Mistä iso verenkierto alkaa?

Mistä iso verenkierto alkaa: Verisuoniston pituus

Kun halutaan ymmärtää, mistä iso verenkierto alkaa, on erittäin tärkeää tuntea perusteellisesti ihmisen verenkiertoelimistön toiminta ja sydämen rakenteelliset ominaisuudet. Verisuoniston valtava laajuus sekä kammioiden väliset erot vaikuttavat suoraan kehon verenpaineeseen ja elintoimintoihin. Lue alta tarkemmat tiedot verenkierron hämmästyttävästä reitistä ja sydämen työmäärästä.

Mistä iso verenkierto alkaa? Lyhyt ja selkeä vastaus

Mistä iso verenkierto alkaa sydämen vasemmasta kammiosta, josta hapekas veri pumpataan aorttaan ja sitä kautta kaikkialle elimistöön. Tämä iso verenkierto reitti kuljettaa elintärkeää happea ja ravintoaineita soluille ja palaa lopulta vähähappisena takaisin sydämen oikeaan eteiseen. Moni sekoittaa anatomiset puolet keskenään - kyseessä on nimenomaan vasen puoli.

Muistan elävästi oman opiskeluaikani, kun tuskailin anatomian tentissä sydämen osien kanssa. Piirsin paperille nuolia ja onnistuin silti sotkemaan vasemman ja oikean puolen roolit keskenään. Turhautti niin, että meinasin heittää kirjat seinään. Silloin tajusin yksinkertaisen muistisäännön: vasen on vankka, koska sieltä lähtee voima eli iso verenkierto kehoon.

Miten iso verenkierto toimii? Reitti kammioista kudoksiin

Kun vasen kammio supistuu, veri syöksyy ihmisen suurimpaan valtimoon eli aorttaan. Tässä vaiheessa verenpaine on huipussaan, sillä sydämen on mekaanisesti työnnettävä veri varpaisiin ja aivoihin saakka. Aortasta veri haarautuu yhä pienempiin valtimoihin ja lopulta mikroskooppiseen hiussuoniverkostoon, jossa varsinainen hapen luovutus tapahtuu soluille.

Hiussuonista vähähappinen veri kerääntyy laskimoihin. Lopulta kehon ylä- ja alaosasta tulevat suuret onttolaskimot tuovat veren takaisin sydämen oikeaan eteiseen. Tämän matkan pituus on valtava, sillä ihmisen verisuoniston yhteispituus on noin 100.000 kilometriä, mikä vastaa kahta ja puolta kierrosta maapallon ympäri. Sydän tekee valtavan työn pumpatessaan noin 5 litraa verta minuutissa tämän verkoston läpi. ^[2]

Iso ja pieni verenkierto: Mitkä ovat tärkeimmät erot?

Ihmisen verenkiertoelimistö vasen kammio ja koko muu järjestelmä on kaksiosainen, ja näillä kahdella kierrolla on täysin eri tehtävät. Siinä missä ison verenkierron tehtävä on huoltaa kehon soluja, pieni verenkierto eli keuhkoverenkierto hoitaa pelkästään veren kaasujen vaihtoa keuhkoissa. Mutta kumpi kammio aloittaa ison verenkierron ja kumpi pienen? Seuraavassa osiossa paljastuu yksi kriittinen seikka, jonka moni ymmärtää väärin - kerron siitä tarkemmin vertailun alla.

Pienessä verenkierrossa matka on lyhyt: oikea kammio pumppaa vähähappisen veren keuhkovaltimoa pitkin keuhkoihin, joissa veri luovuttaa hiilidioksidin ja sitoo happea. Sieltä hapekas veri palaa keuhkolaskimoiden kautta vasempaan eteiseen, josta se siirtyy vasempaan kammioon odottamaan uutta ison verenkierron kierrosta. Kierto on siis jatkuva kahdeksikko.

Miten erottaa sydämen vasen ja oikea puoli anatomisesti?

Anatomisissa kuvissa sydän esitetään aina potilaan näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että kuvan oikea puoli on todellisuudessa sydämen vasen puoli. Tämä luo usein hämmennystä kokeisiin valmistautuville opiskelijoille. Vasemman kammion tunnistaa kuitenkin helposti sen lihasseinämän paksuudesta.

Vasemman kammion lihasseinämä on noin kolme kertaa paksumpi kuin oikean kammion seinämä.^[3] Tämä johtuu siitä, että ison verenkierron alkamiskohta eli vasen puoli täytyy kehittää riittävä paine voittamaan koko kehon verisuonivastus. Oikealle kammiolle riittää paljon matalampi paine, koska keuhkot sijaitsevat aivan sydämen vieressä.

Ison ja pienen verenkierron ominaisuuksien vertailu

Iso verenkierto (Systeeminen kierto)

- Sydämen oikea eteinen

- Hapekas ja runsasravinteinen veri

- Sydämen vasen kammio

- Korkea paine, noin 120 per 80 mmHg levossa

Pieni verenkierto (Keuhkoverenkierto)

- Sydämen vasen eteinen

- Vähähappinen ja hiilidioksidipitoinen veri

- Sydämen oikea kammio

- Matala paine, vain murto-osa ison verenkierron paineesta

Mikon oivallus ja anatomian tentti

Mikko, 21-vuotias sairaanhoitajaopiskelija Helsingissä, oli reputtanut fysiologian tentin jo kahdesti, koska hän sekotti aina ison ja pienen verenkierron reitit keskenään. Hän tunsi olonsa täysin epätoivoiseksi ja stressaantuneeksi uusintakokeen alla.

Ensimmäisellä yrittämällään Mikko yritti vain ulkoaopetella oppikirjan tekstiä ilman visuaalista hahmottamista. Tuloksena oli se, että koetilanteen paniikissa hän sijoitti ison verenkierron alkamaan oikeasta eteisestä ja epäonnistui.

Lopulta Mikko tajusi, että hänen täytyy piirtää sydän omin käsin ja käyttää värikyniä erottamaan hapekas ja vähähappinen veri toisistaan. Hän oivalsi, että vasemman kammion on pakko olla alkupiste, koska se on sydämen vahvin osa.

Uusintatentissä Mikko sai täydet pisteet verenkiertoelimistön kysymyksistä. Hän oppi, että vaikeat anatomiset kokonaisuudet avautuvat vasta, kun ne purkaa loogisiksi mekaanisiksi reiteiksi pelkän tekstin pänttäämisen sijaan.