Milloin perintöä ei ulosmitata?

Milloin perintöä ei ulosmitata? Viralliset ehdot

Perintöä ei voida ulosmitata, kun perillinen tekee täydellisen ja kirjallisen luopumisilmoituksen ennen ulosmittauspäätöstä eikä ryhdy perintöön. Myös ylivelkainen kuolinpesä tai tietyt vähäarvoiset muistoesineet jäävät ulosmittauksen ulkopuolelle.

Milloin perintöä ei ulosmitata?

Kysymykseen siitä, milloin perintöä ei ulosmitata, ei ole yhtä yksiselitteistä vastausta, vaan tilanne riippuu aina kuolinpesän vaiheesta ja perillisen omista toimista. Perintöä ei voida ulosmitata, jos perillinen on luopunut perinnöstä tehokkaasti ennen kuin ulosottomies ehtii tehdä ulosmittauspäätöksen, tai jos kuolinpesässä ei ole velkojen jälkeen jaettavaa ulosmittauskelpoista omaisuutta.

Moni pelkää turhaan, että perintöosuus katoaa automaattisesti heti perittävän kuolinhetkellä. Näin ei ole. Ulosottokaari antaa velalliselle selkeän mahdollisuuden vetäytyä perinnöstä, mutta ajoitus on kaikki kaikessa - ja tässä kohtaa piilee myös yksi yleinen kompastuskivi, johon palaamme tarkemmin pesänselvitystä käsittelevässä osiossa. Rehellisesti sanottuna suurin osa ongelmista syntyy pelkästä epätietoisuudesta ja hätiköidyistä allekirjoituksista heti surun keskellä.

Tehokas perinnöstä luopuminen estää ulosmittauksen

Perinnöstä luopuminen tarkoittaa, että perillinen vetäytyy kokonaan kuolinpesästä, jolloin perintöosuus siirtyy suoraan hänen sijaantuloperillisilleen, kuten omille lapsilleen. Jotta luopuminen estää perinnön ulosmittauksen, sen on oltava kirjallinen, ehdoton ja tehty ennen ulosmittauspäätöstä sekä ennen kuin perillinen on ryhtynyt perintöön.

Olen sivusta seurannut useampaa perunkirjoitusta, ja kädet hikoilevat aina, kun velkaantunut osakas tarttuu kynään ilman ennakkovalmisteluja. Luopumisen on koskettava koko perintöä - osittainen luopuminen ei suojaa ulosotolta, ja lisäksi se aiheuttaa usein ikävän kaksinkertaisen veroseuraamuksen. Yksikin väärä ehto paperissa, kuten vaatimus siitä, kenelle omaisuus tarkalleen menee, mitätöi suojan täysin. Siksi luopumisilmoitus on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisena.

Miten ilmoitus tehdään ja talletetaan oikein?

Perinnöstä voi luopua joko jo perittävän eläessä tai vasta hänen kuolemansa jälkeen. Kuoleman jälkeen tehty kirjallinen luopumisilmoitus on annettava todisteellisesti tiedoksi kuolinpesälle (esimerkiksi kaikille muille osakkaille tai pesänselvittäjälle) tai jätettävä Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) tallettamista varten.

DVV:n tallettamisesta peritään virallinen käsittelymaksu, ja virasto kirjaa tallettamispäiväksi sen päivän, jona paperi saapuu perille. Pieni hinta mielenrauhasta. Kun ilmoitus on talletettu virastoon ja siitä on ilmoitettu viipymättä kuolinpesän hallinnolle, ulosottomies ei voi enää ulosmitata osuutta. Muista kuitenkin, että sähköinen allekirjoitus ei kelpaa tähän asiakirjaan, vaan paperissa on oltava aito omakätinen allekirjoitus.

Varo perintöön ryhtymistä ja kuolinpesän toimia

Perintöön ryhtyminen tarkoittaa mitä tahansa sellaista toimea, jolla perillinen käyttää omistajalle kuuluvia oikeuksia kuolinpesässä. Jos perillinen ehtii ryhtyä perintöön ennen luopumisilmoituksen tekemistä, oikeus tehokkaaseen perinnöstä luopumiseen menetetään lopullisesti ja perintöosuus voidaan ulosmitata.

Tässä on se aiemmin mainitsemani kompastuskivi: moni luulee, että pelkkä hautajaisten järjestäminen tai perunkirjoitukseen osallistuminen estää luopumisen. Väärin. Hautajaisten hoitaminen, vainajan laskujen maksaminen pesän varoista ja perunkirjoituksen toimittaminen ovat lakisääteisiä velvollisuuksia, eivät perintöön ryhtymistä. Sen sijaan pesän omaisuuden myyminen, irtaimiston jakaminen keskenään tai edes pankkiasioiden hoitaminen ilman nimenomaista valtuutusta pesän juokseviin asioihin tulkitaan helposti perinnön vastaanottamiseksi. Jos pesä on ylivelkainen - eli vainajan velat ylittävät varat - ei jaettavaa jää kenellekään, eikä ulosottokaan voi silloin viedä mitään.

