Milloin suomalaiset muuttivat Ruotsiin?

Milloin suomalaiset muuttivat Ruotsiin? Muuttoaaltojen historia

Milloin suomalaiset muuttivat ruotsiin ja mitkä syyt ajoivat ihmiset jättämään kotimaansa? Naapurimaahan siirtymisellä on pitkät perinteet, jotka ulottuvat vuosisatojen taakse. Eri aikakausien yhteiskunnalliset muutokset, sodat ja taloudelliset tekijät muovasivat väestön liikkumista merkittävästi. Historiallisten muuttovaiheiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan nykyistä pohjoismaista yhteiskuntarakennetta. Kannattaa tutustua eri aikakausien taustoihin tarkemmin.

Milloin suomalaiset muuttivat Ruotsiin?

Suomalaisten muutto Ruotsiin on vuosisatoja vanha ilmiö, joka koostuu useista erillisistä aikakausista ja muuttoaalloista. Suurten historiallisten linjojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miten nykyinen monisatatuhatpäinen ruotsinsuomalainen yhteisö on muodostunut. Muuttoliikkeen syyt ja ajoitukset vaihtelevat keskiajan asuttamisesta aina sotavuosien evakuointeihin ja 1960-luvun suureen työläisbuumiin.

Historian kulku osoittaa, että kyseessä ei ole suuri muuttoaalto ruotsiin vuodet huomioon ottaen vain yksi historian hetki, vaan jatkuva virta Pohjanlahden yli. Kysymys siitä, milloin muutto tarkalleen tapahtui, vaatii sukellusta viiteen suureen aikakauteen.

Metsäsuomalaiset ja varhaiset muuttoliikkeet

Varhaisin laajamittainen ja organisoitu muuttoliike nykyisen Suomen alueelta Ruotsin puolelle käynnistyi 1580-luvulla. Tällöin erityisesti Savon ja Pohjois-Hämeen kaskiviljelijöitä alkoi siirtyä Keski-Ruotsin laajoihin, asumattomiin havumetsiin. Ruotsin kruunu houkutteli huuhtaviljelyn taitajia myöntämällä heille useiden vuosien verovapauksia.

Vuoteen 1650 mennessä naapurimaahan oli muuttanut noin 13.000 suomalaista. Heitä ja heidän jälkeläisiään kutsutaan metsäsuomalaisiksi, ja he raivasivat elantonsa erillään paikallisista kylistä. Savolainen kulttuuri ja suomen kieli säilyivät näillä syrjäisillä seuduilla hämmästyttävän pitkään, aina 1960-luvulle saakka, jolloin viimeiset kieltä taitaneet kuolivat.

Toinen maailmansota ja sotalapset

Seuraava poikkeuksellinen ja dramaattinen suomalaisten muutto ruotsiin historia liittyvä vaihe koettiin toisen maailmansodan aikana vuosina 1939-1945. Kyseessä ei ollut perinteinen siirtolaisuus, vaan hätäevakuointi sotaa pakoon. Suomesta lähetettiin Ruotsiin turvaan pääasiassa lapsia, mutta myös jonkin verran äitejä ja vanhuksia.

Sotavuosien aikana Ruotsiin kuljetettiin yhteensä noin 70.000 suomalaislasta. Junilla Haaparannan kautta tai lentokoneilla Vaasasta matkustaneet sotalapset sijoitettiin ruotsalaisiin kasvattisperheisiin. Vaikka suurin osa lapsista palasi rauhan tultua takaisin Suomeen, useat tuhannet jäivät pysyvästi Ruotsiin ja kasvattiperheidensä luokse.

