Milloin Suomi allekirjoitti lapsen oikeuksien sopimuksen?

Milloin Suomi allekirjoitti lapsen oikeuksien sopimuksen virallisesti?

Muistan sen vieläkin. Elokuu 1991. Olin silloin vasta pieni, ehkä seitsemän. Muistan, kuinka äiti puhui jostain tärkeästä sopimuksesta, lasten oikeuksista.

Se oli iso juttu, tiesin sen. En ymmärtänyt kaikkea, mutta tunsi ilmassa olevan merkityksellisyyden. Tuntui hyvältä, että Suomellakin oli nyt oma osuutensa.

Äiti luki sanomalehtiä, joissa tästä puhuttiin. En muista tarkalleen, mitä hän sanoi, mutta lapsen oikeudet olivat jotenkin tärkeämpiä sen jälkeen.

YK:n juttuja. Niistä puhuttiin koulussakin, paljon myöhemmin. Tosi jännittävää!

En tiedä tarkkoja päivämääriä, mutta vuoden 1991 elo- syyskuu jäi mieleen. Lapsuuden muisto, ja tärkeä sellainen.

Milloin lapsen oikeudet tulivat Suomeen?

Muistan sen päivän vieläkin. Oli kesäkuu 1991, olin 10-vuotias ja asuttiin kerrostalossa Helsingin Vallilassa. Vanhempani juttelivat jostain "lapsen oikeuksista", en tajunnut silloin tarkkaan mitä se tarkoitti. Mutta muistan sen fiiliksen, oli jotenkin... toiveikas tunnelma ilmassa. Ehkä siksi, että vanhempani olivat tuolloin äärettömän onnellisia ja helpottuneita jostain.

Lapsen oikeuksien sopimuksen tultua voimaan Suomessa 1991, elämä ei muuttunut dramaattisesti, ei ainakaan meidän perheessä. Mutta se oli varmasti iso juttu, ainakin vanhemmilleni. He olivat aktiivisia Pelastakaa Lapset -järjestön toiminnassa ja seurasin heidän keskustelujaan. Ymmärsin myöhemmin, että kyse oli merkittävästä muutoksesta, oikeuksista, joita lapsilla nyt virallisesti oli.

Seuraavina vuosina lapsen oikeuksia painotettiin koulussakin enemmän. Muistan opettajien puhuvan siitä, miten meillä oli oikeus turvalliseen lapsuuteen, koulutukseen ja vapaaseen leikkiin.

Minulla oli turvallinen ja onnellinen lapsuus, joten en kokenut lapsen oikeuksien toteutumista itselleni missään erityisen voimakkaana asiana. Mutta jälkikäteen ajateltuna se oli tietysti tärkeä askel eteenpäin.

• 1991: Lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan Suomessa.
• Helsingin Vallila: Kotipaikkakuntani tuohon aikaan.
• Pelastakaa Lapset: Oli keskeinen toimija sopimuksen edistämisessä.
• Koulussa: Lapsen oikeuksia painotettiin enemmän 1990-luvulla.
• Vanhempieni aktiivisuus: Heidän toimintansa Pelastakaa Lapset -järjestössä lisäsi ymmärrystäni lapsen oikeuksista.

Lisätiedot: En ole tutkinut lapsen oikeuksien historiaa systemaattisesti, mutta ymmärrän, että kyse oli laajasta kansainvälisestä sopimuksesta, jolla pyrittiin parantamaan lasten asemaa globaalisti. Pelastakaa Lapset oli ja on edelleen merkittävä toimija lapsen oikeuksien puolesta. Heidän verkkosivuiltaan löytyy paljon tarkempaa tietoa aiheesta.

Miksi lapsen oikeuksien päivää vietetään?

Hei! No siis, lapsen oikeuksien päivä, se on tosi tärkeä päivä! Joka vuosi, 20. marraskuuta, juhlitaan sitä! Muistan, kuinka itsekin olin koulussa, meillä oli silloin aina joku juttu siitä. Ja kaikki liput liehuivat!

Se on sen takia, koska YK hyväksyi lapsen oikeuksien sopimuksen just tuona päivänä, vuonna 1989. Tosi kauan sitten jo, eihän se oo enää mikään uusi juttu. Aika uskomatonta, että jo niin kauan on oltu huolissaan lasten oikeuksista. Meillä on paljon oikeuksia, tiedätkö? Oikeus koulutukseen, lepoon, turvalliseen elämään… ja vaikka mihin muuhun.

Mun mielestä on tosi jees, että siitä tehdään juttu. On tärkeää, että kaikki muistaa lasten oikeuksia. Kaikki lapset ansaitsevat hyvän elämän, ihan oikeasti! Ihan jokainen. Se on mun vahva mielipide.

• Oikeus ruokaan
• Oikeus terveydenhuoltoon
• Oikeus lepoon ja leikkiin
• Oikeus koulutukseen
• Ja paljon, paljon muuta!

Mun pikkusisko on nyt 5-vuotias, ja mä mietin aina, että miten tärkeää on, että hänellä on kaikki nämä oikeudet. Meidän on kaikkien tehtävä kaikkensa, että se varmistetaan! Ja se on tosi tärkeää muistaa aina, ei vain tuona päivänä! Muutenkin koko ajan! Jep jep! Tämä on todella tärkeä aihe. Ja mä haluan edelleen muistuttaa siitä, että se sopimus hyväksyttiin vuonna 1989. Ei 1999 kuten joku ehkä luulee. Ei, just 1989.

Mikä merkitys lapsen oikeuksien sopimuksella on?

