Milloin lisälyöntejä on liikaa?

Milloin lisälyöntejä on liikaa: 10 000 raja

Tieto siitä, milloin lisälyöntejä on liikaa, herättää usein kysymyksiä muljahteluiden turvallisista rajoista arjessa. Oikean tiedon omaksuminen auttaa tunnistamaan vakavat yleisoireet ajoissa ja hakeutumaan lääkärin tutkimuksiin ennen suorituskyvyn heikkenemistä.

Milloin lisälyöntejä on liikaa?

Sydämen lisälyöntejä on lääketieteellisesti liikaa silloin, kun niiden vuorokautinen määrä ylittää 10 000 kappaletta tai ne muodostavat yli 10-15 prosenttia kaikista sydämenlyönneistä vuorokauden aikana. ^[1] Havaitun oireilun kohdalla milloin lisälyöntejä on liikaa voidaan pitää liiallisina myös silloin, kun ne aiheuttavat vakavia yleisoireita, kuten rintakipua, voimakasta hengenahdistusta, pyörtyilyä tai suorituskyvyn äkillistä romahdusta fyysisessä rasituksessa.

Sydämen muljahtelu ja rytmin epätasaisuus voivat liittyä moniin eri tekijöihin. Tarkan syyn tai vakavuusasteen arviointi pelkkien tuntemusten perusteella on vaikeaa, sillä ihmiset kokevat sydämen oireet hyvin yksilöllisesti. Tilanteen lääketieteellinen arviointi vaatii siksi aina tarkempia tutkimuksia ja sydämen sähköisen toiminnan objektiivista mittaamista.

Monet pelkäävät, että jokainen voimakas muljahtelu rinnassa on merkki vakavasta sydänsairaudesta. Muistan itsekin elävästi sen hetken, kun omat käteni alkoivat hikoilla ja sydän teki oudon, tyhjän pudotuksen tunteen kesken työpäivän. Se tuntui pelottavalta. Ahdistus vain lisääntyi, kun yritin sormella tunnustella rannettani ja odottaa seuraavaa katkoa.

Miten liikaa lisälyöntejä mitataan käytännössä?

Koska lisälyöntien tarkkaa määrää on mahdotonta laskea itse pelkän tuntemuksen perusteella, diagnoosi perustuu lääketieteellisiin laitemittauksiin. Ensimmäinen vaihe on yleensä tavanomainen sydänsähkökäyrä eli EKG, joka antaa muutaman sekunnin pituisen tilannekuvan sydämen rytmistä.

Koska lisälyönnit esiintyvät usein sykleissä, lyhyt EKG-nauha ei yleensä riitä paljastamaan koko vuorokauden kokonaistilannetta. Tämän vuoksi lääkärit määräävät tutkimukseksi Holter-laitteen eli sydämen vuorokausirekisteröinnin. Tämä pieni, mukana kannettava laite rekisteröi jokaisen sydämenlyönnin 24 tai 48 tunnin ajan normaalin arjen keskellä.

Holter-tutkimus laskee sydämen lisälyönnit määrä päivässä ja erottelee ne kahteen päätyyppiin: eteisperäisiin ja kammioperäisiin lisälyäntihoihin. Kammiolisälyönnit raja-arvo on lääketieteellisessä hoidossa kriittinen, sillä pitkään jatkuva erittäin suuri määrä voi ajan myötä johtaa sydämen laajenemiseen ja sen pumppaustoiminnan heikentymiseen, jota kutsutaan takykardiakardiomyopatiaksi.^[2] Jos määrä ylittää lääketieteelliset rajat, hoitona voidaan käyttää kohdistettua lääkitystä tai katetriablaatiohoitoa.

Sydämen muljahtelu milloin lääkäriin?

Jos sydämen muljahtelu milloin lääkäriin mietityttää ja tuntuu häiritsevältä, tavallinen lääkäriaika on syytä varata perustutkimuksia varten. On kuitenkin olemassa selkeitä ohjeita siitä, milloin oireiden vuoksi on hakeuduttava suoraan päivystykseen.

Määrästä riippumatta tilanne vaatii välitöntä lääkärinhoitoa, jos lisälyöntejä jatkuvasti useita kertoja minuutissa esiintyy yhdessä rintakivun, puristavan rintatuntemuksen tai voimakkaan hengenahdistuksen kanssa. Myös äkillinen voimakas huimaus, pyörtyily tai suorituskyvyn täydellinen romahdus kesken fyysisen rasituksen ovat varomerkkejä.

