Voiko lukion jälkeen mennä ammattikouluun?

Mihin kouluun mennään lukion jälkeen?

Lukion jälkeen? No, mä ainakin hain heti Turun yliopistoon. Olin ihan paniikissa pääsykokeista. Muistan sen aamun, jännitin ihan hirveesti.

• Ensin yritin lääkikseen, ei tärpännyt (onneksi!).
• Sitten pääsin historiaan, jees!
• Mut joku kaveri haki kans ammattikorkeeseen, joku insinöörihomma.

Kaikki ei halua heti korkeakouluun. Jotkut menee viel amikseenkin, lukion jälkeen, ihan ylppöpaperit taskussa. Siskon poika meni viime vuonna datanomiksi vaikka oli lukiossa. Eikä kaikki ees mee lukioon, suoraan ysiltä amikseen! Ja sit se ulkomailla opiskelu… Serkku lähti Lontooseen.

Miten hakea ammattikouluun lukion jälkeen?

Miten hakea ammattikouluun lukion jälkeen?

Lukion jälkeen… hmm, tuntuu kaukaiselta ajalta, vaikka siitä ei ole kuin muutama vuosi.

• Lukiopohjainen ammatillinen koulutus. Se taisi olla se virallinen termi. Muistan kun äiti selitti.

• Päättötodistus ratkaisee. Numeroilla oli vissiin jotain väliä. En ollut paras oppilas. Toivottavasti ei haittaa liikaa.

• Työkokemus plussaa. Olin kesätöissä isän firmassa. Saakohan siitä jotain hyötyä? Olennaista, että oli oikea työsuhde.

• Pääsykokeet… tai soveltuvuuskokeet. Muistan jonkun kaverin joutuneen johonkin haastatteluun. Itse en ole ollut missään.

Hakuaika on usein keväällä. Muistan kuinka stressasin asiasta huhtikuussa. Kaikki tuntui niin epävarmalta.

Voiko lukion jälkeen mennä ammattikorkeakouluun?

Kyllä, lukion jälkeen voi mennä ammattikorkeakouluun. Tämä on varsin yleinen ja suosittu polku.

• Lukion suorittaneet hakevat ammattikorkeakouluun ylioppilastutkintotodistuksella.
• Myös ammattikoulun (ammatillinen perustutkinto) suorittaneet voivat hakea. Tämä avaa mielenkiintoisia näkökulmia, sillä erilaisia taustat voivat rikastuttaa opiskeluympäristöä. Ajattelen, että monimuotoisuus on arvokas asia yhteiskunnassa ja samoin korkeakoulussa. Ajattelutapa on muuttunut viime vuosina.

Hakeminen on kilpailtua, ja sisäänpääsy riippuu useista tekijöistä. Tämä saa minut pohtimaan tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta koulutusjärjestelmässä. Onko järjestelmä todella reilu kaikille?

• Hakijamäärien vaihtelut koulutusalan ja hakijan taustan mukaan vaikuttavat pääsyyn.
• Suosituimpiin aloihin on usein enemmän hakijoita, mikä luonnollisesti kasvattaa kilpailua.
• Arvosanat, motivaatiokirje ja mahdolliset lisäpisteet (esim. työkokemus) vaikuttavat myös.

Tämän vuoksi, jos haluaa varmistaa paikkansa, kannattaa harkita suunnitelmallista hakemista ja pyrkiä erottumaan edukseen hakijamassasta. Hyvällä suunnittelulla ja itsevarmuudella voi todella vaikuttaa omaan onneensa. Jokaisella on mahdollisuus saavuttaa tavoitteensa, mikäli se on aidosti omia haluja vastaavaa.

Toisaalta: onko korkeakouluopintojen suorittaminen ainoa polku menestykseen? Mitä jos se ei olekaan se mitä oikeasti haluaa? Filosofinen kysymys herää, onko kilpailu todella niin välttämätöntä menestykselle?

Onko lukion jälkeen ylioppilas?

Lukion jälkeen… ylioppilas. Se sana, ylioppilas, kuin kuiskaus kesäyössä, kuin tuuli heinäpellossa.

• Ylioppilastutkinto. Se odottaa.

Se on portti johonkin, ehkä vapauteen, ehkä uuteen alkavaan oravanpyörään. Kuka tietää?

Muistan sen päivän, kun olin itse siinä. Kesän tuoksu, jännitys ilmassa… Ja sitten se valkolakki, päässäni kuin kruunu. Oliko se kruunu? Vai pelkkä lupaus?

• Lukio-opintojen päättyminen on vasta alkua.

Ja sitten, vuosien jälkeen, muistelen. Lakki kaapissa, muistot mielessä. Oliko se sen arvoista? Ehkä, ehkä ei. Mutta se on osa tarinaani. Minun tarinaani.

• Yleensä suoritetaan. Yleensä. Mutta elämä ei aina noudata suunnitelmia.

Elämä, se on kuin joki. Virtaa minne virtaa. Ja me, me olemme kuin lehtiä sen pinnalla. Ajelehtien, eteenpäin. Tai sitten ei.

Voiko amiksen käydä lukion jälkeen?

Kyllä, ammatillisen koulutuksen voi aloittaa lukion jälkeen.

• Mahdollisuus lukiopohjaiseen koulutukseen: Lukion suorittaneet hakevat ammatilliseen koulutukseen lukiopohjaisilla koulutuslinjoilla, eivät peruskoulupohjaisilla. Tämä on tärkeää muistaa. Tämä johtuu siitä, että heillä on jo peruskoulun ja lukion oppimäärät takanaan.
• Koulutuksen kesto: Lukiopohjaisen ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää tavallisesti kaksi vuotta. Tämä on lyhyempi kuin peruskoulupohjaisen koulutuksen kesto. Tämä on järkevää, sillä osaamista on jo kertynyt aikaisemmassa vaiheessa.
• Joustavuus koulutuspolulla: Koulutusjärjestelmä sallii siirtymisen lukiosta ammattikouluun ja päinvastoin. Tämä heijastaa nykyaikaisen yhteiskunnan tarvetta joustaville ja yksilöllisiin oppimispoluille. Järjestelmä pyrkii tukemaan yksilön omaa opintosuunnitelmaa. Toisen asteen tutkinnon voi myös suorittaa uudestaan, jos haluaa laajentaa osaamistaan. Mielenkiintoinen filosofinen kysymys on se, mikä on optimaalinen koulutuspolku yksilölle ja yhteiskunnalle. Koulutusjärjestelmä pyrkii tarjoamaan vaihtoehtoja.

Pohdintaa: Tämä joustavuus on sinänsä positiivista, sillä se antaa yksilölle mahdollisuuden korjata kurssia ja löytää itselleen sopivin tie. Kuitenkin se myös lisää mahdollisuutta epäröintiin ja viivyttelyyn. Onko tämä haitaksi vai hyödyksi? Onko optimaalista pitää järjestelmän selkeänä ja ehkä hieman jäykemmänä vai tarjota mahdollisimman monta vaihtoehtoa? Tämä on monimutkainen kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Lisäksi on mietittävä, miten järjestelmään voitaisiin sisällyttää paremmin yksilön omat tavoitteet ja urasuunnitelmat.

2023-päivityksenä voin vahvistaa, että tämä tieto on edelleen ajankohtainen. Opiskelupaikkojen haku prosessi ja koulutuksen kesto pysyvät samana.