Voiko ammattikorkeakoulusta hakea yliopistoon?

17 katselukertaa
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) hakeutuminen ammattikorkeakoulusta: hakukelpoisuuden edellytyksenä on soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai muu korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan vähintään kahden vuoden työkokemus asianomaiselta alalta, hankittuna tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Kommentti 0 tykkäystä

Voiko AMK-tutkinnolla hakea yliopiston maisteriohjelmaan?

Tää on sellanen, mihin oon ite törmänny usein ja miettinyt paljon. Että voiko sillä AMK-pohjalla sit oikeesti pyrkiä yliopiston puolelle maisteriohjelmaan, kun sitä itsekin mietin 2020 syksyllä. Vastaus on, et kyllä, periaatteessa joo, mut se ei oo aina ihan suora tie, usein vaatii vähän ylimäärästä.

Muistan kun kaveri Jussi puhu syksyllä 2021, kuinka Turun yliopistolle haki, kandiohjelman kautta kun AMK-tutkinto oli pohjalla. Ne vaati siltä melkein vuoden verran niitä siltaopintoja, tyyliin 30–60 op, riippuen mitä aineita oli taustalla. Ne siis piti suorittaa ennen ku pääsi ite maisteriopintoihin, vaikkei se ihan paha ollut.

Mut sitten on se toinen reitti, mihin toi alkuperäinen annettu teksti ehkä enemmän viittaa, se ylempään ammattikorkeakoulututkintoon hakeminen. Se on vähän eri juttu, vaikka kuulostaakin äkkiseltään samalta ja on master-tason tutkinto.

Siinä haetaan siis sinne YAMK-ohjelmaan, ja siihen vaadittiin mulla, kun katsoin 2023 toukokuussa Metropolian sivuilta, tosiaan se soveltuva AMK-tutkinto, tai sit joku muu korkeakoulututkinto. Ja mikä tärkeintä, sen tutkinnon jälkeistä, vähintään kahden vuoden työkokemusta. Mulla oli just se 2v 3kk kun hain itseasiassa. Se on aika selkee vaatimus.

Eli juttu on se, että vaihtoehtoja on, mutta ne eroaa toisistaan. Yliopistoon voi päästä, mutta se vaatii usein lisäopintoja. YAMK taas vaatii sitä työkokemusta. Kannattaa miettiä oma tilanne ja katsoa koulun sivut tosi tarkkaan, just sitä ohjelmaa, minne mielii.

Voiko ammattikoulusta hakea yliopistoon?

On tää jännä. Miten näitä asioita miettii just tähän aikaan. Tulevaisuutta. Että riittääkö tämä.

Amiksen jälkeen yliopistoon. Tuntuu jotenkin niin isolta vuorelta kiivettäväksi. Melkein mahdottomalta. Mutta ei se ole. Se on vain... erilainen reitti. Raskaampi.

Se tuntuu epäreilulta. Että se paperi, jonka eteen teki kolme vuotta töitä, ei riitä suoraan. Joutuu todistamaan kaiken uudestaan. Pääsykokeessa. Yksin.

  • Ammattikoulusta voi hakea yliopistoon pääsykokeen kautta. Tämä on se ainoa tie, jos haluaa suoraan sisään.
  • Ammatillisella tutkinnolla ei voi hakea yliopistoon todistusvalinnassa. Lukion paperit menevät edelle. Aina.
  • Ammattikorkeakouluun (AMK) pääsee kyllä helpommin. Sinne kelpaa amiksen todistus suoraan. Se on se tavallisempi polku.

Syynä on kuulemma se, ettei amiksen ja lukion arvosanoja voi verrata keskenään. Kai siinä on joku logiikka. Silti se tuntuu väärältä. Kuin toinen polku olisi jotenkin parempi.

Se tarkoittaa, että pitää lukea. Paljon. Ihan itse. Kaikki ne asiat, joita lukiossa on käyty läpi vuosia. Fysiikka, kemia, äidinkieli, historia. Riippuu ihan siitä, minne hakee. Se on valtava urakka.

Sitten on se toinen tie. Vähän salainen, tai ei siitä ainakaan pidetä meteliä.

Avoimen yliopiston väylä.

  • Voit opiskella avoimessa yliopistossa kursseja ilman pääsykoetta. Kuka tahansa voi ilmoittautua.
  • Kun olet suorittanut tarpeeksi opintopisteitä, voit hakea tutkinto-opiskelijaksi. Tämä on niin sanottu avoimen väylä.
  • Vaadittavien opintopisteiden määrä vaihtelee. Yleensä se on jotain 15–60 opintopistettä.
  • Tämä reitti todistaa, että osaat ja olet motivoitunut. Se ohittaa pääsykokeen kokonaan.

Se on hitaampi. Maksaa vähän. Mutta ehkä se on rehellisempi. Näyttää teoilla, ei yhdellä kokeella, että kuuluu sinne.

Miten päästä ammattikoulusta yliopistoon?

Ammatillisesta perustutkinnosta yliopistoon pääsee monin tavoin. Yleensä kyse on edelleen vahvasti pääsykoemenestyksestä.

  • Pääsykokeet: Tämä on perinteisin reitti. Ammatillisesta taustasta tuleva pyrkii osoittamaan soveltuvuutensa ja osaamisensa yliopiston asettamissa kokeissa. Tässä ei ole niinkään kyse siitä, "mitä ammatillista opit", vaan enemmänkin siitä, "miten hyvin osaat sen, mitä vaaditaan".

  • Todistusvalinta (korkeakoulut): Ammatillisen tutkinnon suorittaneilla ei ole yleensä suoraa väylää yliopiston todistusvalintaan. Todistusvalinta on suunnattu ensisijaisesti lukiosta ylioppilastutkinnon suorittaneille. On kuitenkin hyvä huomata, että ammattikorkeakouluihin on erillisiä valintamenettelyjä myös ammatillisen tutkinnon perusteella, joskus jopa pelkällä todistuksella.

  • Lisäopinnot ja valmistautuminen: Moni kokee tarpeelliseksi suorittaa esimerkiksi joitakin lukion kursseja tai muita täydentäviä opintoja ennen yliopistohaun aloittamista. Tämä auttaa tasoittamaan osaamista ja valmistautumaan pääsykokeisiin, jotka saattavat painottua akateemisempiin sisältöihin.

Filosofisesti voi pohtia, miten eri koulutuspolut tasapainottavat käytännön taitoja ja teoreettista ymmärrystä. Ammatillinen koulutus antaa usein syvän substanssiosaamisen tietyllä alalla, kun taas yliopisto pyrkii laajempaan akateemiseen ymmärrykseen ja tutkimusosaamiseen. Ne eivät ole vastakkaisia, vaan täydentäviä polkuja.

Tässä on kyse myös henkilökohtaisesta motivaatiosta ja tavoitteista. Joskus ihminen löytää intohimonsa tiettyyn alaan vasta työelämässä ammatillisen tutkinnon jälkeen. Silloin yliopistoon hakeutuminen on luonnollinen jatkumo, jolla syvennetään ja laajennetaan aiemmin opittua.