Voiko ortodoksipappi olla naimisissa?

Voiko ortodoksipappi olla naimisissa? Säännöt ja ehdot

Ortodoksisessa kirkossa papiston perhe-elämää säätelevät tarkat kirkolliset perinteet. Pohditko, miten voiko ortodoksipappi olla naimisissa vaikuttaa papin arkeen ja velvollisuuksiin? Tämän käytännön ymmärtäminen selventää kirkon sisäistä järjestystä ja auttaa välttämään yleisiä väärinkäsityksiä ortodoksisesta traditiosta. Tutustu papiston elämäntapaa koskeviin ohjeisiin kirkon virallisten käytäntöjen valossa.

Voiko ortodoksipappi olla naimisissa?

Ortodoksipappi voi olla naimisissa, mutta tähän liittyy tarkkoja kirkollisia sääntöjä. Ratkaiseva tekijä on kronologia: avioliiton on oltava solmittu ennen pappisvihkimystä, sillä vihkimyksen jälkeen pappi ei voi enää solmia avioliittoa. Jos naimisissa olevan papin puoliso kuolee tai liitto päättyy eroon, uutta avioliittoa ei sallita pappeutta menettämättä.

Alussa säännöt saattavat tuntua monimutkaisilta. Kun itse aloin syventyä kirkon kanonisiin sääntöihin, hämmennyin siitä, miten ehdoton siviilisäädyn lukitseminen vihkimyshetkellä todella on. Käytännössä miehen on tehtävä elämänmittainen valinta perhe-elämän ja naimattomuuden välillä ennen kuin piispa laskee kätensä hänen pääleen ordinaatiossa. Säännöt ovat säilyneet lähes muuttumattomina vuosisatoja.

Pappisvihkimys määrittää siviilisäädyn loppuelämäksi

Ortodoksisessa kirkossa pappeuteen vihittävä mies voi valita joko avioliiton tai naimattomuuden teologisen opintopolun päätteeksi. Jos hän valitsee perhe-elämän, häät on vietettävä ennen diakoniksi tai papiksi vihkimistä. Ortodoksisista seurakuntapapeista huomattava enemmistö elääkin tavallisessa perhe-elämässä, mikä erottaa heidät selkeästi esimerkiksi roomalaiskatolisen kirkon papeista.

Moni saattaa luulla, että säännöissä joustetaan poikkeustilanteissa. Se on harhaluulo. Jos papiksi vihittävä mies on naimaton ordinaatiohetkellä, hänestä tulee niin sanottu selibaattipappi. Tämän jälkeen hän ei voi enää avioitua. Sama koskee leskeytymistä: jos papin vaimo kuolee, pappi ei saa mennä uudelleen naimisiin, vaan hänen odotetaan elävän loppuelämänsä naimattomana.

Eroaminen tai uudelleennaimisiin meno johtaa suoraan pappeuden menettämiseen. Kirkolliset säännöt sallivat papistolle vain yhden avioliiton elämän aikana, ja poikkeukset vaativat pappeudesta luopumista ja palaamista maallikkosäätyyn. Suomessa on tapauksia, joissa pappi on vapautettu virastaan ja pappeudestaan suoraan sen vuoksi, että hän on halunnut solmia uuden avioliiton avioeron jälkeen.

Miksi piispa ei voi olla naimisissa?

Vaikka tavallinen ortodoksipappi perheineen on arkinen näky seurakunnissa, ylempi papisto eli piispat muodostavat täydellisen poikkeuksen. Ortodoksisessa kirkossa piispat valitaan aina naimattomien pappismunkkien tai leskeksi jääneiden pappien joukosta. Tämä tarkoittaa, että piispa ei elä koskaan avioliitossa virkakautensa aikana.

Käytäntö vakiintui kirkon historiassa jo varhaisilla vuosisadoilla, erityisesti Trullon synodin päätösten myötä. Piispan tehtävä vaatii kokonaisvaltaista omistautumista hiippakunnalle, minkä vuoksi perhe-elämän velvollisuuksien ja kirkollisen johtajuuden yhdistämistä ei pidetty ihanteellisena. Jos naimisissa oleva pappi valitaan piispaksi, edellyttää se perinteisten sääntöjen mukaan yhteistä sopimusta puolison kanssa ja vaimon siirtymistä luostariin, mutta nykyään piispat valitaan käytännössä suoraan luostaripapistosta.

Siviilisääty ortodoksisessa pappeudessa

Ortodoksisen kirkon sisällä eri papiston asteilla ja ryhmillä on toisistaan poikkeavat säännöt koskien avioliittoa ja siviilisäätyä.

Seurakuntapappi

• Kyllä, kunhan avioliitto on solmittu ennen pappeuteen vihkimistä
• Ei mahdollinen ilman pappeuden ja viran menettämistä
• Sallittu vain yksi avioliitto elämän aikana; ei oikeutta uuteen liittoon leskeydyttyä

Pappismunkki

• Ei, elää luostarilupausten mukaisessa naimattomuudessa
• Ei mahdollinen
• Ei yhtään avioliittoa; omistautunut kokonaan luostarielämälle

Piispa

• Ei, piispan tulee aina olla naimaton virkaa hoitaessaan
• Ehdoton kielto
• Voi olla taustaltaan naimaton tai aiemmin leskeytynyt pappi

Isä Mikaelin matka perheenisästä ortodoksipapiksi

Mikael, 34-vuotias helsinkiläinen it-asiantuntija, päätti vaihtaa alaa ja opiskella ortodoksiseksi papiksi Joensuussa. Hän oli elänyt avioliitossa vaimonsa kanssa jo viisi vuotta ennen opintojensa päättymistä.

Opintojen loppuvaiheessa Mikael kohtasi käytännön sisäisen paineen ordinaation lähestyessä. Hän tiesi, että vihkimys lukitsisi hänen siviilisäätynsä loppuelämäksi, mikä herätti hienoisen vastuun tunteen tulevaisuudesta.

Mikael keskusteli pitkään rippi-isänsä kanssa ja oivalsi, ettei avioliitto ole este vaan tuki seurakuntatyössä. Hän päätti ottaa vihkimyksen vastaan naimisissa olevana miehenä.

Mikael vihittiin papiksi, ja hän on toiminut seurakuntapappina kaksi vuotta. Perheellisenä pappina hänen on helppo ymmärtää seurakuntalaisten arjen haasteita ja avioliiton kysymyksiä.