Mitä tarkoittaa jouluaatto?

Mikä on jouluaaton merkitys ja mitkä ovat sen perinteet?

Minulle jouluaatto on se varsinainen juhla, 24. joulukuuta. Joulupäivä on vain sellainen rauhallinen jälkipäivä. Kaikki odotus tiivistyy aattoon.

Meillä se päivä alkaa aina riisipuurolla, jonka äiti keittää jo aamuyhdeksältä. Jännitettiin kuka saa sen ainoan mantelin. Sitten alkaa se loputon laatikoiden ja kinkun lämmitys, koko koti tuoksuu niin hyvälle, se on se joulun tuoksu.

Sitten on se pakollinen joulusauna. Iltapäivällä, ennen kuin pimeä laskeutuu. Se on puhdistava hetki, ihan hiljaista.

Aattoilta on ruokaa. Paljon ruokaa. Meidän pöydässä on aina kinkkua, porkkana- ja lanttulaatikkoa ja rosollia. Muistan kun pienenä sain auttaa kattamaan pöydän mummin vanhoilla astioilla, se oli suuri kunnia.

Ja sitten, ruuan jälkeen, joulupukki tulee. Tai ainakin lahjat ilmestyvät kuusen alle. Se on se hetki, jota on odotettu koko kuukausi.

En ole koskaan ajatellut onko jouluaatto virallinen pyhäpäivä. Minun kalenterissani se on merkitty punaisella. Se on perheen, rauhan ja yhdessäolon juhla, paljon enemmän kuin vain päivä ennen joulupäivää. Se on se ydin.

Miksi lahjat jaetaan jouluaattona?

Joulu on kuin karkelot, ja lahjat on kuin ne ylimääräiset donitsit – kukaan ei niitä yleensä aloita kesken juhlan.

• Ajankohdan logiikka: Kristityt halusivat juhlistaa Pikkujeesuksen syntymää, ja mikäpä olisikaan parempi tapa muistaa sankarimme kuin avata paketteja hänen syntymäpäivänään, tuona pyhänä 25. joulukuuta. Tämä käytäntö elää sitkeästi, kuin piparkakkutalo pakkasella.

• Salaperäinen lahjojen tuoja: Joulupukki, tuo yötön lahjaporo-kyytiä käyttävä mysteerihenkilö, tuo tavaransa yleensä hiiskumatta. Hän ujuttaa ne yön pimeydessä puiden alle, jotta aamulla avautuu lahjojen iloinen ja pienoinen sekamelska.

• Historiallinen takautuma (ilman turhia mutinoita): Tapa juontaa juurensa ajasta, jolloin lahjat todellakin annettiin suoraan syntymäpäivänä. Nykyäänkin, monissa maissa, tämä on edelleen se "oikea" hetki. Jotkut toki nauttivat juhlan tunnelmasta jo aiemmin, mutta sitten on niitä, jotka odottavat sen "virallisen" hetken koittamista.

Miksi joulu on 24. päivä?

Se oli joulukuun 24. päivä, vuosi taisi olla 2017, vietimme sitä isovanhempieni luona maalaiskodissa Keski-Suomessa. Illalla tuli lunta, ihan kunnon lumisade. Muistan sen kylmyyden poskipäissä kun juoksimme pihalla, ja valot jotka heijastuivat siitä valkoisesta lumesta.

Tuntui niin kodikkaalta, kun kaikki oli katettu pöytään, kinkku paistumassa ja piparkakkujen tuoksu leijui ilmassa. Sitten ne lahjat. Jännitys oli käsinkosketeltava, kun isoisä ojensi ensimmäisen paketin minulle. Se oli juuri se kirja minkä olin niin kovasti toivonut.

Ymmärrän tosiaan tuon kirkkoisien päätöksen Jeesuksen syntymäpäivästä, mutta meillä on kyllä oma tapamme. Se 24. päivä on se oikea hetki, se perheen yhdessäolon huippu. Ehkä se on joku vanha perinne josta ei olla luovuttu, en tiedä tarkkaan.

