Mikä on kotoutumislaki?

Mikä on kotoutumislaki: Vastuun siirto kunnille tammikuussa 2025

Mikä on kotoutumislaki ja sen tavoitteet on tärkeää ymmärtää, jotta maahanmuuttajien palvelut voidaan järjestää oikein. Lainsäädännön tunteminen ehkäisee virheitä alkuvaiheen tuessa ja auttaa välttämään turhia kustannuksia viranomaisasioinnissa. Paikallisten velvoitteiden hahmottaminen varmistaa onnistuneen integraation yhteiskuntaan. Tutustu uudistuksen tuomiin keskeisiin muutoksiin ja velvollisuuksiin.

Mikä on kotoutumislaki ja mitä se tarkoittaa käytännössä?

Mikä on kotoutumislaki eli laki kotoutumisen edistämisestä on Suomen lainsäädännön kokonaisuus, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Laki pyrkii vahvistamaan maahanmuuttaneiden työllisyyttä, kielitaitoa sekä osallisuutta. Samalla se edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä.

Lainsäädäntö uudistui merkittävästi tammikuussa 2025, jolloin niin sanottu KOTO24-uudistus astui voimaan. ^[1] Tämän muutoksen myötä kokonaisvastuu kotoutumispalveluiden järjestämisestä siirtyi valtiolta kunnille. Tämä tarkoittaa sitä, että kotoutumisohjelmat ja alkuvaiheen tuki räätälöidään nyt suoraan paikallisella tasolla - usein tiiviissä yhteistyössä työnantajien ja kolmannen sektorin järjestöjen kanssa.

Aluksi olin itsekin hieman epäluuloinen tämän suuren hallinnollisen mullistuksen suhteen. Kun seurasin läheltä erään paikallisen kunnan valmisteluja, huomasin kuitenkin nopeasti uuden järjestelmän edut. Kunnat pystyvät reagoimaan paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin paljon joustavammin kuin suuret valtiolliset virastot. Muutos vaatii silti työtä.

Keitä kotoutumislaki koskee ja mitkä ovat sen keskeiset velvoitteet?

Laki koskee periaatteessa kaikkia Suomessa vakituisesti asuvia maahanmuuttajia, joilla on voimassa oleva oleskelulupa, rekisteröity oleskeluoikeus tai oleskelukortti. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät pääsääntöisesti turvapaikanhakijat ennen myönteistä lupapäätöstä sekä pelkällä viisumilla tai viisumivapaasti maassa oleskelevat henkilöt. Suomen kansalaisia laki ei koske, ellei kyseessä ole poikkeustapaus, kuten ihmiskaupan uhri.

Monet pohtivat, tuoko laki mukanaan pelkkiä velvollisuuksia vai myös selkeitä oikeuksia. Kyse on molemmista. Maahanmuuttajalla on oikeus saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä osallistua alkukartoitukseen, jossa arvioidaan hänen työllistymis- ja koulutusvalmiuksiaan. Jos henkilö on työtön työnhakija tai saa toimeentulotukea, hänelle laaditaan virallinen kotoutumissuunnitelma.

Tässä kohtaa astuu kuvaan yksilön oma vastuu. Kotoutumissuunnitelma ei ole pelkkä suositus - se on sitova sopimus. Henkilön on osallistuttava sovittuun kielikoulutukseen ja muihin palveluihin aktiivisesti. Jos sovitut tapaamiset tai kurssit laiminlyödään ilman pätevää syytä, sillä voi olla suoria vaikutuksia sosiaalietuuksiin tai työttömyysturvaan.

Käytännön kokemukset osoittavat, että sitoutuminen kannattaa aina. Viranomaiset voivat periä tammikuusta 2025 alkaen maksun esimerkiksi silloin, jos varattu tulkkausaika perutaan ilman painavaa syytä tai poissaolosta ei ilmoiteta ajoissa.^[2] Tämä on selkeä signaali siitä, että järjestelmä odottaa molemminpuolista kunnioitusta ja järjestelmällisyyttä.

Miten kotoutumissuunnitelma ja viranomaispalvelut toimivat arjessa?

Kun maahanmuuttaja saapuu kuntaan, ensimmäinen askel on alkukartoitus. Siinä selvitetään kielitaito, työkokemus ja elämäntilanne. Tämän pohjalta kunta ja maahanmuuttaja - usein yhdessä hyvinvointialueen asiantuntijoiden kanssa - laativat yksilöllisen kotoutumissuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan konkreettiset tavoitteet, kuten suomen tai ruotsin kielen opiskelu sekä ammatillinen täydennyskoulutus.

Uudistuneen lain myötä kunnat luovat jokaiselle tulijalle oman kotoutumisohjelman. Tämä kokonaisuus sisältää paitsi kieliopintoja, myös uuden monikielisen yhteiskuntaorientaation. Orientaatiossa käydään läpi suomalaisen yhteiskunnan perussääntöjä, työkulttuuria sekä arjen oikeuksia omalla äidinkielellä tai muulla sujuvalla kielellä. Tavoitteena on poistaa väärinkäsityksiä heti ensimmäisten kuukausien aikana.

