Mistä saa tietoa sukulaisista?

Mistä saa tietoa sukulaisista? Keskeiset arkistot

Omien sukujuurten ja esivanhempien historian selvittäminen on kiehtova matka menneisyyteen. Luotettava mistä saa tietoa sukulaisista tutkimus perustuu aina virallisiin ja alkuperäisiin historiallista tietoa sisältäviin lähteisiin. Oikeiden menetelmien ja keskeisten digitaalisten tietokantojen ymmärtäminen auttaa välttämään virheitä ja rakentamaan tarkan sukupuun. Aloita tutkimus virallisista asiakirjoista.

Mistä saa tietoa sukulaisista?

Tärkein lähdeaineisto sukututkimusta aloitettaessa ovat kirkonkirjat, joista vanhimmat ovat 1630-luvulta. Tarkempaa tietoa kirkonarkistoista löytyy myös Portista, jossa esitellään evankelis luterilaiset kirkonarkistot sekä inkerinsuomalaisten seurakuntien arkistot sekä ortodoksiset kirkonarkistot.

Kirkonkirjat ja digitaaliset arkistot sukututkimuksen perustana

Sukututkimus alkaa usein omien vanhempien ja isovanhempien tiedoista, joita täydennetään virallisilla asiakirjoilla. Vanhimmat kirkonkirjat tarjoavat kurkistuksen menneisyyteen, mutta nykyään suuri osa tästä aineistosta on siirtynyt verkkoon. Kansallisarkiston Astia-palvelu ja suomen sukututkimusseura hiski-tietokanta ovat keskeisiä työkaluja, joiden avulla tiedonetsintä sujuu kotisohvalta käsin.

Tiedonhaku vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä. Alkuvaiheessa saattaa törmätä haasteisiin, kuten vanhaan käsialaan tai puuttuviin tietoihin. Kuten eräskin aloitteleva sukututkijanalku totesi: Aluksi tuntui siltä, että nimet vain pyörivät silmissä, mutta kun oppi hahmottamaan rippikirjojen rakenteen, palaset alkoivat loksahdella paikoilleen.

Miten pääset alkuun sukututkimuksessa?

Ensimmäinen askel on kerätä talteen kaikki olemassa olevat tiedot elossa olevista ja edesmenneistä sukulaisista. Syntymätodistukset, vihkitodistukset ja vanhat valokuvat ovat korvaamattomia lähtökohtia. Tämän jälkeen siirrytään kirkonarkistojen pariin.

Seurakuntien arkistot pitävät sisällään rippikirjoja, syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luetteloita sekä muuttokirjoja. Nämä asiakirjat muodostavat perustan sille, miten aloittaa sukututkimus laajentamalla sukupuuta taaksepäin vuosisatojen taakse.

Apuvälineet ja tietokannat tiedonhaussa

Kun perusasiat ovat hallussa, digitaaliset palvelut auttavat eteenpäin. Portti-portaali toimii erinomaisena oppaana eri arkistojen sisältöihin. Lisäksi Sukuhaku ja muut verkkopalvelut tarjoavat valmiita hakemistoja, jotka nopeuttavat tietojen löytämistä huomattavasti verrattuna entisaikojen mikrofilmien pyörittämiseen.

Sukututkimuksen lähdeaineistot ja kanavat

Sukututkimuksessa voi hyödyntää useita eri kanavia ja arkistoja, joilla jokaisella on omat vahvuutensa.

Kirkonkirjat (Digiarkistot)

• Suuri osa digitoituina verkossa (Kansallisarkisto, SSHY).

• Syntyneet, vihityt, kuolleet ja rippikirjojen perhetiedot.

• Katttaa tiedot 1630-luvulta alkaen aina nykypäivän rajoihin saakka.

Portti ja oppaat

• Verkossa avoimesti saatavilla oleva opastusportaali.

• Esittelee evankelis-luterilaiset, ortodoksiset ja inkerinsuomalaiset arkistot.

• Yleisopastus eri arkistomuotojen käyttöön ja historiaan.

Matin matka omien juurien löytämiseen

Matti halusi selvittää isoisänsä taustoja, mutta tiesi asiasta aluksi vain nimen ja syntymävuoden. Alku oli takkuista, sillä vanhat käsialat tuottivat haasteita.

Hän aloitti selaamalla Kansallisarkiston digitoituja rippikirjoja ja käytti apunaan Portti-portaalin ohjeita seurakunta-arkistojen rakenteesta.

Pienellä vaivalla ja kärsivällisyydellä Matti löysi oikean kylän rippikirjan sivun ja sai yhdistettyä sukupuuhun useita uusia sukupolvia.

Nyt Matilla on kasassa laaja sukupuu, joka ulottuu 1800-luvun alkupuolelle saakka, ja hän auttaa nykyään myös muita sukulaisiaan tiedonhaussa.