Ketkä viettävät ramadania?

Keitä ovat ramadanin paastokuukautta viettävät muslimit?

Mä oon nähny sen monesti, miten Ramadan-kuu oikeesti koskettaa ihmisiä. Se paasto ei oo vaan joku sääntö, vaan syvällä sielussa. Ne, jotka paastoaa, on mun mielestä niitä, jotka haluaa elää tosi uskonsa mukasesti.

Muistan, kun kaveri selitti, että tää saum on yks niistä viidestä isosta jutusta islamissa. Sano et se kuuluu ihan kaikille muslimeille, melkein kuin perusasia, jota kunnioittaa ja noudattaa jos vaan pystyy. Se antaa merkitystä.

Se on aina ollu mulle vähä sellanen asia, et Suomessa asuvista muslimeista kaikki ei paastoo. Joskus ajattelen, et mun kaveripiiristä tuntuu et useampi paastoaa kuin se kolmannes, mitä yleensä sanotaan. Ehkä se riippuu kenet tuntee.

Esimerkiksi se Ramadan joskus kesällä, olikohan se 2017 – kesäkuun kuudes päivä oli sillon aika pitkä. Muistan illan Hämeenlinnassa, kuinka mentiin erään perheen luo ja syötiin vasta auringonlaskun jälkeen. Se yhteinen hetki oli tosi tärkeä.

Kuka viettää ramadania?

Ramadania viettävät muslimit ympäri maailmaa, sillä Ramadan-kuun paasto eli saum on yksi islamin viidestä peruspilarista. Suomessa kymmenet tuhannet muslimit noudattavat paastoa kukin omalla tavallaan.

Monet Suomen muslimeista paastoavat, mutta eivät kaikki. Syitä paaston jättämiseen voivat olla esimerkiksi terveyssyyt, matkustaminen, vanhuus, raskaus tai imetys. Islam sallii tällaisissa tilanteissa paaston lykkäämisen tai korvaamisen. Tämä osoittaa, että uskonnolliset säännökset eivät ole aina mustavalkoisia, vaan niissä on syvällistä inhimillisyyttä ja joustoa.

Paaston ajoituksessa on Suomessa havaittavissa erilaisia käytäntöjä:

• Suomen auringon mukaan: Jotkut noudattavat paikallista auringonnousua ja -laskua. Tämä on yleisin ja perinteisin tapa, mutta pohjoisessa se tarkoittaa erittäin pitkiä paastoaikoja kesällä. Miten ihminen jaksaa näin pitkän päivän ilman vettä tai ruokaa? Se vaatii valtavasti kuria ja sitoutumista.
• Mekan auringon mukaan: Osa seuraa Mekan aikataulua, jolloin paastoajat ovat lyhyempiä ja ennustettavampia. Tämä on pragmaattinen lähestymistapa, joka helpottaa arkea arktisilla leveysasteilla.
• Turkin auringon mukaan: Jotkut taas seuraavat Turkin uskonnollisen viranomaisen Diyanetin ohjeita ja aikatauluja. Tämä kuvastaa usein henkilökohtaisia kulttuurisia tai teologisia sidoksia tiettyyn tulkintaperinteeseen.

On kiehtovaa, miten uskonnollinen perinne joutuu sopeutumaan maantieteellisiin olosuhteisiin. Pohjoisen pitkät kesäpäivät ja lähes yhtä pitkät talviyöt pakottavat miettimään uskonnon ydintä ja sen soveltamista käytännössä. Onko paaston tarkoituksena koetella fyysisiä rajoja äärimmilleen, vai onko kyse enemmän henkisestä puhdistautumisesta ja yhteisöllisyydestä? Luulen, että se on molempia, ja juuri siksi eri tulkinnat ovat sallittuja ja jopa tarpeellisia.

Tämä monimuotoisuus paaston noudattamisessa Suomessa heijastaa laajemminkin islamin moninaisuutta ja kykyä mukautua erilaisiin ympäristöihin. Se ei ole yksi yhtenäinen monoliitti, vaan elävä ja hengittävä kokonaisuus, joka elää ihmisten ja kulttuurien mukana. Henkilökohtainen suhde uskontoon ja sen käytäntöihin korostuu, kun yhteisön tuen lisäksi yksilön on itse löydettävä tapansa elää uskoaan arjessa. Ja se on minusta aika syvällistä.