Yhteiskuntaorientaatio on erinomainen lisäys. Muistan erään tapauksen, jossa perhe yritti selvittää Suomen verojärjestelmää ja vuokrasopimuksen kiemuroita pelkkien konekäännösten avulla. Se oli täysi katastrofi. Kun asiat käydään läpi selkeästi omalla kielellä viranomaisen johdolla, säästetään satoja tunteja turhaa työtä ja vähennetään molemminpuolista turhautumista.

Laki korostaa nykyään myös valtakunnallista kielitaidon päättötestausta, jonka järjestelmää Opetushallitus koordinoi. Tämä tarkoittaa, että kotoutumiskoulutuksen päätteeksi suoritetaan selkeä koe, joka antaa luotettavan todistuksen osaamisesta. Se helpottaa työnhaussa ja osoittaa työnantajalle, että hakijalla on riittävät valmiudet työyhteisössä toimimiseen.

Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja laskennalliset korvaukset

kotoutumislain tarkoitus on keskeinen pilari yhdenvertaisuuden edistämisessä arjessa. Erityistä huomiota kiinnitetään työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien - kuten kotona lapsia hoitavien naisten - tavoittamiseen ja tukemiseen. Aikaisemmin tämä ryhmä jäi helposti palveluiden ulkopuolelle, mikä hidasti koko perheen integroitumista yhteiskuntaan.

Uudistuksen yhteydessä valtio muutti myös kunnille maksettavia laskennallisia korvauksia, joilla kotoutumisen palvelut rahoitetaan. Korvausaikoja lyhennettiin siten, että kiintiöpakolaisten kohdalla aika muuttui neljästä vuodesta kolmeen vuoteen, ja muiden pakolaistaustaisten henkilöiden kohdalla kolmesta vuodesta kahteen vuoteen.^[3] Tämä muutos asettaa kunnille painetta toimia tehokkaasti heti alusta alkaen.

Onko tämä aikataulun kiristäminen pelkästään hyvä asia? Siitä voi olla monta mieltä. Tiukka aikataulu pakottaa viranomaiset ja maahanmuuttajat toimimaan nopeasti, mutta kielen oppiminen ja ammatillisen polun löytäminen kahdessa vuodessa on todella vaativa tehtävä. Se vaatii tehokkaita työkaluja.

Viranomaisten vastuunjako kotoutumisen edistämisessä

Kunta

- Kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä, kotoutumisohjelmien laatimisesta sekä työvoiman ulkopuolella olevien palveluista

- Järjestää tai hankkii kotoutumiskoulutuksen, kieliopetuksen ja monikielisen yhteiskuntaorientaation

- Vastaanottaa valtion laskennalliset korvaukset ja kohdentaa ne paikallisiin palvelutarpeisiin

Työllisyysalue / Työvoimaviranomainen

- Vastaa työttömien ja työhön johtavien maahanmuuttajien palveluiden koordinoinnista työllisyysalueella

- Ohjaa asiakkaita työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen

- Toimii osana laajempaa TE-palveluiden rahoitus- ja palvelurakennetta

Hyvinvointialue

- Vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä monialaisesta tuesta yhteistyössä kunnan kanssa

- Tarjoaa terveydentilaan ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää neuvontaa ja tukea palvelun aikana

- Toimii omalla budjetillaan lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien mukaisesti

Aynan polku uuden lain aikana: Alusta työhön neljässä kuukaudessa

Ayna, 32-vuotias maahanmuuttaja, muutti pieneen suomalaiseen kuntaan ja halusi aloittaa työnteon nopeasti, mutta pelkäsi kielitaidon puutetta ja viranomaisbyrokratian monimutkaisuutta. Ensimmäinen virallinen tapaaminen paikallisessa virastossa tuntui jännittävältä ja vaikealta opasteiden ollessa vain suomeksi.

Hänen alkukartoituksensa tehtiin nopeasti, ja kunta laati hänelle uuden lain mukaisen kotoutumisohjelman. Ensimmäinen yritys kielikoulutuksessa kuitenkin takkuili, koska matkustaminen naapurikuntaan katsottiin liian raskaaksi perheellisen arkeen.

Käännekohta tapahtui, kun kunnan oma kotouttamistyöntekijä huomasi tilanteen ja järjesti Aynalle paikan monikieliseen yhteiskuntaorientaatioon sekä paikalliseen verkkokoulutukseen. Ayna ymmärsi suomalaisen työkulttuurin pelisäännöt suoraan omalla kielellään.

Neljän kuukauden intensiivisen jakson jälkeen Ayna suoritti valtakunnallisen kielikokeen hyväksytysti ja aloitti osa-aikaisen työn paikallisessa varhaiskasvatusyksikössä, mikä osoitti uuden kuntaosallistamisen mallin toimivuuden.