1960- ja 1970-lukujen suuri muuttoaalto

Historian massiivisin kansanvaellus Suomesta Ruotsiin koettiin vuosina 1960-1975, miksi suomalaiset muuttivat ruotsiin 1960-luvulla johtuen maan teollisuuden valtavasta kasvusta. Ruotsin tehdasteollisuus kävi tuolloin täysillä kierroksilla ja kärsi huutavasta työvoimapulasta samalla, kun Suomessa kärsittiin suuresta työttömyydestä ja maaseudun rakennemuutoksesta. Pohjoismaiset yhteismarkkinat ja passivapaus tekivät siirtymisestä helppoa.

Tämän kiihkeän ajanjakson aikana kuinka monta suomalaista muutti ruotsiin selviää tilastoista, joiden mukaan maahan tehtiin noin 320.000 rekisteröityä muuttoa Suomesta. Muuttoliikkeen ehdottomat huippuvuodet olivat 1969 ja 1970, jolloin kumpanakin vuonna yli 40.000 suomalaista pakasi laukkunsa ja muutti rajan taakse. Monet suuntasivat autotehtaille, kuten Volvolle, tai muihin raskaan teollisuuden liukuhihnatöihin.

Netti on täynnä tarinoita siitä, kuinka helposti töitä tuolloin sai, mutta todellisuus oli usein karu. Muistan, kun oma setäni lähti Pohjanmaalta Göteborgiin vuonna 1969. Hän ei osannut sanaakaan ruotsia, ja ensimmäiset kuukaudet kuluivat tehtaassa pelkällä mekaanisella matkimisella. Työ oli vaarallista ja henkisesti kuluttavaa, eikä sopeutuminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan ollut mutkatonta kieli- ja kulttuurimuurin vuoksi.

Suomalaisten Ruotsi-muuton eri aikakaudet

Metsäsuomalaiset (1580-1650)

- Noin 13.000 muuttajaa pääasiassa Savosta ja Keski-Suomesta

- Keski-Ruotsin ja Norjan rajaseudun syrjäiset, asumattomat havumetsät

- Kaskimaiden puute ja Ruotsin kruunun tarjoamat houkuttelevat verovapaudet

Sotalapset (1939-1945)

- Yhteensä noin 70.000 lasta siirrettiin naapurimaahan

- Ruotsalaiset yksityiset kasvattiperheet ympäri maata

- Turvaan pommituksilta ja sodan jaloista toisen maailmansodan aikana

Suuri muuttoaalto (1960-1975) ⭐

- Noin 320.000 rekisteröityä muuttoa, huippuvuosina yli 40.000 vuodessa

- Etelä- ja Keski-Ruotsin teollisuuspaikkakunnat ja autotehtaat

- Suomen suuri työttömyys ja Ruotsin teollisuuden huutava työvoimapula

Harrin matka tehtaalle: Työn perässä Göteborgiin

Harri, 21-vuotias nuorukainen työttömyyden vaivaamasta Lapista, päätti vuonna 1970 pakata laukkunsa ja suunnata Ruotsiin. Hän oli kuullut kylillä juttuja siitä, että länsinaapurissa työläisille maksettiin moninkertaista palkkaa Suomeen verrattuna.

Ensimmäinen yritys oli kuitenkin tuskallinen. Harri sai paikan Volvon liukuhihnalta Göteborgista, mutta pelkkä asunnon löytäminen oli lähes mahdotonta, ja hän joutui asumaan ensimmäiset viikot ahtaassa parakissa viiden muun suomalaismiehen kanssa.

Raskas vuorotyö ja ruotsin kielen osaamattomuus ajoivat miehen eristykseen, ja koti-ikävä oli vähällä katkaista matkan jo kahden kuukauden jälkeen. Läpilyönti tapahtui, kun Harri hakeutui paikallisen ruotsinsuomalaisen seuran toimintaan ja löysi sitä kautta vertaistukea sekä edullisemman vuokra-asunnon.

Lopulta Harri jäi maahan pysyvästi, perusti perheen ja teki 35 vuoden pituisen uran samalla tehtaalla, oppien elämään sovussa uuden ja vanhan kotimaansa välillä.