Millä toisella nimellä Itä-Rooma tunnettiin?

0 katselukertaa
Kysymykseen siitä, millä toisella nimellä itä-rooma tunnettiin, on selkeä vastaus historiallisissa lähteissä. Tämä suuri ja mahtava valtakunta muistetaan nykyään parhaiten Bysantin valtakuntana eli Bysanttina. Nimitys otettiin laajemmin käyttöön vasta valtion tuhon jälkeen erottamaan se antiikin Rooman aikaisemmasta historiasta. Valtion asukkaat itse kutsuivat maataan Rooman valtakunnaksi.
Kommentti 0 tykkäystä

Millä toisella nimellä Itä-Rooma tunnettiin? Valtion tunnetuin nimi

Itä-Rooma tunnetaan historiankirjoituksessa parhaiten nimellä Bysantin valtakunta eli Bysantti. Vaikka jälkipolvet omaksuivat tämän nimen erottamaan keskiaikaisen kreikankielisen idän antiikin Roomasta, valtakunnan omat asukkaat pitivät itseään aina roomalaisina, joten jos pohdit, millä toisella nimellä itä-rooma tunnettiin, vastaus on Bysantti.

Millä toisella nimellä Itä-Rooma tunnettiin?

Itä-Rooma tunnettiin yleisimmin nimellä Bysantti eli bysantin valtakunta, jonka pääkaupunkina toimi Konstantinopoli. Kysymykseen liittyy kuitenkin mielenkiintoinen historiallinen vivahde - valtakunnan omat asukkaat eivät koskaan kutsuneet itseään bysanttilaisiksi, vaan pitivät itseään yksinkertaisesti roomalaisina.

Rooman valtakunta jaettiin hallinnollisesti kahtia vuonna 395, jolloin syntyivät Länsi-Rooma ja Itä-Rooma. Siinä missä Länsi-Rooman pääkaupunkina pysyi edelleen Rooma, Itä-Rooman keskus oli kukoistava Konstantinopoli. Harvoin historiassa on nähty yhtä kestävää valtiomuodostelmaa, sillä Itä-Rooma jatkoi olemassaoloaan yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 asti. Myönnän suoraan, että sekoitin itsekin nämä nimitykset opiskeluaikoina täysin - luulin pitkään Bysantin olleen täysin eri valtakunta kuin antiikin Rooma. Todellisuudessa kyseessä oli suora jatkumo. Mutta tuohon nimiasiaan kätkeytyy yllättävä historiallinen käänne, johon palaamme tarkemmin seuraavassa osiossa.

Miksi Itä-Roomaa alettiin kutsua Bysantiksi vasta myöhemmin?

Nimeä Bysantti alettiin käyttää vasta 1500-luvulla, yli sata vuotta sen jälkeen, kun valtakunta oli jo kukistunut. Saksalainen historioitsija Hieronymus Wolf otti termin käyttöön vuonna 1557 erottaakseen keskiaikaisen kreikankielisen idän antiikin latinankielisestä Roomasta.

Nimi juontaa juurensa Konstantinopolin alkuperäisestä kreikkalaisesta nimestä Byzantion (muinainen siirtokunta Bosporinsalmen rannalla). Kun keisari Konstantinus Suuri vihki kaupungin valtakunnan uudeksi pääkaupungiksi vuonna 330, hän nimesi sen Uudeksi Roomaksi ja Konstantinopoliksi. Koko olemassaolonsa ajan valtakunnan virallinen nimi oli yksinkertaisesti Rooman valtakunta, ja asukkaat kutsuivat itseään nimellä Romaioi. Tuntuu hullulta ajatella, että kokonainen suurvalta sai nykyisin tunnetun nimensä vasta kauan kuolemansa jälkeen. Miksi ihmeessä? Länsieurooppalaiset oppineet halusivat omia antiikin Rooman perinnön itselleen eivätkä halunneet myöntää idän kreikankielisen keisarikunnan olevan aito Rooma.

Miten Rooman valtakunnan jakautuminen tapahtui?

