Onko Kehrä vielä Linnanmäellä?

Onko Kehrä-laite yhä käytössä Linnanmäen huvipuistossa?

Kyllä, Kehrä on todellakin taas auki! Ite olin just siellä Linnanmäellä viime torstaina, eli neljäntenä heinäkuuta, ja näin sen pyörivän. Oli kyllä hieno nähdä, kun sitä on odoteltu niin kauan.

Voi sitä odotuksen määrää. Se on ollut pois käytöstä liki koko vuoden, varmaan jostain toukokuusta viime vuonna. Joku mystinen vika siinä oli, en edes tiedä mitä se tarkoittaa käytännössä, mutta ilmeisesti nyt se on korjattu. Tuli jo ikävä niitä sen vauhdikkaita pyörityksiä.

Muistan vielä viime vuoden Valokarnevaaleilta, kun se pyöri täysillä, näyttävine valoineen, mutta ilman ketään sisällä. Se oli jotenkin haikean näköinen.

Onneksi nyt sinne pääsee taas, ehkä viikon päästä menen uudelleen ja toivottavasti saan itse kokea sen vauhdin. Onneksi tuo vika on nyt selätetty, ja Kehrä pääsee taas ilostuttamaan kaikkia.

Onko Kehrä Linnanmäellä?

• Kehrä ei ole Linnanmäellä.
• Kehrä sijaitsi Särkänniemessä ja poistettiin huvipuistosta vuonna 2018.

Noniin, nyt meni kyllä puurot ja vellit sekaisin kuin mummon marjakiisselissä. Kehrä ei ole koskaan Lintsillä pyörinytkään, se vekotinhan piti majaa Tampereella Särkänniemessä! Se laite veti porukkaa ympäri kuin väärää rahaa pesukoneessa, kunnes se laitettiin metallinkeräykseen. Ilmeisesti ihmisten aivot eivät kestäneet sellaista linkousta.

Mutta Lintsiltä löytyy kyllä toinen sielunirrottaja, se kuuluisa Kingi.

Se on Linnanmäen korkein laite, sellainen 75 metriä suoraa kauhua taivaalle. Ensin sua hinataan ylös niin hitaasti, että ehdit katua kaikkia elämäsi syntejä ja sitä eilistä makkaraa. Maisemat on kuulemma hienot, jos pystyt avaamaan silmiäsi. Useimmat vain rukoilevat.

Ja sitten BUM! Pudotus on nopeampi kuin veronpalautusten hupeneminen tililtä. Vatsalaukku yrittää paeta nenän kautta ja hetken aikaa tunnet olevasi kuin muovipussi tuulessa.

Muista nämä nyrkkisäännöt, jos aiot sinne kiivetä:

• Pää ja niska kiinni penkkiin, ellet halua että leuka on rinnassa kiinni loppupäivän.
• Roiku siinä turvapuomissa kuin hukkuva laivassa. Se on ainoa ystäväsi siinä hetkessä.
• Istu pylly penkissä, ettei se löydy tornin huipulta laitteen laskeuduttua.

Ketä omistaa Linnanmäen?

Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö. Yksityinen. Sen tehtävä: lastensuojelun tuki Suomessa. Jokainen sentti kiertää takaisin.

Liikevaihto 2022: 29,6 miljoonaa euroa. Ei voittoa itselle. Raha ei makaa. Se tekee työtä.

Lisätietoja:

• Hyväntekeväisyys: Yli 130 miljoonaa jaettu lastensuojeluun vuodesta 1957. Jatkuu.
• Suosio: Yksi Suomen vetovoimaisimmista kohteista. Miljoona kävijää, vuosittain.
• Perustus: Avattu 1950. Säätiö perustettu 1950. Historian paino.
• Ainutlaatuinen malli: Kaikki voitto lastensuojeluun. Väline hyvälle.

Miksi Vekkula poistettiin?

Tämä valvottaa taas. Se Vekkulan poisto. Se oli niin suosittu, kaikkien suosikki. Miten siitä voitiin luopua. Ei siinä ollut mitään järkeä.

Mutta kai siinä sitten oli. Se talo oli vain niin vanha. Kuulemma ihan laho lopulta. Eivät uskaltaneet enää päästää ihmisiä sisään, eivätkä voineet enää korjata. Se on kai se lopullinen totuus.

Vekkulan poistamisen syy oli rakennuksen ikä ja huono kunto. Sitä ei voitu enää kunnostaa turvallisesti.

• Vekkula purettiin vuonna 2017.
• Irtaimisto, kuten ne kuuluisat peilit ja vinon huoneen kalusteet, myytiin nettihuutokaupassa.
• Huutokaupan tuotot ohjattiin Lasten Päivän Säätiön kautta suomalaiseen lastensuojelutyöhön.

