Milloin valokuvaus yleistyi?

Milloin valokuvaus yleistyi Suomessa?

Muistan hämärästi lukeneeni Krimin sodasta ja sen valokuvista. Sodan kuvaaminen oli silloin uutta.

1800-luvun puoliväli, siis 1850-luku, valokuvaus yleistyi. Sitä ennen harvinaista herkkua.

Krimin sota 1853-1856. Sotakuvia! Uutta ja jännää.

Tiedonvälitys muuttui. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, vai miten se meni?

Milloin valokuvat yleistyivät?

Sumuinen muisto. Ateljee. Pitkät hameet. Jähmettyneet hetket. 1850-luku. Valo siivilöityy verhojen läpi. Kaupungin äänet. Hevosten kavioiden kopse.

• 1850-luku: Ammattivalokuvaajat Suomen suurimmissa kaupungeissa.
• Suosittuja aiheita: Muotokuvat. Kansallismaisemat. Ajatus pysähtyneestä ajasta.

Kameran linssi. Silmänräpäys. Ikuistettu hetki. Maailma lasilevyllä. 1800-luku. Hidas rytmi. Odotus.

• 1800-luku: Lasilevynegatiivit yleisiä ensimmäiseen maailmansotaan asti.
• Uusi keksintö: Valoherkkä filmi. Mahdollisuus sataan kuvaan. Sadan hetken vangitseminen.

Filmirulla. Sata kuvaa. Sata hetkeä. Maailma muuttuu. Nopeutuu. Lasilevyjen aika. Muisto.

• Ensimmäinen maailmansota: Raja. Lasilevyjen ajan päättyminen. Uusi aika. Filmin aika.
• 100 kuvaa: Runsaus. Hetkien kerääminen. Muistojen virta.

Vuonna 2024 katsomme taaksepäin. Näemme sumuisia kuvia menneisyydestä. Lasilevyjen ja filmirullien aika. Hidas rytmi. Jähmettyneet hetket.

Milloin kamerat yleistyivät Suomessa?

Kamerat Suomessa? Hitaampaa kuin mummo rollaattorilla! Kinofilmi tuli vasta 60-luvulla. Ammattilaisetkin ihmetteli, että mitäs ihmettä täällä tapahtuu. Muualla jo räpsittiin ties mitä!

• 1960-luku: Kinofilmikamerat vihdoin ammattikäyttöön.
• Ennen sitä: Pienkamerat vähän hidastelivat.

Se oli aikaa, jolloin piti oikeasti osata ottaa se kuva, eikä vaan räpsiä tuhat ja valita paras. Mutta hei, ehkä se tekikin meistä parempia? Tai sit ei.

Mitä on märkälevy valokuvaus?

Märkälevy? Se on vanhaa valokuvaa.

• Kuvattu märkänä. Kehitettävä heti.
• Yhdistää tiedettä ja taidetta. Vähän niinkuin kokkailu.

Märkälevy on hidasta. Ja sotkuista. Mutta jälki on uniikkia.

Raimo Dahl tekee sitä. hopeaajavaloa.fi. Tarkista jos kiinnostaa.

Kaikki vanha on uutta. Paitsi ehkä VHS.