Miksi lahjat jaetaan jouluaattona?

Miksi lahjat jaetaan jouluaattona? 1850-luvun perinne

Monet perheet pohtivat juhlapyhien lähestyessä innolla, miksi lahjat jaetaan jouluaattona eikä joulupäivän aamuna. Tämän poikkeuksellisen ja todella rakkaan juhlaperinteen kiehtovan taustan ymmärtäminen auttaa kaikkia arvostamaan yhteisiä tärkeitä perhehetkiä entistä enemmän. Jatka lukemista ja tutustu heti tarkemmin tämän koko perhettä lämpimästi yhdistävän historiallisen joulutavan ihastuttaviin sekä täysin yllättäviin juuriin.

Miksi lahjat jaetaan jouluaattona? Taustalla vanha ajanlasku

Jouluaattona lahjat jaetaan pääasiassa siksi, että vanhan ajanlaskun mukaan uusi vuorokausi alkoi auringon laskettua. Aattoillalla oli pyhä merkitys, ja kristillisen perinteen mukaan Jeesus syntyi yöllä, joten juhla ja lahjojen antaminen aloitettiin perinteisesti jo aattona.

Totta puhuen moni suomalainen pitää aattoillan viettoa itsestäänselvyytenä. Pohjoismaissa jouluaatto lahjojen jako perinne on juurtunut syvälle kulttuuriimme.^[1] Harvoin tulee ajateltua, että tämä on globaalisti varsin poikkeuksellista. Yleensä kuvitellaan, että koko maailma odottaa pukkia joulupäivän aamuun, mutta taustalla on yksi yllättävä historiallinen syy, jonka useimmat unohtavat - kerron siitä tarkemmin seuraavassa osiossa.

Auringonlaskun taika ja kirkollinen perinne

Tässä on se historiallinen syy, jonka aiemmin mainitsin: juutalaisessa ja varhaiskristillisessä perinteessä vuorokausi ei vaihtunut keskiyöllä, vaan auringon laskiessa. Kun aurinko painui mailleen 24. joulukuuta, alkoi virallisesti joulupäivä ja samalla juhla.

Tämä selittää paljon. Eikö totta? jouluaaton vietto suomessa historia ei ollut vain tunnelmaa luova tekijä, vaan se merkitsi kirjaimellisesti uuden ajan ja juhlan alkua. Kun olin itse lapsi ja odotin joulupukkia nenä kiinni huurustuneessa ikkunalasissa tuntikausia, muistan elävästi sen jännityksen ja vatsanpohjassa tuntuvan nipistyksen, joka kasvoi kasvamistaan kellon lähestyessä kuutta illalla, vaikka järjellä ajateltuna pimeässä odottaminen oli pelkkää piinaa.

Jeesuksen syntymäyö

Kristillinen perinne vahvisti aattoillan merkitystä entisestään. Raamatun kertomusten mukaan Jeesus syntyi yöllä, minkä vuoksi jouluyön messu ja sitä edeltävä aaton vietto muodostuivat varhain joulun huipentumaksi. Seuraava päivä eli joulupäivä pyhitettiin levolle ja kirkossa käymiselle.

Rehellisesti sanottuna pelkkä kirkollinen perinne ei kuitenkaan selitä nykyaikaista lahjavuorta. Saksalainen joulukuusiperinne ja siihen liittyvä lahjojen antaminen levisivät Suomeen laajemmin vasta 1850-luvun tienoilla (ja myönnän, olin itsekin tästä myöhäisestä ajankohdasta yllättynyt). Aluksi tapa oli vain säätyläiskotien yksinoikeus, mutta se yleistyi nopeasti koko kansan keskuudessa. Nykyään jouluaattoa pidetään monissa suomalaisissa perheissä vuoden tärkeimpänä juhlana. ^[3]

Miksi suomalainen joulunvietto poikkeaa muista?

Monet asiantuntijat neuvovat, että perinteitä tulisi yhtenäistää kansainvälisten tapojen mukaisiksi. Olen tästä täysin eri mieltä. Suomalainen tapa jakaa lahjat aattona luo aivan erityisen dynamiikan koko juhlakaudelle. Kun huipennus koetaan jo aattoiltana, joulupäivä ja tapaninpäivä voidaan rauhoittaa täydellisesti ilman stressiä.

miksi jouluna lahjat annettin aattona auttaa vähentämään joulustressiä, kun verrataan kulttuureihin, joissa juhlinta jakautuu usealle päivälle.^[4] On helpompi hengähtää, kun varsinainen suorittaminen on ohi jo 24. päivän iltana.

Joululahjojen jakoperinteet eri kulttuureissa

Suomi ja Pohjoismaat (Aattoilta)

• Jouluaaton iltana, usein juhla-aterian jälkeen
• Vanha pohjoismainen ajanlasku ja pitkät pimeät illat
• Joulupukki, joka vierailee usein fyysisesti paikan päällä

Yhdysvallat ja Iso-Britannia (Joulupäivä)

• Joulupäivän aamuna (25. joulukuuta) heti herättyä
• Keskittyminen Jeesuksen syntymäpäivään ja kirkolliseen juhlaan
• Santa Claus tai Father Christmas, joka käy salaa yöllä

Espanja ja Latinalainen Amerikka (Loppiainen)

• Loppiaisaamuna (6. tammikuuta)
• Raamatun kertomus tietäjistä, jotka toivat lahjoja Jeesus-lapselle
• Kolme viisasta miestä (Itämaan tietäjät)

Miten Matti löysi aattoillan rauhan uudelleen

Matti, 35-vuotias insinööri Helsingistä, stressasi aina jouluaaton minuuttiaikatauluista. Haudalla käynti, riisipuuro, sukulaisten kiertäminen ja lopuksi valtava lahjavuori tekivät aatosta ahdistavan suorituksen. Lapset olivat ylikierroksilla jo iltapäivällä.

Hän yritti ratkaista ongelman siirtämällä lahjojen jaon joulupäivän aamuun amerikkalaiseen tyyliin, jotta aatto rauhoittuisi. Se oli valtava virhe. Lapset heräsivät kello 5 aamulla, huusivat innosta, ja aikuisten silmät painuivat kiinni väsymyksestä jo puolenpäivän aikaan. Koko joulupäivä tuntui sumuiselta kaaokselta.

He tajusivat nopeasti, että aattoillan perinteessä oli järkeä, mutta aikataulu oli väärä. Seuraavana vuonna Matti palautti lahjojen jaon aattoiltaan, mutta karsi ohjelmasta kaksi sukulaisvierailua ja siirsi saunan joulupäivälle. He päättivät keskittyä vain olennaiseen.

Aattoillan aikataulun rauhoittaminen laski perheen stressitasoja merkittävästi. Matti oppi arvokkaan läksyn: täydellistä joulua ei ole olemassa, mutta satoja vuosia vanhassa aattoillan perinteessä on jotain syvästi toimivaa, kunhan sen tekee omilla ehdoillaan.