Kenen puolella Japani oli toisessa maailmansodassa?

Kenen puolella Japani oli toisessa maailmansodassa? Akselivallat

Monet pohtivat, kenen puolella japani oli toisessa maailmansodassa ja miten liittolaisuussuhteet vaikuttivat suuriin taisteluihin. Historiallisten sopimusten ymmärtäminen auttaa hahmottamaan suursodan rintamalinjoja sekä eri valtioiden välisiä poliittisia kytköksiä. Selvitä tämän globaalin konfliktin osapuolet ja merkittävät sotilasliitot oman yleissivistyksesi syventämiseksi.

Kenen puolella Japani oli toisessa maailmansodassa?

Japani taisteli toisessa maailmansodassa akselivaltojen puolella yhdessä Natsi-Saksan ja Italian kanssa. Tämä liittouma vahvistettiin virallisesti vuonna 1940 solmitulla Kolmen vallan sopimuksella. Se jakoi maailman etupiireihin ja sitoi maat sotilaallisesti toisiinsa.

Mutta tässä on koukku. Kun itse opiskelin tätä aihetta yliopistossa, tein tyypillisen virheen. Oletin, että Saksa ja Japani koordinoivat hyökkäyksiään tiiviisti samalla tavalla kuin liittoutuneet myöhemmin. Aivan väärin. Harvoin on yksikään liittouma ollut paperilla näin vahva, mutta käytännössä näin hajanainen.

Japani - toisin kuin usein luullaan - kävi Aasiassa täysin omaa erillistä sotaansa. Tavoitteena oli turvata raaka-aineet, sillä ennen sotaa japanin öljyntuonnista noin 80% tuli Yhdysvalloista. Tämä teki maan taloudesta erittäin haavoittuvan Yhdysvaltojen asettamalle kauppasaarrolle.

Kolmen vallan sopimus: Mitä se todella tarkoitti käytännössä?

Syyskuussa 1940 allekirjoitettu Kolmen vallan sopimus on usein väärinymmärretty. Monet ajattelevat, että se teki Saksasta, Italiasta ja Japanista erottamattomat aseveljet. Todellisuudessa sopimus oli enemmänkin pelote Yhdysvaltoja vastaan. Sen ydinajatus oli yksinkertainen: jos jokin liittoutumaan kuulumaton maa hyökkäisi yhden jäsenen kimppuun, muut tulisivat apuun.

Ollaanpa rehellisiä. Sopimus ei johtanut merkittävään yhteistyöhön taistelukentillä. Välimatkaa oli yli 8000 kilometriä. Teknologian tai resurssien vaihto oli minimaalista, ja molemmat osapuolet salasivat toisiltaan tärkeitä strategisia tietoja. Esimerkiksi Saksa ei kertonut Japanille etukäteen hyökkäyksestään Neuvostoliittoon vuonna 1941, eikä Japani varoittanut Saksaa Pearl Harborin iskusta.

Tyynenmeren sota ja omat tavoitteet

Japani ei lähtenyt sotaan auttaakseen Hitleriä valloittamaan Eurooppaa. Se lähti sotaan luodakseen oman Suur-Itä-Aasian yhteishyvän piirinsä. Tämän ymmärtäminen muutti oman tapani hahmottaa koko toisen maailmansodan dynamiikan. Aluksi yritin aina nähdä yhden suuren globaalin sodan. Vasta kun tajusin erottaa Tyynenmeren sodan omaksi konfliktikseen, palaset loksahtivat paikoilleen.

Japanin strategiana oli iskeä nopeasti Yhdysvaltojen Tyynenmeren laivastoon ja vallata resurssirikkaat alueet Kaakkois-Aasiassa. He onnistuivatkin laajentamaan valtakuntaansa valtavasti ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tämä menestys oli kuitenkin tilapäistä, sillä Yhdysvaltojen valtava teollinen kapasiteetti käänsi sodan suunnan Midwayn taistelussa vuonna 1942. Lopputulos on historiaa.

Akselivaltojen erot: Saksa vs. Japani

Natsi-Saksa

• Maasota ja mekanisoidut panssarijoukot Euroopan mantereella.

• Elintilan (Lebensraum) valloittaminen idästä ja Euroopan herruus.

• Neuvostoliitto ja Iso-Britannia, myöhemmin myös Yhdysvallat.

Japani (Keisarikunta)

• Laivasto- ja lentosota valtavilla valtamerialueilla.

• Raaka-aineiden turvaaminen (erityisesti öljy) ja Aasian hegemonia.

• Kiina ja Yhdysvallat, myöhemmin myös Iso-Britannian siirtomaat.

Mikon haasteet historian ylioppilaskokeessa

Mikko, 19-vuotias lukiolainen Helsingistä, valmistautui historian ylioppilaskirjoituksiin. Hänen suurin pelkonsa oli toisen maailmansodan osapuolten ja liittoumien sekamelska. Hän yritti päntätä ulkoa kaikkia päivämääriä ja sopimuksia, mutta koki jatkuvasti unohtavansa, miksi Japani ylipäätään liittoutui Saksan kanssa.

Ensimmäisessä preli-kokeessa Mikko vastasi kysymykseen akselivalloista aivan väärin. Hän kirjoitti, että Japani ja Saksa tekivät suuria yhteisiä sotilasoperaatioita Neuvostoliittoa vastaan. Vastauksen pisteet jäivät nollaan, mikä turhautti häntä suunnattomasti ja hän oli vähällä luovuttaa koko aiheen suhteen.

Eräänä iltana Mikko oivalsi katsellessaan dokumenttia. Hän ymmärsi lopulta, ettei kyse ollut ideologisesta veljeydestä, vaan puhtaasta tarpeesta saada öljyä ja kumia. Hän lakkasi opettelemasta asioita ulkoa ja alkoi piirtää karttoja resurssien liikkeistä. Se toimi.

Kevään varsinaisessa kokeessa Mikko sai täydet pisteet esseestä, joka käsitteli Japanin roolia toisessa maailmansodassa. Hän oppi, että historialliset tapahtumat ymmärtää parhaiten, kun seuraa rahan ja resurssien - ei vain poliitikkojen puheiden - jättämiä jälkiä.