Kumpi tuli ensin, Suomen vai Viron kieli?

Kumpi on vanhempi, Suomen vai Viron kieli?

Mun mielestä suomen ja viron kielet ovat vähän kuin sisarukset, sellaisia sukulaisia, joilla on molemmilla toki oma luonteensa, mutta ne yhteiset juuret näkyy heti. Aivan suoraan ei oikein voi sanoa, kumpi niistä olisi 'vanhempi', koska ne molemmat ovat kehittyneet siitä samasta kantasuomesta vuosituhansien saatossa. Se on ihan mielenkiintoinen juttu, kun tajuaa sen syvän yhteyden.

Muistan viime kesänä, kun kävin Tallinnassa heinäkuussa 2023 ja siellä vanhassa kaupungissa jäi miettimään näitä juttuja, kun yritin tulkita kylttejä. Tuntui, että viron kieli on siinä rakenteeltaan jotenkin... suoraviivaisempi.

Se on jännä miten se analyyttisyys sitten ilmenee. Jos miettii vaikkapa verbejä tai joidenkin sanojen taivutusta, viron kielessä ei aina ole yhtä paljon niitä pieniä päätteitä tai muotoja kuin suomessa. Meillä on ehkä vähän enemmän niitä tapauksia, että sama asia ilmaistaan eri pääteillä riippuen kontekstista, sellainen joustavuus.

Tuntui, että heillä on joskus vähemmän niitä 'mutkia matkassa', niin kuin yksi paikallinen opiskelija mulle selitti Narva maanteen kahvilassa syyskuussa 2022. Se selvensi mulle paljon.

Kumpi oli ensin, suomi vai Viro?

Kysymys on epätarkka. Ensin missä?

Valtioiden synty on selkeä. Suomi oli ensin.

• Suomen itsenäisyys: 6. joulukuuta 1917.
• Viron itsenäisyys: 24. helmikuuta 1918.

Asia on syvempi. Kyse ei ole vain valtioista.

Kansallislaulujen sävel on identtinen. Maamme-laulu ja Mu isamaa, mu õnn ja rõõm jakavat saman melodian. Tässäkin Suomi ehti ensin.

• Säveltäjä: Fredrik Pacius, saksalainen.
• Ensimmäinen esitys Suomessa: 13. toukokuuta 1848. Sanat Johan Ludvig Runeberg.
• Viron omaksuminen: Sävel esitettiin Viron ensimmäisillä laulujuhlilla 1869. Sanat Johann Voldemar Jannsen.

Melodia juurtui Suomeen 21 vuotta ennen Viroa.

Kulttuuri ei noudata valtionrajoja.

Voiko hinkuyskään sairastua uudestaan?

Joo kyllä voi. Se rokote, se ei suojaa ikuisesti, vaan aika vaan lyhyen aikaa. Joka viiden vuoden välein pitää uudestaan ottaa. Ja vaikka ois ottanu sen piikin, niin kyllä sen silti voi saada, mut ei onneksi yleensä niin pahana.

Eli tiivistettynä:

• Hinkuyskään voi sairastua uudestaan, vaikka olisikin saanut rokotteen.
• Rokotteen antama suoja on vain väliaikainen. Se kestää noin viisi vuotta, joten tehosteannoksia tarvitaan säännöllisesti.
• Rokotetutkin voivat sairastua, mutta oireet ovat yleensä huomattavasti lievemmät verrattuna rokottamattomiin.

Mitä jos on altistunut hinkuyskälle?

Yöllä, kun kaikki on hiljaa, ajatukset vaeltavat. Jos on altistunut hinkuyskälle, se tuntuu oudolta. Onko siinä jotain, mitä en tiedä? Jotain mitä pitäisi tehdä heti?

Antibiootit voisivat auttaa. Ne tehoavat parhaiten, jos ne aloittaa nopeasti. Ensimmäiset viikot, ehkä pari viikkoa siitä kun tauti alkaa. Silloin ne ovat tehokkaimpia.

Pienet lapset. Heidät viedään usein sairaalaan. Se on totta. Heidän kanssaan on oltava varovainen.

Mutta jos tauti on kestänyt jo kauemmin? Kuukauden tai yli. Silloin antibiootit eivät enää auta. Se on niin hämmentävää.

Sitten vain odotetaan. Oireet katoavat hiljalleen. Viikkoja kuluu. Vähän kerrallaan. Se on pitkä aika. Tuntuu kuin ei koskaan pääsisi siitä eroon. Mutta kyllä se sitten menee ohi. Lopulta.