Lääkärin tutkimus on tarpeen myös silloin, jos huomaat lisälyöntien selkeästi lisääntyvän tai muuttuvan tiheiksi sarjoiksi aina kun syke nousee. Terveessä sydämessä vaaralliset lisälyönnit nimittäin yleensä vähenevät tai häviävät kokonaan sykkeen noustessa fyysisessä ponnistuksessa.

Milloin sydämen lisälyönnit ovat vaarattomia?

Terveessä sydämessä muutamat kymmenet, sadat tai jopa tuhannet lisälyönnit vuorokaudessa ovat täysin normaaleja ja vaarattomia. Vaikka ne tuntuisivat rinnassa erittäin epämiellyttäviltä muljahduksilta, tyhjillä lyönneillä tai lyhyillä tauoilla, ne eivät vahingoita sydäntä.

Hyvänlaatuiset ja vaarattomat lisälyönnit tulevat tyypillisesti esiin levössä, kuten illalla sänkyyn pitkälleen mentäessä, jolloin elimistön rauhoittuminen ja sydämen sykkeen hidastuminen tekevät niistä helpommin havaittavia.

Tyypillisiä vaarattomien lisälyöntien laukaisijoita arjessa ovat henkinen ja fyysinen stressi, univaje ja väsymys, kofeiini, alkoholi sekä tupakointi. Usein oireet rauhoittuvat pelkästään elämäntapoja korjaamalla ja riittävästä leposta huolehtimalla.

Lisälyöntien arviointi: Vaaraton oireilu vs. hoitoa vaativa tilanne

Vaarattomat lisälyönnit

Muutamasta kymmenestä aina joihinkin tuhansiin lyönteihin vuorokauden aikana

Vähenevät tai häviävät kokonaan, kun syke nousee fyysisessä ponnistuksessa

Pääasiassa levossa, rentoutuessa tai esimerkiksi vuoteessa ollessa

Ei muita oireita, pelkkä epämiellyttävä muljahduksen tai tauon tunne rinnassa

Lääketieteellisesti liialliset lisälyönnit

Yli 10 000 lisälyöntiä tai yli 10-15 % sydämen kaikista lyönneistä

Lisääntyvät selkeästi fyysisen suorituksen aikana tai muuttuvat tiheiksi sarjoiksi

Jatkuvaa pitkin päivää, esiintyy riippumatta kehon aktiivisuustasosta

Liittyy rintakipua, hengenahdistusta, voimakasta huimausta tai pyörtyilyä

Mikon matka jatkuvasta sydämen muljahtelusta mielenrauhaan

Mikko, 34-vuotias toimistotyöntekijä Helsingistä, alkoi kärsiä tiheistä sydämen muljahduksista stressaavan projektin aikana. Hän pelkäsi jatkuvasti vakavaa rytmihäiriötä, mikä vaikeutti nukahtamista ja sai hänet luopumaan viikoittaisista sählypeleistään.

Mikko päätti ensin yrittää ratkaista ongelman ostamalla älykellon ja mittaamalla sykettään kymmeniä kertoja päivässä. Tämä teki tilanteesta pahemman, sillä jatkuva kyttäys lisäsi ahdistusta ja muljahdusten tunne rinnassa voimistui entisestään.

Hän hakeutui lopulta lääkäriin, jossa hänelle tehtiin EKG ja Holter-vuorokausirekisteröinti. Lääkäri totesi Mikon sydämen olevan täysin terve ja lisälyöntien määrän olevan vain muutamia satoja vuorokaudessa, mikä on täysin normaalia.

Tieto terveestä sydämestä oli Mikolle käänteentekevä. Hän jätti älykellon mittaukset pois, vähensi kahvinjuontia ja palasi sählykentälle huomaten muljahdusten häviävän lähes kokonaan muutamassa viikossa arjen rauhoittuessa.

Tämä teksti on tarkoitettu vain yleisen tietoisuuden lisäämiseen ja koulutustarkoituksiin, eikä se korvaa ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Yksilölliset terveystilanteet vaihtelevat merkittävästi. Käänny aina pätevän terveydenhuollon ammattilaisen puoleen ennen kuin teet päätöksiä terveyteesi, lääkitykseesi tai hoitosuunnitelmiisi liittyen. Jos koet vakavia tai äkillisiä oireita, hakeudu välittömästi hätäapulaan tai päivystykseen.