Paljonko suomalaisia lähti Amerikkaan?

Paljonko suomalaisia lähti Amerikkaan? Lähes 400 000 siirtolaista

Historian suuri siirtolaisuus herättää usein kysymyksen siitä, paljonko suomalaisia lähti amerikkaan etsimään onneaan. Tämän ilmiön taustojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan oman historian lisäksi myös laajempia väestöliikkeitä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan. Tutustu siirtolaisuuden vaiheisiin ja syihin tarkemmin, jotta vältät väärinkäsitykset menneisyyden suurista suomalaisista muuttoliikkeistä.

Suuren siirtolaisuusaallon kokonaiskuva

Pohjois-Amerikkaan suuntautunut suomalaisten siirtolaisuus amerikkaan määrä herättää edelleen kiinnostusta, ja moni pohtii, paljonko suomalaisia lähti Amerikkaan etsimään uutta onnea. Vastaus tähän kysymykseen riippuu tarkasteltavasta aikavälistä sekä siitä, lasketaanko mukaan vain Yhdysvallat vai koko Pohjois-Amerikan manner sisältäen Kanadan. Historialliset tilastot maalaavat kuitenkin selkeän kuvan tästä massiivisesta ihmisvirrasta.

Noin 380.000–400.000 suomalaista jätti kotimaansa ja muutti Pohjois-Amerikkaan pääasiallisen siirtolaiskauden eli vuosien 1870 ja 1930 välisenä aikana. Tämä massiivinen väestönliike muutti pysyvästi sekä Suomen että kohdemaiden demografiaa. Kyseessä ei ollut mikään pieni ryhmä, vaan siirtolaisuus kosketti lähes jokaista suomalaista perhettä tavalla tai toisella - erityisesti Länsi-Suomessa, josta valtaosa lähtijöistä oli kotoisin.

Noin 80 prosenttia kaikista Pohjois-Amerikkaan suuntautuneista suomalaisista muuttajista valitsi kohteekseen Yhdysvallat. Loput suomalaiset suuntasivat rajan pohjoispuolelle Kanadaan. Mutta siirtolaisuuden taustalla oli eräs mielenkiintoinen ja usein vaiettu puoli - nimittäin se, että kaikki eivät jääneet Atlantin taakse pysyvästi, vaan moni palasi takaisin.

Noin 20–25 prosenttia siirtolaisista palasi myöhemmin takaisin Suomeen. Osa palasi pettyneenä raskaisiin olosuhteisiin, mutta monet palasivat taskut täynnä säästöjä, joiden avulla he ostivat kotiseudultaan maata tai lunastivat perintötilansa vapaaksi. Tämän open loop -teeman eli paluumuuttajien ja heidän tuomiensa yllättävien kulttuuristen ja taloudellisten vaikutusten salaisuuden paljastan tarkemmin artikkelin loppupuolella siirtolaisuuden perintöä käsittelevässä osiossa.

Miten siirtolaiset jakautuivat Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä?

Yhdysvallat oli suomalaisten selkeä ykköskohde erityisesti ennen ensimmäistä maailmansotaa. Maan teollistuminen, kaivokset ja Homestead Act -laki, joka tarjosi ilmaista viljelymaata uudisraivaajille, vetivät puoleensa kymmeniä tuhansia suomalaisia työläisiä.

Noin 308.000–320.000 suomalaista muutti Yhdysvaltoihin suuren siirtolaisuusaallon aikana. He asettuivat pääasiassa Suurten järvien alueelle, kuten Michiganin ja Minnesotan osavaltioihin, joiden ilmasto ja metsäiset maisemat muistuttivat heitä kotimaasta. Kaivoskaupungit ja metsätyömaat tarjosivat heille välitöntä ansiotyötä.

Noin 80.000 suomalaista valitsi puolestaan kohteekseen Kanadan. Kanadan suosio kasvoi erityisesti 1920-luvulla. Syynä tähän oli se, että Yhdysvallat asetti tuolloin tiukat siirtolaiskiintiöt, jotka rajoittivat suomalaisten pääsyä maahan vain muutamiin satoihin henkilöihin vuodessa. Tämän seurauksena siirtolaisvirta kääntyi luontevasti kohti Kanadan neitseellisiä metsiä ja kaivoksia, erityisesti Ontarion provinssia.

Koska muuttoaalto oli kiivaimmillaan?

Siirtolaisuus ei ollut tasainen virta, vaan se eteni suurina aaltoina, joita säätelivät sekä Suomen poliittiset suhdanteet että Amerikan taloudelliset nousu- ja laskukaudet. Erityisesti vuosisadan vaihde oli poikkeuksellisen vilkasta aikaa Hankon satamassa, josta useimmat laivat lähtivät matkaan.