Miten toivottaa hyvää ramadania?

Yön keskellä taas. Tässä mietin asioita, vähän valoa kajastaa ikkunasta. Sellainen hiljainen hetki. Mietin, miten toivotetaan hyvää Ramadanista. Se tuntuu aina vähän kaukaiselta, mutta tärkeältä. Ei sitä ihan ymmärrä, mutta kunnioittaa.

Silloin sanotaan vain, että Ramadan Mubarak. Se on se. Yksinkertaista, mutta merkityksellistä. Kuin meillä jouluna, kun toivottaa 'Hyvää joulua'. Mutta tämä on eri tavalla syvää. Aika paastota, aika miettiä.

Se on se pyhä kuukausi, tiedätkö. Sen yhdeksäs kuukausi, se on muslimeille kaikkein tärkein. Vuonna 2024 se alkoi maaliskuun kymmenen päivän tienoilla ja päättyi huhtikuun yhdeksäs. Noin kuukausi se kestää.

Ajatella, ei saa syödä, ei juoda. Päivänvalon aikaan. Jopa vesikin kielletty. Minä en sitä ymmärrä, en osaa kuvitella, mutta se on syvä omistautuminen. Se on rukousta, pohdiskelua, perheen kanssa olemista.

Toinen yleinen toivotus on Ramadan Kareem, joka tarkoittaa anteliasta ramadania. Ne ovat molemmat hyviä. Ja sitten kun paasto loppuu, on se juhla, Eid al-Fitr. Silloin toivotetaan Eid Mubarak. Aika kaukana, mutta silti niin lähellä, ihmisten elämässä.

Mitä ramadanissa juhlitaan?

Ramadanissa ei juhlita. Paastotaan. Se on muistamista.

• Paasto on ydin. Sitä kestää kuukauden.
• Päivisin ei syödä eikä juoda. Tästä pidetään kiinni aamunkoitosta auringonlaskuun.

Syvemmälle:

• Paasto ei ole rankaisua. Se on itsekuria ja hengellistä puhdistautumista.
• Ruokaa ja juomaa vain yöllä. Silloin sosiaalisuuskin korostuu.
• Kyse on myös kärsivällisyyden opettelusta. Arvostaa enemmän sitä, mitä on.
• Yhteisöllisyys vahvistuu ruokailuhetkinä auringonlaskun jälkeen.
• Ramadan on myös rukouksen ja Koraanin lukemisen aikaa. Sisäinen hiljentyminen.

Ajatus siitä, että paasto olisi jokin iloinen juhla, on... simplismi. Se on syvempi kokemus. Elämän perusasioihin palaamista.

Milloin ramadania vietetään 2025 Suomessa?

Ramadan alkaa vuonna 2025 noin maaliskuun alussa. Tarkka päivämäärä riippuu kuun vaiheesta.

• Paastokuukausi: Ramadan on islamin pyhä kuukausi, jolloin muslimit paastoavat auringonnoususta auringonlaskuun.
• Id al-Fitr: Paastokuukauden lopettaa Id al-Fitr, "paastonrikkomisen juhla".

Suomessa Id al-Fitriä juhlitaan 30. – 31. maaliskuuta 2025.

Miksi vietetään ramadania?

Ramadan. Koraani ilmestyi. Siksi paastotaan.

• Koraanin ilmestyminen: Pyhä kirja saapui profeetta Muhammedille. Arkkienkeli Gabriel toi sen. Tapahtui Kohtalon yönä, Laylat Al Qadar. Se on keskeistä.
• Paasto: Yksi islamin viidestä peruspilarista. Ei ruokaa, ei juomaa. Auringonnoususta auringonlaskuun. Sielu puhdistuu. Keho kokee.
• Merkitys: Muistetaan Koraanin alkuperää. Ollaan kiitollisia. Yhteisöllisyys korostuu. Silti, lopulta se on henkilökohtaista. Joka pilarin voi ymmärtää omalla tavallaan. Jos haluaa.

Täydellisyys on illuusio. Paasto ei tee kenestäkään täydellistä. Se vain osoittaa yrittämisen. Ja ihmisyys on virheissäkin. Kuten elämässä yleensäkin.