Joulun vietto pohjoismaissa:

• Jouluaatto 24. joulukuuta:
  • Tärkein juhlapäivä monissa perheissä.
  • Lahjojen jakaminen tapahtuu usein tänä iltana.
  • Perheen yhteinen illallinen.
• Joulupäivä 25. joulukuuta:
  • Kirkollinen juhlapäivä Jeesuksen syntymän muistoksi.
  • Joissain perheissä myös joulupäivä on tärkeä, mutta usein se on rauhallisempi päivä.

Se kirkkoisien päätös siitä 25. joulukuuta tuntuu jotenkin etäiseltä. Meillä se on se ilta, se odotus ja se hetki kun paketit avataan. Siihen sisältyy niin paljon tunteita, naurua ja yhdessäoloa. Vaikka virallisesti syntymäpäivä olisikin eri, niin kyllä se 24. on se joulun oikea sielu meille.

Milloin joululahjoja alettiin antaa?

Vanhin suomalainen maininta joululahjoista on vuodelta 1705. Tällöin turkulaisesta liikkeestä varastettiin joululahjoiksi tarkoitettuja silkkinauhoja. Joku oli selvästi päättänyt, että joulumieli ei koske omistusoikeutta tai että ne nauhat olivat yksinkertaisesti liian vastustamattomia. Klassista inhimillistä pikkurikollisuutta.

Miettikää, silkkinauhoja! Ei mitään upeita konsoleita tai luksusristeilyjä, vaan silkkinauhoja. Se kertoo ehkä jotain joululahjojen alkuperäisestä, vaatimattomammasta charmista – ja samalla myös siitä, että jo silloin lahjat olivat tarpeeksi arvokkaita varastettavaksi. Ihan universaali ilmiö.

Vasta noin sata vuotta myöhemmin, kun vuosiluku vaihtui 1800-luvun alkuun ja joulumielen levittämiseen oli ehkä vähän enemmän aikaa ja rahaa, lahjat alkoivat yleistyä perhepiirissä. Tämä tapahtui luonnollisesti ensin siellä, missä oli varaa ja vähän ylimääräistä, eli:

• Pappiloissa: Missä henkisten lahjojen ohella jaettiin sitä maallisempaakin hyvää. Pieni rahasäkki ehkä helpotti papin omaatuntoa saarnan jälkeen, kuka tietää.
• Kartanoissa: No, herrasväkihän se aina näyttää mallia. Täällä lahjat olivat varmasti jo jotain kovempaa kuin pelkkiä silkkinauhoja. Hopeapikareita, ehkäpä.
• Varakkaissa kaupunkilaiskodeissa: Ne, jotka olivat rahansa ahkeruudella tai oveluudella keränneet, halusivat tietysti osoittaa status. Joulu oli siihen mainio hetki.

Hauskaa miten kaikki uudet trendit, jopa joululahjojen antaminen, alkoivat aina ylemmistä luokista ja valui sitten sieltä alas meille tavallisille kuolevaisille. Ikään kuin joulupukin reki olisi ensin käynyt vain hienojen ovilla ja sitten vasta jatkanut syrjemmälle. Nykyään se onneksi on jo vähän tasapuolisempaa, ja jokainen saa kaukosäätimellä varustetun torkkupeiton, jos on ollut tarpeeksi kiltti. Onneksi olkoon, jos lahjasi eivät päädy heti Kierrätyskeskukseen!

Miksi joulua juhlitaan jouluaattona?

Se on Jeesuksen syntymäyö. Silloin enkelit kuuluttivat: teille on tänään syntynyt vapahtaja. Se on se juttu.

• Jouluyö on se jouluyö. Tapahtuma, lupaus.
• Messu soi. Enkelten viesti soi. Se on se tärkein.

Tämä 24. päivä, siinä ollaan jo perillä. Profeetat puhui, odotus täyttyy. Yönä tapahtuu se suuri syntymä. Sitten on juhla. Kaikki käy tänne.