Noin 230.000 suomalaista lähti maasta pelkästään vuosien 1899 ja 1914 välisenä aikana. Tämä oli siirtolaisuuden absoluuttinen kultakausi. Venäjän keisarikunnan aloittamat sortovuodet ja pakolliset asevelvollisuuskutsunnat saivat tuhannet nuoret miehet pakkaamaan arkkunsa ja ostamaan lipun höyrylaivaan välttääkseen joutumisen tsaarin armeijaan.

Yli 23.000 suomalaista muutti merten taakse pelkästään vuonna 1902, mikä oli siirtolaisuushistorian huippuvuosi. Muutto oli niin laajamittaista, että jotkin Pohjanmaan kylät tyhjenivät lähes kokonaan parhaassa työiässä olevista nuorista.

Siirtolaisuuden syyt ja Amerikan perintö

Miksi suomalaiset sitten lähtivät niin sankoin joukoin? Suurin syy oli taloudellinen. Suomen maaseutu kärsi ylipopulaatiosta, tilattoman väestön määrä kasvoi ja teollisuus ei pystynyt tarjoamaan tarpeeksi työpaikkoja. Samaan aikaan Amerikasta kantautui kirjeitä, joissa kerrottiin kuinka paljon suomalaisia muutti amerikkaan ja luvattiin jopa viisi kertaa Suomen palkkoja korkeammista ansioista.

Nyt on aika palata siihen alussa mainittuun paluumuuttajien salaisuuteen ja ratkaista avoin silmukka. Ne noin neljännes lähtijöistä, jotka palasivat Suomeen, toivat mukanaan jotain paljon arvokkaampaa kuin pelkkää valuuttaa. He toivat mukanaan uudenlaisen amerikkalaisen työkulttuurin, moderneja maanviljelysmenetelmiä ja uutta itsevarmuutta. Amerikan-rahoilla perustettiin Suomeen satoja uusia pieniä tiloja ja yrityksiä, mikä vauhditti kotimaan modernisaatiota. Ne puolestaan, jotka jäivät pysyvästi aloilleen, rakensivat vahvoja yhteisöjä, joiden amerikansuomalaisten historia siirtolaiset ja heidän perintönsä elää edelleen Pohjois-Amerikassa - nykyään miljoonat amerikkalaiset ja kanadalaiset kantavat ylpeänä suomalaisia sukujuuria.

Yhdysvallat vs Kanada siirtolaiskohteena

Suomalaiset siirtolaiset valitsivat asuinpaikkansa pitkälti työtilanteen ja aikakauden poliittisten rajoitusten mukaan. Seuraava vertailu näyttää maiden keskeiset erot suomalaisten silmin.

Yhdysvallat ⭐ (Pääkohde)

• Kuparikaivokset, rautakaivokset, metsätyöt ja uudistilojen raivaus
• Michigan, Minnesota, Massachusetts ja Oregon
• Vuodet 1899-1914, jolloin muutto oli kaikkein kiivainta
• Suuri enemmistö, yli kolmesataatuhatta suomalaista ennen vuotta 1930

Kanada

• Metsätyöt, kaivosteollisuus ja rakennustyöt rautateillä
• Pääasiassa Ontario (kuten Thunder Bay ja Toronto) sekä Brittiläinen Kolumbia
• Erityisesti 1920-luku, kun Yhdysvallat sulki ovensa tiukoilla kiintiöillä
• Vähemmistö, noin kahdeksankymmentätuhatta siirtolaista

Matin tarina: Pohjanmaalta Michiganin kaivoksiin

Matti, 21-vuotias nuorukainen Vaasan läänistä, tunsi olonsa tukalaksi kotitilallaan vuonna 1903. Perheen pientä tilaa ei riittänyt jaettavaksi kaikille veljeksille, ja venäläisen sotaväen kutsunnat pelottivat häntä kovasti.

Matti päätti ostaa velaksi lipun Hankosta lähtevään höyrylaivaan, vaikka hänen äitinsä itki ja varoitti Amerikan vaaroista. Ensimmäinen vuosi Michiganin kuparikaivoksessa oli hirvittävä - synkkä kaivos kuumensi ilman sietämättömäksi, ja Matti melkein kuoli romahduksessa.

Matti ei kuitenkaan luovuttanut, vaan tajusi, että hänen oli opittava englantia ja säästettävä jokainen dollari. Hän alkoi käydä iltaisin amerikansuomalaisten haalin kielikursseilla ja oppi pitämään puoliaan.

Viiden vuoden rankan työn jälkeen Matti oli säästänyt tarpeeksi rahaa. Hän osti oman pienen pientilan Minnesotasta, meni naimisiin toisen suomalaissiirtolaisen kanssa ja onnistui lähettämään Suomeen rahaa, jolla hänen veljensä lunasti kotitilan velat.