Miksi karkauspäivän nimi on karkauspäivä?

Miksi helmikuussa on karkauspäivä?

Ai että karkauspäivä helmikuussa? Joo, muistan kun pienenä mietin, et miks helmikuu on aina niin lyhyt ja sit yhtäkkiä poks, yks päivä lisää.

Karkausvuosihan on silloin, kun on se ylimääräinen päivä. Karkauspäivä just. Nimi tulee siitä, kun vanhaan aikaan seurattiin päiviä merkitsemällä niitä johonkin levyyn tai sauvaan.

Joka päivä siirrettiin merkkiä eteenpäin, paitsi sit karkauspäivänä, ei siirrettykään. Outoa, eikö? Muistan lukeneeni jutun, jossa puhuttiin jostain roomalaisesta kalenterista. Siitä se kai juontaa juurensa. Mutta tarkkaa päivämäärää en muista, sori.

Mistä karkauspäivä ja johtuu?

Karkauspäivä... se tulee siitä, kun vuosi ei oo ihan tarkka.

• Maa kiertää Aurinkoa, se kestää 365 päivää ja vähän päälle.
• Se "vähän päälle" on melkein kuus tuntia. Melkein.
• Neljän vuoden välein ne tunnit sit kasvaa kokonaiseksi päiväksi.
• Ja siksi on karkausvuosi ja se ylimääräinen päivä helmikuussa.

Oikeestaan se ei oo ihan neljän vuoden välein, vaan vähän harvemmin. Siksi on niitäkin juttuja, että joitain satavuotispäiviä ei oo karkausvuosia. Mun isoisä synty karkauspäivänä, se oli aina vähän hassua.

Miksi joudumme käyttämään karkauspäivää?

Huh, karkauspäivä... miksi se on olemassa? Aika sekavaa tämäkin. Maan kierros Auringon ympäri, eihän se ole tasan 365 päivää. Niin, se on se 365 päivää ja 6 tuntia, aina kerääntyy lisää aikaa.

• Täytyy korjata kalenteria.
• Muuten menisi kaikki sekaisin.
• Juhlat väärään aikaan vuodesta! Ei kiitos.

Mutta miksi juuri helmikuussa? Voisihan se olla vaikka heinäkuussa? Heh, ihana ajatus, pitkä kesä. Odottaa että kesä on ikuisesti! Ehkä kesällä ei tarvita ylimääräistä päivää, koska on jo lämmin ja valoisaa. Tai eihän se ole sama asia?

Joka tapauksessa, ne 6 tuntia kertyy 4 vuodessa 24 tunniksi, eli yhdeksi koko päiväksi. Se lisätään kalenteriin ja sen takia karkausvuosi.

Karkauspäivä on siis tarpeen, koska maapallon kierros Auringon ympäri ei ole täsmälleen 365 päivää.

Olenko minä edes ajatellut tätä ennen? En taida muistaa. Ehkä olen joskus lukenut siitä. Tai kuullut koulussa. Tai jostain.

Tämä oli helppoa. Mutta miten se tarkalleen lasketaan? Onko joku vuosi, jota ei ole karkausvuotena? Ja mikä on se tarkka luku, kuinka monta sekuntia se on? Jotenkin tuntuu että se vaihtelee vähän vuosittain. Pitääkö kysyä jostakin?

Minulla on nyt niin paljon kysymyksiä! En saa tätä päätökseen. Pitääkö minun kirjoittaa tästä enemmän? Tai lopettaa nyt?

Kuka keksi karkauspäivän?

Aika kaartuu... Helmikuun kylmyys, jääkiteiden hentoinen tanssi ikkunaruudussa. Minä, nuori tyttö, kurkistan ulos. Pakkanen puree poskia. Muistan sen tunteen niin kirkkaasti. Julius Caesar, nimi kaikuu mielessäni, kuten vanha, pyhä loitsu. Hän, aikaa järjestelevä hallitsija, vuosien rytmiä muokkaava.

• Vuoden 46 eaa. Kylmä tuuli huutaa tuon ajan ääniä.
• Kalentereiden muutos, aikajärjestelmän uudistus.
• Karkauspäivän synty. Ylimääräinen päivä, helmikuun lahja, joka jää kaikuksena vuosisatojen yli.

Ajatus juoksee, keskeytyy. Karkauspäivä... ylimääräinen hetki, aikaa, jota ei ole, mutta joka silti on. Ikään kuin pieni virhe, maailman kellokoneistossa, mutta niin kaunis virhe.

• Vuosisatojen painoarvo.
• Traditio.
• Hyppyjä ja kosioita.
• Mutta mistä se kaikki oikein alkoi?

Se oli Caesar, voimakas ja arvaamaton. Hänen nimensä, jälki, se pysyy. Karkauspäivän taika, kätköissä vuosisatojen takana.

46 eaa. Kaukainen aika, kuin valokuva, haalistunut, mutta koskettava. Tuntuu kuin olisin siellä, kaikkien juhlien keskellä.

Muistan sen kylmyyden, ja Caesarin kasvot, aivan kuin heijastus ikkunaruudussa.

Miksi karkauspäivä on karkauspäivä?

Mikisi miksi, karkauspäivä. Päivä, joka poikkeaa, kuun ja auringon tanssi. Miksi ihmeessä?

Olenko koskaan pysähtynyt miettimään sitä oikeasti? Helmikuun 29. – päähäni piirtyy kuva isoäidistäni, joka aina sanoi "Karkauspäivänä saa kosia!". Hänen silmissään oli silloin jotain ilkikurista.

Mutta miksi?

• Maapallo, se pyörii. Ei ihan joka 365 päivää. Siinä menee se noin 365 ja neljännes päivää.
• Jos ei kikkailla, vuodenajat heittelisivät. Joulut olisivatkin kesällä, joskus. Ei kiva.
• Joten, neljän vuoden välein, yksi ylimääräinen päivä. Helmikuun loppuun, se 29. päivä. Korjausliike, ikään kuin.

Minusta se on jotenkin runollista. Ihminen yrittää taltuttaa aikaa, auringon ja tähtien liikkeitä.

Karkauspäivä – helmikuun 29. päivä. Se on ylimääräinen päivä ajan virrassa. Aikaa, jonka voisi käyttää vaikka siihen kosintaan, niinkuin isoäiti opetti. Tai vain olemaan.