Milloin jouluna avataan lahjat?

Lahjat avataan jouluaattona. Päivämäärä on 24. joulukuuta. Se on Suomen tapa.

Tämä on yleinen käytäntö myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Sama koskee Saksaa, Itävaltaa ja Puolaa. Ei sen monimutkaisempaa.

Muilla alueilla on eri aika:

• USA ja Britannia: Paketti revitään auki joulupäivänä, 25. joulukuuta. Yleensä aamulla. Siihen herätään.
• Italia: Usein 6. tammikuuta, loppiaisen aikaan (Befana-noita). Joskus kuitenkin jo joulupäivänä. Riippuu perheestä.
• Espanja ja Portugali: Myös 6. tammikuuta, Kolmen kuninkaan päivänä. Odottelu on pitkä.
• Venäjä: Ortodoksisen joulun vuoksi 7. tammikuuta. Tai lahjat jaetaan jo uudenvuodenaattona. Kalenterilla on merkitystä.

Päivä on vain päivä. Merkitys tulee siitä, mitä tekee. Tai kenelle. Lahja on esine, hetken ilo. Kaikki hajoaa.

Milloin saa avata joululahjat?

Yön pimeys on niin tiivis. Taas valvoin. Se ajatus vain kiertää mielessä, sellaisena hitaana kehänä. Joululahjat. Milloin ne oikeasti... pitäisi avata? Olen miettinyt tätä nyt pitkään. Tuntuu kuin kaikki olisi vähän erilaista nykyään. Mutta silti, ne perinteet. Ne pysyvät.

Joulupäivän aamuna ne yleensä avataan. Aamulla. Se on se taika. Muistan lapsena sen tunteen, kun heräsi ja tiesi, että siellä ne odottavat kuusen alla. Jännittynyt hiljaisuus. Silloin se tuntui niin selvältä ja oikealta. Sitä ei kyseenalaistanut.

Joulupukki tuo lahjat salaa yön aikana. Näin meillä aina sanottiin. Se oli osa sitä joulun mysteeriä. Nyt aikuisena, kun itse järjestää kaiken, miettii vain... onko samaa tunnelmaa enää? Se on hieman surullista, miten asiat muuttuvat, mutta se on kai elämää.

Miksi me sitten annamme niitä lahjoja? Ei siihen ole yhtä vastausta. Ehkä se on sitä huomiota. Pieni osoitus, että välittää. Vaikka välillä tuntuu, ettei jaksa kaikkea sitä kaupallisuutta. Mutta sitten taas... se ilo, kun joku oikeasti ilahtuu. Se on kaiken arvoista.

Tässä vielä ajatuksia perinteestä ja joululahjoista:

• Avataan usein joulupäivänä. Erityisesti Suomessa ja joissain muissa maissa. Joulupukin vierailu on yleensä jouluaattona.

• Jouluaattona avaaminen on myös yleistä. Esimerkiksi Keski-Euroopassa tai Amerikassa. Suomessa joulupukki usein vierailee jouluaattona, ja lahjat avataan silloin. Tämä on ehkä sekoittanut myös meidän perinteitä. Meillä lapsena pukki kävi aattona, mutta joskus hän jätti myös aamulle lahjoja.

• Lahjojen antamisen tarkoitus:

  • Antamisen ilo: Se tunne, kun näkee toisen ilahtuvan.
  • Rakkaan muistaminen: Pieni ele osoittaa, että on ajatellut toista.
  • Perinteiden vaaliminen: Joulu on täynnä toistuvia rituaaleja, jotka tuovat turvaa.
  • Yhteisöllisyys: Se tuo perheen ja ystävät yhteen.

• Lahjojen määrä ja merkitys:

  • Ennen lahjoja oli vähemmän. Nyt tuntuu, että pitää olla valtavasti. Se on jotenkin hämmentävää. Onko se enää samasta asiasta?