Rooman valtakunnan jakautuminen ei tapahtunut yhdessä yössä, vaan se oli pitkän hallinnollisen kehityksen tulos. Lopullinen jako sinetöitiin vuonna 395, kun keisari Theodosius I kuoli ja valtakunta jaettiin pysyvästi hänen kahden poikansa kesken.

Valtakunta oli yksinkertaisesti kasvanut liian suureksi yhden miehen hallittavaksi. Länsi-Rooma kärsi jatkuvista kansainvaelluksista, talousvaikeuksista ja sisäisestä levottomuudesta, mikä johti sen luhistumiseen jo vuonna 476. Itä-Rooma sen sijaan oli vauraampi, tiheämmin asuttu ja paremmin suojattu. Sen pääkaupungissa Konstantinopolissa asui 500-luvun huippuvuosina noin 500 000 asukasta, mikä teki siitä aikansa suurimman ja rikkaimman kaupungin Euroopassa. Vauras. Turvallinen. Strategisesti täydellinen. Juuri nämä tekijät auttoivat itä-rooma bysantti -kytköstä selviytymään myrskyistä, jotka kaatoivat läntisen sisarvaltakunnan.

Kulttuurin ja kielen muutos idässä

Vaikka Itä-Rooma säilytti roomalaisen hallintokoneiston ja lainsäädännön, sen kulttuuri muuttui vähitellen kreikkalaiseksi. Vuonna 620 kreikasta tuli valtakunnan virallinen kieli latinan tilalle, ja ortodoksinen kristinusko muodosti yhteiskunnan selkärangan.

Tämä muutos hämmentää monia historian harrastajia edelleen. Kun luin ensimmäisiä kertoja Bysantin historiasta, olin täysin pihalla siitä, mikä oli itä-rooman nimi ja miksi roomalaiset keisarit puhuivat kreikkaa ja rakensivat ortodoksisia kirkkoja. Silmäni väsyivät ja pääni meni pyörälle kaikkien näiden nimitysten keskellä, kunnes tajusin, ettei kulttuurin muuttuminen poistanut valtiollista jatkuvuutta. Keisari Justinianus I onnistui 500-luvulla jopa valloittamaan takaisin suuria osia entisestä Länsi-Roomasta, laajentaen valtakunnan pinta-alan huipussaan noin 2,7 miljoonaan neliökilometriin.

Itä-Rooman loppu ja historiallinen perintö

Itä-Rooman pitkä taival päättyi lopulta 29. toukokuuta 1453, kun osmanien sulttaani Mehmed II valloitti Konstantinopolin 53 päivää kestäneen piirityksen jälkeen. Tämä tapahtuma merkitsee usein historiankirjoituksessa keskiajan loppua ja uuden ajan alkua.

Bysantti jätti jälkeensä valtavan kulttuuriperinnön, joka vaikuttaa elämäämme yhä tänäkin päivänä. Monet kuvittelevat keskiajan olleen pelkkää pimeyttä ja taantumusta Euroopassa, mutta todellisuudessa Konstantinopolissa säilytettiin ja kopioitiin antiikin kreikkalaisten filosofien tekstejä vuosisatojen ajan. Ilman itä-rooman toinen nimi -historian tuntevia oppineita suuri osa antiikin kirjallisuudesta olisi kadonnut lopullisesti. Lisäksi keisari Justinianuksen kokoama roomalaisen oikeuden lakikokoelma (Corpus Juris Civilis) toimii edelleen monien nykyaikaisten länsimaisten oikeusjärjestelmien perustana. Kaupunki nimettiin myöhemmin Istanbuliksi, mutta sen muurit ja Hagia Sofian upea kupoli muistuttavat yhä kadonneesta keisarikunnasta.

Itä-Rooma (Bysantti) vs. Länsi-Rooma

Vuoden 395 jaon jälkeen Rooman valtakunnan kaksi puoliskoa kehittyivät hyvin eri suuntiin.

