Mikä vuosi on Japanissa?

Mikä vuosi Japanissa on japanilaisen kalenterin mukaan?

Muistan kun se uuden aikakauden nimi julkistettiin, oli 1. huhtikuuta 2019. Istuin silloin eräässä tosi viihtyisässä kahvilassa Tokion Shinjukussa, ja rehellisesti sanottuna aivan jännitti. Se hetki tuntui jotenkin tosi isolta, vaikka tiesin keisarin roolin olevan enemmänkin semmoinen symbolinen juttu.

Nimen arvailu oli pitkään puheenaihe, ja sitten se vaan pamahti: Reiwa. Ennen sitä siellä elettiin vielä Heisei 31 -vuotta, siis huhtikuun loppuun asti.

Mäkin olin jo ehtinyt varaamaan lennot sinne kesäkuulle, ja vähän mietitytti miten toi kalenteri menee sitten käytännössä. Kieltämättä aluks vaikutti vähän sekavalta, kun Suomessa meillä on vaan yksi selkeä ajanlasku. Mutta Japanissa keisarin vaihdos tarkoittaa uuden aikakauden alkua, ja Reiwan ensimmäinen vuosi alkoi toukokuun alusta.

Eli käytännössä toukokuussa 2019 astuttiin Reiwan ensimmäiseen vuoteen. Se tuntuu yhä vähän erikoiselta ajatukselta, mutta on kyllä tärkeä osa Japanin kulttuuria.

Miten Japanissa vietetään uutta vuotta?

Uutta vuotta Japanissa kutsutaan nimellä O-shogatsu. Se on yksi tärkeimmistä juhlapyhistä.

• Pyhäkkö- ja temppelivierailut: Monet käyvät hatsumode-rituaalissa. Se tarkoittaa vuoden ensimmäistä vierailua shintolaisuuden pyhäköllä tai buddhalaisessa temppelissä. Tavoitteena on rukoilla hyvää onnea ja terveyttä tulevalle vuodelle.
• Perhejuhlat: Kotona vietetään aikaa perheen kanssa. Yleensä syödään osechi-ryori-nimistä erikoisruokaa. Se on moniosainen ateria, jossa jokaisella ruokalajilla on symbolinen merkitys, kuten pitkäikäisyys tai hedelmällisyys.
• Perinteet:
  • Kadomatsu: Oviin asetetaan koristuksia, kuten mäntyjä ja bambuja. Ne symboloivat onnea ja hyvää elämää.
  • Nenjyuu Gyoji: Vuoden alun erilaisia tapahtumia ja perinteitä.
  • Toshikoshi Soba: Uudenvuodenaattona syödään pitkiä tattarinuudeleita, jotka symboloivat pitkää ikää.
  • Otoshidama: Lapset saavat aikuisilta rahaa lahjaksi punaisissa kirjekuorissa.

Uuden vuoden aattoa kutsutaan nimellä Omisoka. Silloin monissa temppeleissä soitetaan kelloja 108 kertaa. Tämä on tarkoitettu puhdistamaan pois ihmisen 108 syntiä.

Miten Japanissa merkitään päivämäärä?

Japanissa päivämäärä merkitään yleensä käyttäen keisarillista aikakautta (nengō) yhdessä vuoden, kuukauden ja päivän kanssa. Toinen vaihtoehto on tuttu länsimainen eli gregoriaaninen kalenteri.

Eli ei mitään helppoa hommaa, jos ei oo asiasta perillä! Kuin yrittäis löytää kaukosäätimen sohvan syövereistä pilkkopimeässä. Tänä päivänä, kun kissa raapii sohvaa ja kahvi on just sopivan kuumaa, eli 26. lokakuuta 2023, niin siellähän se olis joko Reiwa 5. vuosi, 10. kuukausi, 26. päivä. Tai sitten ihan suoraan 2023.10.26. Riippuu mistä lappusesta luet, ei sitä nyt voi liian yksinkertaista olla!

Lisätietona, jos vaikka satut joskus Japaniin eksymään ja ihmettelet niitä numerorytmejä:

• Nengō-järjestelmä on vanha ja sitkeä: Se on periytynyt jo vuosisatoja, ja joka kerta kun uusi keisari nousee valtaistuimelle, alkaa uusi aikakausi. Kuin meillä vaihtuis vuosiluku joka kerta kun naapurin kissa saa pennut! Nykyinen on Reiwa-kausi, ja se alkoi vuonna 2019.

• Keisarin nimi on tärkeä, mutta ei suoraan: Aikakausi saa nimensä, mutta ei suoraan keisarin oma nimi, se olisi vähän epäkunnioittavaa. Se on vähän niinku meillä olis "Urho Kekkosen aikakausi", mutta se oliskin nimetty "Tarvaspäivän" mukaan.

• Kaksi kalenteria rinnakkain on normaalia: Monissa virallisissa jutuissa ja bisneksissä käytetään ihan sitä meidän länsimaista eli gregoriaanista kalenteria, tyyliin YYYY-MM-DD. Tulee kuulemma selvyyttä, kun ulkomaalaiset pyörii nurkissa. Kuin olis kaks lompakkoa, toinen euroille ja toinen jeneille.

• Järjestys on yleensä looginen: Useimmiten se menee vuosi-kuukausi-päivä (YYYY-MM-DD). Eli suurimmasta pienimpään. Onneksi ei ole mitään USA:n tapaista kuukausi-päivä-vuosi-sekamelskaa, joka saa hiukset harmaiksi! Tai sit vaan meikäläisen, kun unohdan kaiken.

• Perinteet kunniaan: Miksi tämmöinen systeemi sitten on, jos se on kertaalleen vähä hankala? No, perinteet! Eihän vanhoja tapoja noin vain heitetä nurkkaan. Vähän kuin se mummon vanha matto, joka on kulunut puhki mutta silti ehdottomasti paras. Antaa sille omaa luonnetta ja historiaa, eihän se oo pahasta.

• Oma aikakausi? Minäkin haluaisin oman aikakauteni, vaikka "Jaana-kausi"! Se alkaisi heti, kun keksisin hyvän aamukahvireseptin, ja jatkuisi siihen asti, kunnes löydän avaimet. Lyhyestä virsi kaunis, mutta perinteikäs!