Milloin antibioottia flunssaan?

Milloin antibioottia flunssaan: 90 % on viruksia

Tilanteessa, jossa pitkittynyt yskä ja sietämätön olo vaivaavat, kysymys siitä milloin antibioottia flunssaan tarvitaan, nousee toistuvasti esiin. Ihmepillerin toivominen tällaiseen tautiin tuo potilaalle mukanaan ainoastaan epätoivottuja haittavaikutuksia, minkä vuoksi oikeanlaisen hoidon ja levon merkityksen ymmärtäminen on ratkaisevaa. Selvitä infektion todellinen luonne ja lue eteenpäin turhien lääkekokeilujen välttämiseksi.

Milloin antibioottia flunssaan todella tarvitaan?

Oireiden perusteella ei voi aina heti tehdä varmoja johtopäätöksiä, sillä monet hengitystieinfektiot muistuttavat toisiaan. Flunssa on viruksen aiheuttama, joten auttaako antibiootti flunssaan ollenkaan, on tärkeä kysymys. Lääkäri voi harkita antibioottikuurin tarpeellisuutta vain, jos oireisiin liittyy bakteeritulehdus, kuten korva-, poskiontelo- tai keuhkoputkentulehdus.

Hengitystieinfektioista arviolta 90 prosenttia on virusten aiheuttamia.^[1] Ollaan rehellisiä, kukapa ei haluaisi nopeaa ihmepilleriä pitkittyneeseen yskään. Minäkin olen joskus toivonut lääkettä vain siksi, että olo oli sietämätön. Mutta todellisuudessa se ei nopeuta viruksen paranemista päivääkään. Se on totta. Lääke vain sekoittaa suoliston luonnollista bakteerikantaa. Oikea hoito vaatii ensisijaisesti lepoa ja aikaa.

Oireiden tarkistuslista: Milloin lääkäriin flunssan takia?

Tavallinen flunssa kestää usein yli viikon. Jos oireet kuitenkin muuttuvat yllättäen tai pahenevat, on syytä arvioida milloin lääkäriin flunssan takia kannattaa hakeutua.

Selkein merkki bakteerijälkitaudista on niin sanottu kaksoissairastuminen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että olo alkaa jo kääntyä parempaan päin, mutta sitten kuume nousee uudelleen ja oireet pahenevat. Tällöin kannattaa selvittää, koska tarvitsee antibioottikuurin tilanteen korjaamiseksi. Se on tärkeää. Lääkärin arvio on tarpeen myös silloin, jos kuume pysyttelee yli 38,5 asteessa useita päiviä putkeen tai hengittäminen tuntuu vaikealta.

Tyypilliset alkamisajat

Jälkitaudit eivät iske heti ensimmäisinä päivinä. Bakteerit vaativat aikaa lisääntyäkseen viruksen heikentämillä limakalvoilla.

Usein poskiontelotulehdus kehittyy vasta - ja tämä on olennainen huomioida - noin viikon tai kymmenen päivän kuluttua flunssan alkamisesta. Korvatulehdus voi ilmetä hieman nopeammin, erityisesti pienillä lapsilla, usein noin viidennen päivän kohdalla. Olen huomannut, että liian hätäinen vastaanotolle meno johtaa usein turhiin tarkastuksiin, koska taudin todellinen luonne ei ole vielä ehtinyt selvitä.

Auttaako antibiootti flunssaan vai tekeekö se hallaa?

Monet pelkäävät lääkekuurin aiheuttamia vatsavaivoja ja resistenssiä, mikä on täysin perusteltua. Turha kuuri saattaa heikentää elimistön omaa suojamuuria.

Yleinen uskomus on, että lääke kannattaa ottaa varmuuden vuoksi. Se on vaarallista. Todellisuudessa turhat kuurit lisäävät vastustuskykyisten bakteerikantojen riskiä paikallisissa väestöissä pitkällä aikavälillä.^[2] Antibiootit (vaikka monet niitä yhä toivovat viruksiin) tehoavat vain bakteereihin. Kun bakteeri todella iskee, haluamme ehdottomasti, että lääkkeet yhä toimivat. Siksi maltti on valttia.

Virus vs. Bakteeritulehdus: Miten erottaa ne toisistaan?

Virusflunssa

- Yleensä 7 - 14 päivää, paranee hitaasti itsekseen

- Lääkkeetön hoito, riittävä lepo ja apteekin käsikauppalääkkeet kivun lievitykseen

- Oireet ovat usein moninaiset, kuten nuha, yskä, lihassärky ja kurkkukipu yhtä aikaa

Bakteerijälkitauti (⭐ Lääkärin arvioitava)

- Pitkittyy selvästi yli kahden viikon tai oireet pahenevat yllättäen uudelleen

- Lääkäri arvioi diagnoosin ja tarvittaessa määrää tarkoituksenmukaisen lääkehoidon

- Kipu usein paikallistuu hyvin tarkasti tiettyyn kohtaan, kuten toiseen korvaan tai poskeen

Matin pitkittynyt sairastelu

Matti, 35-vuotias opettaja Tampereelta, sairastui flunssaan juuri ennen talvilomaa. Hän toivoi nopeaa toipumista ja hakeutui klinikalle jo kolmantena päivänä, kun kuume ei ottanut laskeakseen ja olo oli tukkoinen.

Lääkäri totesi kyseessä olevan virus, eikä antanut reseptiä. Matti turhautui tilanteeseen. Hän yritti sinnikkäästi palata raskaaseen arkeen liian aikaisin, mikä vain pitkitti ikävää yskää ja sai hänet tuntemaan olonsa entistä heikommaksi.

Tilanne muuttui täysin loman alkaessa, kun hän huomasi kivun siirtyneen terävänä oikeaan poskionteloon, yhdistettynä uuteen kuumepiikkiin. Hän ymmärsi silloin, että kyseessä oli klassinen kaksoissairastuminen, ei pelkkä sitkeä flunssa.

Matti palasi ammattilaisen puheille kymmenentenä päivänä. Nyt diagnoosina oli selkeä poskiontelotulehdus, johon hän vihdoin sai sopivan hoidon. Olo koheni merkittävästi kolmessa päivässä. Hän oppi kantapään kautta, että kehon viestejä ja taudin vaiheita on maltettava kuunnella.