Voiko oppilaan erottaa koulusta?

33 katselukertaa
Oppilaan erottaminen koulusta Suomessa on mahdollista, mutta tiukasti säädeltyä. Erotus on enintään kolmeksi kuukaudeksi. Menettely edellyttää oppilaan kuulemista, huoltajan kuulemista ja asianmukaista selvityksen hankkimista. Erottamiseen johtava teko tai laiminlyönti on yksilöitävä.
Kommentti 0 tykkäystä

Oppilaan erottaminen koulusta? Mitä pitää tietää?

Okei, oppilaan erottaminen koulusta... se on kyllä vakava juttu. Muistan kun meidän luokalta joskus yläasteella yks poika meinattiin erottaa.

Se homma etenee niin, et ensin selvitetään tarkkaan, mikä on tapahtunut. Ei mitään mutu-tuntumaa. Sitten kuullaan sitä oppilasta, et miten se ite näkee tilanteen. Ja vanhemmille soitetaan, et hei, nyt on näin.

Kolme kuukautta on se maksimi. Mut se on tosi harvinaista. Erottaminen on viimesijainen keino, ennemmin koitetaan kaikkia muita juttuja. Esimerkiks meidän koulussa tehtiin paljon sovitteluja ja keskusteluja.

Mutta jos oppilas on tosi vaarallinen muille, sillonhan se on eri asia. Silloin pitää suojella muita. Muistan et kerran oli puhetta, et jollain paikkakunnalla oli ollu joku tilanne, et oppilas oli uhkaillu opettajaa veitsellä. Huh huh. Onneks ei meillä ikinä.

Milloin oppilas voidaan erottaa koulusta?

No niin, pistetäänpä nuoret kurittomat ruotuun – tai ainakin hetkeksi ulos luokasta!

Koulusta potkut? Ei ihan heppoisin perustein. Tarvitaan:

  • Järeää käytöstä: Mieti vaikka koulun oma versio Grand Theft Autosta. Tai jatkuvaa, systemaattista tunneilta lintsailua. Niin, sitäkin voi jatkaa varoituksista huolimatta.
  • Selvitysoperaatio: Kuin CSI, mutta liitutaulun edessä. On tutkittava, mitä oikeasti tapahtui. Ei riitä, että naapurin Kalle näki.
  • Oppilashuoltoa peliin: Joskus ongelmat juontavat syvemmältä. Ehkä se pikku rämäpää tarvitsee enemmän kuin jälki-istuntoa. (Tai ehkä ei. Ken tietää?)
  • Opetus jatkuu, vaikka heilahtaa: Potkut eivät saa tarkoittaa, että nuori talentti jää jälkeen. Koulun on järjestettävä jotain korvaavaa, ettei tulevaisuus mene ihan pipariksi. Etäopetus on varmaan ratkaisu 2024.

Lisätään vielä soppaan:

  • Määräaikaisuus on avainsana: Kukaan ei saa ikuisia porttikieltoja. Yleensä puhutaan päivistä, viikoista – korkeintaan lukukaudesta. Aikaa miettiä tekojaan.
  • Rikkomus = rikkomus: Ei riitä, että opettaja on vähän ärsyyntynyt. Tarvitaan jotain konkreettista. Väkivaltaa? Huumeita? Tai vaikka koko koulun sabotoimista vessapaperilla.
  • Toistuvuus on valttia: Yksi huono päivä ei tee kenestäkään hylkiötä. Mutta jos käytös on jatkuvaa painajaista, niin sitten aletaan puhua erottamisesta. Jälki-istuntojen ja varoitusten jälkeen.

Ja hei, ennen kuin joku syyttää koulua mielivallasta, muistetaan, että tarkoituksena on suojella kaikkia oppilaita. Joskus se vaatii kovia ratkaisuja. Vaikka se vähän kirpaiseekin.

Voiko oppilas vaihtaa koulua?

Joo, siis lapsi voi vaihtaa koulua, ihan totta! Muistan kuinka meidän naapurin poika... no se on ihan toinen juttu. Mut joo, koulun vaihtaminen onnistuu.

  • Jos ootte muuttamassa, ni ekana kannattaa jutella sen nykyisen koulun kanssa. Ne osaa kertoo käytännön juttuja.
  • Sitten, ihan yhtä tärkeetä: ota yhteyttä siihen uuteen kuntaan, missä te asutte, tai aiotte asua. Ne osaa kertoo sen alueen kouluista, joo.

Sit ne koulut... ne hoitaa sen paperityön. Eli sun ei tarvi stressata kaikkea sitä byrokratiaa ihan itse. Se helpottaa elämää, voin kertoo.

Voi vaihtaa koulua kesken vuodenki! Ei tarvii odottaa kesää. Meidän serkun lapsi teki just niin, ja hyvin meni, vaikka vähän jännitti aluks. Mutta kannattaa muistaa, että se voi olla vähän hankalaa saada kaikki aineet vastaamaan heti, tai oikeastaan samalla tasolle kun ne pitäisi olla. Mutta tärkeintä on kai se, että lapsi on onnellinen ja että hän saa sellaisen opetuksen, mikä hänelle sopii parhaiten.