Itä-Rooma (Bysantti)

• Aluksi latina, myöhemmin kreikka (viralliseksi kieleksi vuonna 620)

• Vauras kaupan keskus, vahva hallinto ja tiheä asutus

• 395-1453 (selviytyi lähes tuhat vuotta länttä pidempään)

• Konstantinopoli (nykyinen Istanbul)

Länsi-Rooma

• Latina

• Kärsi inflaatiosta, sisällissodista ja heikoista rajoista

• 395-476 (kukistui nopeasti kansainvaellusten seurauksena)

• Rooma (myöhemmin myös Ravenna)

Itä-Rooma oli selvästi vauraampi ja vakaampi kuin Länsi-Rooma, minkä ansiosta se pystyi torjumaan ulkoiset uhat ja säilyttämään roomalaisen sivilisaation perinnön läpi keskiajan.

Historianopiskelijan oivallus Istanbulin matkalla

Mikko, 24-vuotias historianopiskelija Helsingistä, matkusti Istanbuliin tekemään kandidaatintutkielmaansa antiikin Rooman arkkitehtuurista. Hän oli aluksi turhautunut, koska kaikki paikalliset oppaat puhuivat jatkuvasti Bysantista eivätkä Roomasta.

Ensimmäisinä päivinä Mikko yritti väkisin etsiä vain latinankielisiä kaiverruksia ja sivuutti kreikankieliset muistomerkit pitäen niitä vieraina. Hän tunsi olonsa eksyneeksi ja pelkäsi tutkimusaiheensa kuivuvan kokoon.

Vieraillessaan Hagia Sofiassa ja lukiessaan keisari Justinianuksen rakennushankkeista Mikko ymmärsi vihdoin kokonaisuuden. Nämä rakennukset olivat aitoa roomalaista insinööritaitoa, vaikka kieli olikin vaihtunut kreikaksi.

Mikko muutti tutkielmansa näkökulmaa ja sai työstään kiitettävän arvosanan. Hän oppi, ettei nimi Bysantti tarkoita eri valtakuntaa, vaan se on vain myöhempien historioitsijoiden antama leima Rooman idän perinnölle.

Yhteenveto ja päätelmä

Itä-Rooman toinen nimi on Bysantti

Historiantutkimuksessa Itä-Roomaa kutsutaan Bysantiksi tai Bysantin valtakunnaksi, ja sen pääkaupunki oli Konstantinopoli.

Nimi keksittiin vasta jälkikäteen

Saksalainen historioitsija Hieronymus Wolf otti nimen Bysantti käyttöön vuonna 1557, yli sata vuotta valtakunnan tuhon jälkeen.

Roomalainen identiteetti säilyi

Vaikka valtakieli vaihtui kreikaksi, itäroomalaiset pitivät valtiotaan aitona Rooman valtakuntana aina vuoteen 1453 asti.

Lisäviitteet

Kutsuivatko itäroomalaiset itseään koskaan bysanttilaisiksi?

Eivät koskaan. Itä-Rooman asukkaat pitivät itseään aitoina roomalaisina ja kutsuivat itseään kreikaksi nimellä Romaioi aina valtakunnan kukistumiseen eli vuoteen 1453 asti.

Mikä on Konstantinopolin nykyinen nimi?

Konstantinopoli tunnetaan nykyään nimellä Istanbul, ja se on Turkin suurin kaupunki. Nimi muutettiin virallisesti Istanbuliksi vasta vuonna 1930, vaikka nimeä oli käytetty puhekielessä jo vuosisatoja.

Miksi Länsi-Rooma kaatui niin paljon aikaisemmin kuin Itä-Rooma?

Länsi-Roomalla oli pidemmät ja vaikeammin puolustettavat rajat, vähemmän vauraita kaupunkeja ja jatkuvia sisäisiä valtataisteluja. Itä-Rooma sen sijaan hallitsi rikkaita kauppareittejä ja sen pääkaupunki Konstantinopoli oli lähes valloittamaton.

Jos haluat oppia lisää historian jännittävistä käänteistä, lue myös artikkelimme aiheesta Mistä sana bysantti tulee?.

Mitä eroa on termeillä Byzantion, Konstantinopoli ja Bysantti?

Byzantion oli antiikin kreikkalainen kaupunki, jonka paikalle keisari Konstantinus Suuri perusti uuden pääkaupungin vuonna 330 ja nimesi sen Konstantinopoliksi. Bysantti taas on nykyaikainen historiankirjoituksen termi, jolla tarkoitetaan koko Itä-Rooman valtakuntaa.