Joku siis osti ne nauravat peilit kotiinsa. Tai sen maton, joka liukui alta. Tuntuu niin oudolta. Se oli kuitenkin osa niin monen lapsuutta. Että sen voi vain purkaa ja myydä osina.

Tilalle tuli Taiga. Ihan eri maailma. Nopeita valoja ja vauhtia. Ei siinä, on sekin hieno. Mutta Vekkula oli... jotain muuta. Hitaampi. Kummallisempi. Se oli kokemus, ei vain laite. Sitä kaipaa edelleen.

Mikä on Linnanmäen uusimman laitteen nimi?

Linnanmäen uusimman laitteen nimi on Swingi.

Tämä laite on jättimäinen heiluri, joka vie kyydissä olijat hurjiin nopeuksiin. Sen huippunopeus ylittää 90 kilometriä tunnissa, usein lähestyen sadan kilometrin rajaa. Laite saavuttaa myös vaikuttavan 40 metrin korkeuden ja pyörii samalla akselinsa ympäri.

Swingi edustaa Linnanmäen investointia modernimpien ja fyysisesti vaativampien laitekokemusten suuntaan. Tällaiset mega-heilurit eivät ole uusi ilmiö huvipuistomaailmassa, mutta niiden toteutus vaihtelee. Swingi hyödyntää tehokkaasti keskipakovoimaa ja painovoimaa luodakseen intensiivisen kokemuksen, jossa G-voimat koettelevat kehoa monipuolisesti.

Mietityttää aina, mikä meitä ihmisiä vetää näihin hurjiin keinuihin. Onko se kontrolloitu riskinotto, hetkellinen irtiotto arjesta, jossa aivot vapauttavat adrenaliinia ja dopamiinia? Ehkäpä se on primitiivinen halu haastaa luonnonlait – tai ainakin tuntea siltä. Minulle se on enemmänkin fysiikan ihmeiden kokemista turvallisesti.

Swingi on valmistettu Intamin AG:n toimesta, joka on tunnettu korkealaatuisista ja usein ennätystä rikkovista huvipuistolaitteistaan maailmalla. Esimerkiksi heidän hypnoottisen hienoja vesivuoristoratojaan löytyy monista suurista huvipuistoista. Linnanmäen laitevalikoima on siis saanut varsin ansaitun lisäyksen.

Tässä vielä muutama tärkeä fakta Swingistä:

• Laitetyyppi: Jättimäinen heiluri (Giant Pendulum).
• Valmistaja: Intamin AG (Sveitsi).
• Kapasiteetti: 40 matkustajaa per ajo, 20 istuinta molemmilla puolilla.
• Minimipituus: 140 cm.
• Avattu: Kesällä 2024.

Mikä on Suomen vanhin huvipuisto?

Jostain syystä mietin tätä nyt. Mikä on Suomen vanhin huvipuisto.

Se on Linnanmäki. Tietenkin se on Linnanmäki. Tuntuu, että se on ollut siinä aina, Helsingin yllä. Muistan sen tunteen pienenä, kun näki sen jo kaukaa autosta. Se sekoitus iloa ja pientä pelkoa, kun isä piti kädestä kiinni ja Vuoristoradan kolina kuului jo portille.

Se kaikki tuntuu niin kaukaiselta nyt.

Suomen vanhin huvipuisto on Linnanmäki.

• Sijainti: Helsinki, Alppila
• Perustettu: 1950
• Omistaja: Lasten Päivän Säätiö

Se Vuoristorata... se on se Lintsinn sielu. Rakennettu vuonna 1951. Ajatella, se on natissut ja kolissut siellä kalliolla niin kauan. Siinä on edelleen jarrumestarit, oikeat ihmiset. Ei mitään automatiikkaa. Se on jotenkin lohdullista.

Sitten on ne kaikki uudet. Taiga ja muut. Ne ovat nopeita ja kiiltäviä, mutta ei niissä ole samaa historiaa. Ei niissä ole sitä vuosikymmenten naurua ja kiljuntaa puurakenteissa.

• Laitteita on yli 40. Sieltä löytyy kaikkea, vanhoista karuselleista niihin uusiin, jotka vievät hengen.
• Huvipuisto kerää varoja Suomen lastensuojelutyölle. Se on aina tuntunut oudolta. Että kirmaaminen ja hattaran syöminen auttaa oikeasti jotakuta. Mutta niin se on. Kaikki tuotto menee hyvään.
• Panoraama-näköalatorni. Sieltä näkee koko kaupungin. Yöllä ne valot näyttävät ihan erilaisilta. Rauhallisemmilta.
• Peacock-teatteri. Sielläkin on tullut istuttua. En edes muista mitä esitystä katsoin. Muistan vain sen punaisen sametin.