihan niin vaan käy, kuin pipo päästä.

  • Potkut luvassa, jos mokaat kunnolla: Jos oppilas tekee jotain ihan älytöntä, tai on muuten vaan jatkuvasti hankala kuin peräpukama, niin pihalle lentää. Mutta ensin pitää vähän yrittää kasvattaa siitä kunnon kansalaista, eli jälki-istuntoja ja varoituksia kehiin!

  • Ei herranjestas, mitä nyt: Pitää selvittää, mitä se nuori on oikein tehnyt. Onko potkinut opettajaa päähän, vai maalanut koulun seinät uusiksi sateenkaaren väreillä?

  • Mikä neuvoksi, kun hommat kusee: Oppilashuolto kehiin! Yritetään selvittää, onko ongelmien taustalla jotain muuta, kuin pelkkää pahuutta. Ehkä se nuori tarvitsee apua, eikä pelkkää rangaistusta.

  • Ei saa jättää pulaan: Vaikka oppilas heitettäisiin ulos, niin ei sitä saa jättää oman onnensa nojaan. Pitää varmistaa, että se saa opetusta, ettei jää jälkeen muista. Muutenhan siitä tulee vaan entistä pahempi tapaus!

  • Paperit kuntoon: Ennen potkuja pitää antaa kirjallinen varoitus. Ei riitä, että opettaja huutaa käytävällä. Ja jos se ei auta, niin sitten vasta määräaikainen erottaminen.

Saako jälki-istuntoa antaa?

Saako antaa jälki-istuntoa?

  • Kyllä.
  • Opettaja/rehtori: max 2h. Häiriö, järjestyssääntörikkomus, vilppi.
  • Ensin syy selville. Kuule oppilasta.

Miksi kysyt? Jälki-istunto on vähän kuin elämä. Aluksi ärsyttää, lopulta huomaat, että sillä oli tarkoitus. Tai ei.

Saako oppilaan jättää pois retkeltä?

Kyllä, oppilas voidaan jättää pois retkeltä. Turvallisuussyistä tehdyllä päätöksellä ei loukata oppilaan oikeutta opetukseen.

  • Keskeistä on turvallinen oppimisympäristö. Tämä on sekä oppilaan että muiden osapuolien etu. Kysymys ei ole opetuksen epäämisestä, vaan sen järjestämisestä eri tavalla.

  • Vaihtoehtoinen opetus. Oppilaalle on järjestettävä opetussuunnitelman mukaista opetusta, joka poikkeaa muiden oppilaiden retkiopetuksesta. Tämä voi sisältää esimerkiksi yksilöllistä opetusta koulussa tai etäopetusta. Tämä on kriittinen pointti: oppimisoikeus säilyy.

Pohdintaa: Onko opetus oikeasti "vastaavaa" jos se järjestetään erillään muusta opetuksesta? Tämä herättää kysymyksen oppimisympäristön tasa-arvosta ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Erilaiset tilanteet edellyttävät ehkä yksilöllisiä lähestymistapoja. Täytyy kuitenkin varmistaa, ettei poissaolo retkeltä johda syrjäytymiseen tai oppimisen heikkenemiseen. Minulle, opetusalan ammattilaisena, tämä on tärkeää.

  • 2023:n perusopetuslaki korostaa turvallisuutta: Oppilaiden turvallisuus on ensisijainen. Päätös oppilaan poisjättämisestä retkeltä on tehtävä harkiten ja perustellen.
  • Dokumentaatio: Päätöksestä on oltava kirjalliset dokumentit, joissa on perustelut ja järjestelyt vaihtoehtoiselle opetukselle. Tämä on tärkeää sekä oppilaan että koulun kannalta, mikäli asiaa koskeva riita syntyy.

Muutamia esimerkkejä vaihtoehtoisesta opetuksesta:

  • Yksilöllinen ohjelma koulun tiloissa.
  • Etäopetus, jossa oppilas voi seurata retken tapahtumia osittain.
  • Lisätehtäviä, jotka vastaavat retkellä suoritettavia tehtäviä.

Tämä ei ole täysin yksinkertainen asia, vaikka se ensi näkemältä niin vaikuttaisikin. Olen itse käsitellyt näitä kysymyksiä työssäni useasti ja niihin liittyy monia eettisiä ja käytännöllisiä kysymyksiä.