Maksukielto ja suojaosuus perinnönjaossa

Jos ulosottomies saa tiedon velallisen perinnöstä ennen luopumista, hän antaa ulosmittauspäätöksen ja lähettää kuolinpesälle kirjallisen maksukiellon. Maksukielto kieltää kuolinpesää luovuttamasta velalliselle kuuluvaa omaisuutta tai rahaa ilman ulosottomiehen nimenomaista lupaa, mutta se ei estä normaalia pesänselvitystä tai perinnönjakoa.

Toisin kuin säännöllisessä palkkatulossa, kertaluontoisessa perinnössä ei ole kuukausittaista suojaosuutta (joka määräytyy yksin asuvalla velallisella laissa vahvistetun euromäärän mukaisesti kuukaudessa). Ulosotto voi siis viedä perintöosuuden kokonaisuudessaan velkojen kattamiseen, kunhan perintö on ulosmittauskelpoista omaisuutta. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi tietyt henkilökohtaiset muistoesineet, joilla ei ole merkittävää rahallista arvoa, tai testamentilla määrätty omaisuus, jonka ulosmittaus on laillisin perustein suljettu pois (vaikka pelkkä testamentin kielto ei yksin aina suojaakaan velkojan oikeudelta). Lopulta tilanne ratkeaa perinnönjakokirjan valmistuttua, jolloin dokumentti on toimitettava ulosottomiehelle tarkastettavaksi.

Perinnöstä luopumisen ajankohdan vaikutus ulosottoon

Luopuminen ennen ulosmittauspäätöstä (Suositeltava)

- Kirjallinen, omakätisesti allekirjoitettu ilmoitus kuolinpesälle tai DVV:hen.

- Luopuja ei maksa perintöveroa; sijaantulijat maksavat oman osuutensa mukaan.

- Estää ulosmittauksen kokonaan, kunhan perintöön ei ole ryhdytty.

- Perintöosuus siirtyy suoraan luopujan sijaantuloperillisille.

Luopuminen ulosmittauspäätöksen jälkeen

- Ilmoituksella ei ole enää ulosottoa estävää vaikutusta.

- Perintövero määrätään normaalisti velalliselle perintöosuuden mukaan.

- Ei sido ulosottovelkojia; ulosmittaus pysyy voimassa.

- Ulosottomies ottaa velallisen perintöosuuden velkojen maksuun.

Osittainen luopuminen tai ehdollinen luovutus

- Tulkitaan perintöosuuden luovutukseksi, ei tehokkaaksi luopumiseksi.

- Johtaa kaksinkertaiseen verotukseen (perintövero ja lahjavero).

- Katsotaan perintöön ryhtymiseksi, joten ulosmittaus on mahdollinen.

- Osuus voidaan ulosmitata tai peräyttää takaisinsaantikanteella.

Mikon perunkirjoitus Tampereella: Kiireinen luopumisilmoitus pelasti lasten osuuden

Tamperelainen 42-vuotias Mikko oli ollut ulosotossa jo kolme vuotta vanhojen yrityslainojen vuoksi, kun hänen isänsä menehtyi yllättäen. Mikko pelkäsi, että isän vanha kesämökki ja säästöt menisivät suoraan ulosottovelkojen kuittaamiseen.

Hän luuli aluksi voivansa siirtää osuutensa suoraan siskolleen perinnönjaossa, mutta lakimiesystävä pysäytti aikeen heti. Sellainen järjestely olisi tulkittu perintöön ryhtymiseksi, jolloin ulosotto olisi iskenyt väliin.

Mikko oivalsi, että hänen on vetäydyttävä pesästä kokonaan ilman ehtoja. Hän kirjoitti vapaamuotoisen luopumisilmoituksen, allekirjoitti sen käsin ja vei paperin henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkaan heti seuraavana aamuna ennen kuin tieto kuolemasta ehti ulosottovirastoon.

Tallettamispäivä kirjautui samalle päivälle, ja Mikko toimitti kopion välittömästi kuolinpesän osakkaille. Ulosmittausta ei koskaan tehty, ja noin 28 000 euron arvoinen perintöosuus siirtyi suoraan Mikon kahdelle alaikäiselle lapselle.

Sarin virhe Helsingissä: Irtaimiston jakaminen esti perinnöstä luopumisen

Helsinkiläinen Sari, 36, tiesi ulosottoveloistaan, kun hänen tätinsä jätti hänelle testamentilla pienen yksiön ja irtaimistoa. Sari aikoi luopua perinnöstä omien lastensa hyväksi heti, kunhan pahin suru hellittäisi.

Ennen virallisten papereiden tekoa Sari kuitenkin tyhjensi asunnon, myi tädin vanhan auton naapurille ja siirsi rahat omalle tililleen maksaakseen hautajaiskuluja. Viikkoa myöhemmin hän lähetti luopumisilmoituksen pesänhoitajalle.

Ulosottomies oli kuitenkin jo saanut tiedon pesästä ja antoi kuolinpesälle maksukiellon. Selvisi, että auton myyminen ja rahojen siirtäminen omalle tilille katsottiin selkeäksi perintöön ryhtymiseksi.

Luopumisilmoitus todettiin tehottomaksi ulosottovelkojia kohtaan, ja asunnon myynnistä saatu noin 45 000 euron osuus ulosmitattiin kokonaan Sarin vanhojen velkojen lyhentämiseen.