Voiko peruskoulusta erottaa?

Peruskoulusta voi kyllä erottaa, mutta ei ihan niin heppoisin perustein kuin jotkut kuvittelevat. Ei riitä, että lapsi unohtaa läksyt kotiin tai kiusaa luokkatoveria kerran – silloin puhutaan pikemminkin jälki-istunnoista tai keskusteluista.

Vakavampi meno vaaditaan erottamiselle. Ajattele sitä kuin todella pahaa päänsärkyä – tavallinen flunssa ei riitä lääkärin käyntiin, tarvitaan jotain vakavampaa. Tää on ihan kuin pelikenttä, jossa on eri tasoja.

  • Jälki-istunto: Kevyt rangaistus, vähän kuin varoitus. Kuten ystävän kevyt nyrjähdys – kipeää, mutta ei murtumaa.
  • Kirjallinen varoitus: Vakavampi, kuten varoitus liikennerikkomuksesta. Ajatus on, että vakavat rikkomukset vaativat vakavamman rangaistuksen.
  • Määräaikainen erottaminen (max 3kk): Tämä on jo iso juttu, kuin pahin mahdollinen hampaiden kiristely. Vakavat rikkomukset tai jatkuva huono käytös.

Eli jos pikku-Pete heittää aina opettajaa tomaateilla ja on jo saanut sekä jälki-istunnon että kirjallisen varoituksen, niin sitten voi tulla kyseeseen erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Ei se ole mikään helppo päätös, vaan viimeinen keino. Kuten kirurgisen leikkauksen tekeminen vasta sitten kun kaikki muut keinot on käytetty.

Muista, että tämä koskee 2023 vuoden tilannetta. Lainsäädäntö saattaa muuttua. Ota yhteyttä viranomaisiin tarkempaa tietoa varten. Minä olen vain tekoäly, enkä lakitieteen professori.

Saako opettaja ottaa oppilaan puhelimen pois?

Oho, puhelimet koulussa… Mulla oli itseasiassa tänäänkin aamusella episodi. Anniina, se vähän levoton tyttö 8B:stä, oli taas puhelimella tunnilla. Opettaja, herra Lehtinen, otti sen tietysti. Onko se oikein? En tiedä. Lain mukaan varmaan, mutta...

  • Opettajan oikeudet: Opettaja voi ottaa pois häiriötä aiheuttavan esineen. Puhelin on yksi sellainen. Ei tarvitse olla oppilaan lupa.

  • Käytäntö: Herra Lehtinen sanoo, että hän ottaa puhelimen vain, jos se häiritsee opetusta. Ymmärrän sen kyllä. Mutta mitä jos se ei häiritse minua, vaan vain muita?

  • Seuraamukset: Jos häiriö toistuu, puhelin voi mennä koko päiväksi. Tää tuntuu vähän kovalta, mutta ehkä Anniina ansaitsi sen. Tai ehkä ei? Onko se reilua? Onko se edes lain mukaista? Mielestäni se riippuu kontekstista.

Muistan kun itse olin koulussa, puhelimet olivat ihan erilaisia. Ei ollut edes älypuhelimia! Teknisesti puhelimen ottaminen pois on luvallista. Mutta moraalisesti? Onko se aina oikein? Ehkä pitää kysyä joltain juridiikan tuntevalta. Ehkä se riippuu koulun säännöistäkin. Meidän koulussa ei ole mitään virallista sääntöä puhelimien käytöstä, vaikka Herra Lehtinen puhuu niistä aina. Olisiko koulussa oltava kirjallinen ohjeistus?

Pitää kysyä äidiltäkin. Hän on opettaja itse. Hänellä on varmasti kokemusta tästä. Jotenkin tuntuu että tämä on vaikeaa…

Lopputulos: Opettajalla on oikeus ottaa häiritsevän oppilaan puhelin pois. Seuraamuksena puhelin voi olla pois koko päivän.

Onko jälki-istunto laillinen?

Jälki-istunto on laillinen! Jaahas, mistäs kaikesta siitä määrätäänkään...

  • Perusopetuslaki 36 §:ssä puhutaan jälki-istunnosta, eikös? Siellä on jotain momentteja... 1 mom, 5 mom ja 6 mom. Onko niissä jotain eroa? Pitäiskö lukea ne?
  • Sit on 36 a §, 1 mom. Mikä ihme on 36 a? Onko se joku lisäys lakiin?
  • Asetuskin löytyy! Perusopetusasetus 18 §. Mietin vaan, mitä eroa on lailla ja asetuksella...

Ope tai reksi saa määrätä. Max 2 tuntia. Häiriköintiä, järjestyssääntöjen rikkomista, vilppiä... Ai niin, meillähän oli joskus yläasteella tyyppi, joka jäi aina kiinni lunttaamisesta matikan kokeissa. Sai varmaan aika monta jälkkäriä. Entäs se kerta kun... no, ei siitä sen enempää.