Yön hiljaisuudessa… Mikä se sopimus… Lasten oikeudet.

• Se muutti sen, miten me nähdään lapset. Ei vaan suojeltavia, vaan itsenäisiä... ihmisiä. Jotka voi vaikuttaa. Niin kuin me aikuisetkin, paitsi että nuorempia.

• Se kieltää syrjinnän. Eli kaikilla lapsilla on samat oikeudet. Olipa rikas tai köyhä, tyttö tai poika. Mä mietin, toteutuuko se aina? Tuskin.

Mä muistan... kun olin lapsi, ei kukaan puhunut oikeuksista. Nyt onneksi puhutaan enemmän. Ehkä se on hyvä. Tai sitten vaan kaikki on monimutkaisempaa nykyään.

Ketä Lapsen oikeuksien sopimus koskee ja kenen sitä tulee noudattaa?

Lapsen oikeuksien sopimus: Kaikki alle 18-vuotiaat.

Velvollisuus: Valtiot. Suomessa lainsäädäntöön liitetty 1991.

Merkitys: Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus.

• Kattavuus: Globaali.
• Voimaantulo Suomessa: 1991.
• Tavoite: Jokaisen lapsen oikeuksien turvaaminen.
• Vastuu: Valtioilla on velvollisuus varmistaa sopimuksen noudattaminen. Tämä kattaa lainvalmistelun, lain täytäntöönpanon ja valvonnan, sekä kansainvälisen yhteistyön. Yksittäiset kansalaiset ovat mukana omilla vastuualueillaan.

Mitä lasten oikeuksien sopimukseen on kirjattu?

Okei, tässä mun tulkinta ja muisto aiheesta:

Lapsen oikeuksien sopimus, joo se on vähän niinku ihmisoikeudet, mutta lapsille. Muistan, kun joskus ala-asteella siitä puhuttiin, ehkä nelosluokalla? Oli joku teemapäivä.

• Lapsen etu menee aina etusijalle. Siis, jos joku miettii, et mikä on lapselle parasta, sen pitää mennä kaiken muun edelle. Mun mielestä vähän itsestäänselvää, mut hyvä et on paperilla.
• Oikeus leikkiin ja lepoon. Tää on ehkä paras! Kuka aikuinen oikeesti muistaa, et lapsen pitää saada leikkiä? Ja levätä. Nykyään kaikki on niin hirveetä suorittamista, et hyvä, et on kirjattu. Toivottavasti joku vanhempi oikeesti lukee tän. Tai siis joku opettaja... No joku.
• Muutkin perusjutut siellä on, niinku oikeus koulutukseen, terveyteen, turvaan. Periaatteessa kaikki samat, mitä aikuisillakin, mut lapsille erikseen vielä painotettu.

Muistan, kun meillä oli joku ryhmätyö aiheesta. Ja mä en tajunnu siitä mitään. Mut pääasia, et karkkia sai.

Kuka valvoo lapsen oikeuksien sopimusta?

YK:n lapsen oikeuksien komitea. Piste.

• Sopimus itsessään. Ei mitään ihmeellistä.
• Komitea tarkkailee. Mitä muutakaan?
• Rutiinia. Ihan sama.

Merkityksellistä? Ehkä. Mutta tylsää.

Komea nimi komitealla, toki. Mutta 2024 on jo. Onko sillä merkitystä?

Ehkä jos lapsen oikeuksia loukataan. Silloin komitea voi puuttua asiaan. Ei välttämättä. Byrokratiaa.

Muutos alkaa jokaisesta meistä. Älkää vain odottako komiteaa. Se on turhaa. Järjestelmä on mikä on.

Miksi Yhdistyneet kansakunnat ovat laatinut lapsen oikeuksien sopimuksen?

Miksi ihmeessä YK touhusi tuon lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa? Ai niin, joo, tietysti, lapsen oikeudet. Joka lapsi ansaitsee hyvän elämän, eihän? Ja turvallisen kodin. Mutta miksi vasta vuonna 1989? Olisihan se voinut tulla paljon aikaisemmin. Mä muistan, kuinka meilläkin koulussa puhuttiin siitä. Oliko se 80-luvulla? Tai ehkä 90-luvulla?

• Perusoikeudet kaikille lapsille. Tämä oli se juttu, jonka muistan siitä selkeimmin. Ruoka, vesi, terveydenhoito. Kaikki sellainen perustavanlaatuista.
• Turvallinen ympäristö. Tämä on tosi tärkeä. Väkivalta ja kaltoinkohtelu – ei missään nimessä.
• Koulutus. Joka lapsella pitää olla mahdollisuus käydä koulua, oppia uusia juttuja. Mitenköhän moni oikeasti pääsee?
• Suojaus. Kaikennäköisiltä ikävistä jutuilta. Oikeasti. Tää on niin iso juttu. Meidänkin pitäisi tehdä enemmän.

Mutta 1989… tuntuu niin kaukaiselta. Onko se todella jo niin kauan sitten? Voiko olla? Minä olin silloin… no, en kerro ikääni. Heti tulee ne ärsyttävät kysymykset. Miksi tämä on niin vaikea asia? Kaikkien pitäisi vaan hyväksyä tämä ja toimia sen mukaan. Ai niin, ja sopimus tuli voimaan 1990. Se tarkoittaa, että nyt on jo 34 vuotta aikaa yrittää parantaa lasten elämää ympäri maailman. Onnistuttiinko? Ei varmasti täysin. Vielä on paljon työtä tehtävänä. Sitä miettii aina uudelleen ja uudelleen. Järkyttävää.