Mikä on gigolo suomeksi?

Mikä on gigolo suomeksi?

Gigolo... Hmm, suomeksi? Mä sanoisin, että se on joku miesprostituoitu, tai vähän hienommin seuralainen.

Tai no, ehkä joku käyttäis sanaa rattopoika... aika ruma sana kyl. Kuulostaa jotenkin tosi vanhanaikaselta.

Muistan kun joskus, ehkä joku 2010-luvun alussa, jossain baarissa Helsingissä joku heitti läpällä et "siinä on gigolo". En nyt muista paikan nimee, mut Kallios oli.

Se tyyppi vaan jutteli jonkun vanhemman naisen kanssa ja näytti siltä et sillä oli hauskaa. En oo koskaan tuntenu ketään "oikeeta" gigoloa.

Mitä gigolo tarkoittaa?

Aika hiljenee, hiekka valuu tunteiden läpi. Kultakeltainen hiekka, kuuma auringon alla, muistuttaa kultaista kelloa, joka tikittää hitaasti. Kello, joka mittaa aikaa, aikaa joka liukuu läpi sormien, kuin hiekka.

Gigolo. Sana kuiskaa, samettisen pehmeä, samalla raskas, kuin vanha salaisuus. Miehen kuva nousee, hämyinen, hämärän peitossa. Hänen silmänsä, syvät ja tummat, peittävät toisenlaiset tarinat.

Miehen elämä, sidottu naisiin, kultaiseen häkkiin. Ei vapautta, vain kimalteleva, petollinen pintakuorrutus. Hän tanssii heidän tunteidensa rytmiin, heidän rahansa solistina. Kaunis tanssi, mutta sydän jää yksin.

• Rikkaan naisen lelu. Komea hahmo, hienostunut, hoitunut. Näennäisesti onnellinen. Sisimmässä, vain syvä tyhjyyden tunne.
• Kätkettyjä toiveita. Onko rakkautta? Vai vain laskettua peliä? Kenties unelma todellisesta rakkaudesta, onnen löytämisestä, kuin helmen löytäminen meren syvyyksistä.
• Hiekkalinna. Rakennus rakentuu rikkauden ja naisten huomion varaan. Mutta aaltojen lyödessä, jää vain märkää hiekkaa.

Kulunut elämä, täynnä tyhjiä lupauksia ja petollisia hymyjä. Jokaista kimaltavaa helmeä kohti, kyyneleet valuvat. Hän on jääkylmä aalto, joka peittää todellisen tunteen.

Hän elää varjoissa, kätketyn elämän kulkija. Hänen elämänsä, kuten kadonneen aikakauden kuva, haalistuu, mutta ei unohtu.

Mikä on cheating suomeksi?

Cheating... mitä se oikein tarkoittaa? Huijaus? Joo, varmaan. Mutta onko se aina niin yksinkertaista? Ajattelin just sitä eilen, kun näin sen kuvan… oliko se Facebookissa? Tai Instagramissa? En muista. Jotenkin se liittyi siihen kilpailuun.

• Huijaus
• Petos
• Petkutus
• Vilppi

Mutta onko se aina tahallista? Entä jos joku vahingossa… ei, ei, se on typerää. Tahallinen se on. Aina. No, melkein aina. Muistan sen kerran, lukiossa. Matematiikan koe. Kopioin kaverilta. Olin ihan paniikissa. Arvosana oli hyvä, mutta… syyllinen olo jäi. Pahinta oli se petos itseä kohtaan. Olin pettänyt itseäni. Ei vaan opettajaa.

Mitäs jos se on peli? Online-peli? Siellä on paljon sitä… noh, hyödyntämistä. Epäreiluja etuja. Onko se petos? Riippuu pelistä ja säännöistä. Monessa pelissä se on ihan sallittua. Strategiaa. Viisautta. Onko se sitten huijausta? Ei kai. Mutta jos pelin säännöt kielletään jotain, niin on. Selvää.

Joten… huijaus, petos, vilppi… sanotaan että ne kaikki sopivat. Tarkoittaa samoa eri tavalla. Cheating on aina väärin, jos se on sääntöjen vastaista. Piste. Ei muita vastauksia siihen.

Onko NPC haukkumasana?

Onko NPC haukkumasana? No, riippuu ihan kontekstista! Kuten mummoni sanoisi: "Sekä raaka porkkana että mahlis mehu tulevat samasta juuresta, mutta maku on aivan eri!"

NPC tarkoittaa alunperin pelihahmoa, jota ei voi pelata. Kuin se ylimielinen kauppias joka myy liian kalliita parannusjuomia. Ei se itsessään ole haukkumasana, mutta...

• Nuoret käyttävät sitä "höpsö", "tyhmä" tai "nörtti" -synonyyminä. Aivan kuin kutsuisit keskiaikaista kenkätekijää höyläpääksi.
• Tämä on ihan kuin se, kun sanotaan "sika" - se voi olla ihan mukava lemmikkilintu tai sitten se on likaisen vessan synonyymi. Riippuu täysin kenen suusta se tulee ja missä yhteydessä.

Eli onko se haukkumasana? Epäselvää. Kuten se, onko mun anoppi vitsi vai katastrofi. Molempia. Sama juttu NPC:n kanssa. Voiko sitä käyttää hyvässä ja pahassa mielessä? Kyllä. Onko se aina loukkaavaa? Ei. Kuten huono vitsi - joskus sen ymmärtää ja nauraa, joskus ei. Ärsyttävää, mutta ei välttämättä haukkumasana.

Lisämaustetta: Minä itse olen käyttänyt termiä kuvaamaan tyhmiä virkamiehiä. Kuin se tyyppi, joka kieltäytyi myymästä minulle lisää postimerkkejä, vaikka niistä oli pula. Heillä on sellainen koneellinen, tunteeton lähestymistapa, kuin he olisivat ohjelmoituja pelihahmoja. He eivät ymmärrä ihmisen tunteita ja käyttäytyvät aina samalla tavalla, riippumatta tilanteesta. He ovat kuin NPC:t. Ihan kuin todellinen elämä olisi yksi suuri RPG. Ja minä olen päähahmo, joka taistelee byrokratiaa vastaan.