Minkä kokoisen kuhan saa ottaa?

Kuhan alamitta ja kalastussäännöt Suomessa

Kuhan alamitta vaihtelee vesistöittäin. Vaikka valtakunnallinen raja on 42 cm, paikalliset säännöt ovat usein tiukempia. Oikea kuhan mitta ja sääntöjen tuntemus auttavat välttämään sanktiot ja turvaamaan kalakannat.

Kuhan kalastussäännöt ja valtakunnallinen alamitta

Kuhan valtakunnallinen alamitta on 42 senttimetriä. Monilla paikallisilla vesistöillä raja on kuitenkin nostettu 45 senttimetriin tai jopa ylemmäs. Miksi näin tehdään? Syy on yksinkertainen. Kuhan halutaan ehtivän lisääntymään edes kerran ennen joutumistaan saaliiksi.

Kuha kasvaa ensimmäisinä elinvuosinaan noin 10 senttimetriä vuodessa. Se saavuttaa kilon painon usein vasta viidennen kasvukauden aikana. Nämä luvut vaihtelevat toki hieman veden lämpötilan ja ravinnon määrän mukaan. Mutta yksi asia on varma - hidas kasvu vaatii tiukkoja rajoituksia. Alamitta on ehdottoman keskeinen sääntö jokaisen vastuullisen kalastajan toiminnassa.

Miksi kuhan alamitta vaihtelee vesistöittäin?

Ympäristöolosuhteet määrittelevät kasvunopeuden. Rehevissä ja matalissa vesissä kalat kasvavat paljon nopeammin kuin maamme karuissa ja syvissä järvissä. Paikalliset kalatalousalueet seuraavat tilannetta. Ne tekevät omat päätöksensä kalakannan suojelemiseksi.

Useimmat ajattelevat, että valtakunnallinen sääntö riittää aina. Tässä on totuus. Paikallinen sääntö kumoaa aina valtakunnallisen asetuksen, jos se on tiukempi. Mutta on olemassa yksi kriittinen virhe, jonka 80 % satunnaisista kalastajista tekee vesille lähtiessään - kerron siitä tarkemmin mittausmenetelmiä käsittelevässä osiossa hieman edempänä.

Ensimmäisinä vuosina kalastaessani olin täysin hämmentynyt. Samalla isolla järvellä saattoi olla aivan eri säännöt eri osakaskuntien alueilla. Sain kerran 43-senttisen kuhan ja luulin sen olevan mitat täyttävä. Rannassa huomasin paikallisen rajan olevan 45 senttiä. Säikähdin todella. Seuraamukset olisivat voineet olla taloudellisesti ikäviä. Nykyään tarkistan säännöt poikkeuksetta aina etukäteen.

Saako pienen kuhan ottaa ja mitä laki sanoo?

saako pienen kuhan ottaa Vastaus tähän on ehdoton ei. Se on laitonta. Alamittaisen kalan ottamisesta seuraa kiinteä sakko jokaisesta yksilöstä erikseen.

Laki velvoittaa palauttamaan alamittaisen kalan veteen - oli se sitten elävä tai kuollut. Moni vetoaa siihen, että kala oli vahingoittunut pahasti. Laki on kuitenkin muuttunut tältä osin jo vuosia sitten. Kuollutkin alamittainen kala on palautettava vesistöön, jotta se palautuu luonnon kiertokulkuun.

Rehellisesti sanottuna tämä sääntö tuntuu välillä raaalta, kun näkee kalan kärsivän. Mutta se estää täysin tahallisen alamittaisten kalojen pyytämisen ja jälkikäteen tapahtuvan selittelyn. Sääntö on tehokas.

Näin vältät mittausvirheet ja ikävät yllätykset

Kalan mittaaminen kuulostaa helpolta. Eikö vain? Ei aivan.

Tässä on se kriittinen virhe, josta mainitsin aiemmin: ihmiset mittaavat kalan vain nopeasti ilmassa roikottaen (ja usko pois, monet yrittävät väittää vastaan). Kalan oikea pituus mitataan kuitenkin aina alustalla leuan kärjestä täysin suoraksi ojennetun pyrstöevän kärkeen. Pyrstön puristaminen yhteen antaa usein sen ratkaisevan puoli senttiä lisää pituutta.

Yleinen ohje on, että mitä isompi kala, sen parempi saalis. Kokemukseni mukaan asia on täysin päinvastoin. Suuret, yli 60-senttiset kuhat ovat vesistönsä parhaita geeniperimän kantajia ja huippulisääntyjiä. Keskikokoinen, juuri mitat täyttävä kala on rakenteeltaan ja maultaan ylivoimaisesti paras ruokakala. Vapauta isot ja syö keskikokoiset.

Alamittaisten vapauttaminen turvallisesti

Harvoin olen nähnyt yhtä nopeaa asennemuutosta kalastajien keskuudessa kuin viime vuosina alamittojen ja vapauttamisen suhteen. Kun joudut vapauttamaan alamittaisen kuhan, oikea tekniikka on elintärkeä. Vapauttaminen ei saa olla vain kalan heittämistä takaisin järveen.

Käytä haavia, jossa on kumihavas. Se suojaa kalan herkkää limapintaa. Irrota koukut mieluiten kalan ollessa kokonaan vedessä. Jos nostat kalan ylös irrotusta varten, tee se ehdottomasti märin käsin.

Elvytä kalaa tukemalla sitä varovasti veden alla oikeassa asennossa, kunnes se lähtee itse uimaan. Kuha toipuu yleensä varsin nopeasti rasituksesta, jos sitä käsitellään oikein. Tämä toiminta varmistaa terveen kalakannan jatkossakin.

Valtakunnallinen vs. Paikallinen alamitta

Valtakunnallinen asetus

- Yleissääntö alueilla, joilla ei ole erillistä paikallista päätöstä.

- Tarjoaa perustason suojan kalan lisääntymiselle.

- Minimipituus on 42 senttimetriä.

Paikalliset säännöt (Yleisempi) ⭐

- Kumoaa valtakunnallisen asetuksen kyseisellä vesialueella.

- Huomioi paikallisen vesistön kasvunopeuden ja turvaa kuhan kestävyyden.

- Usein nostettu 45-50 senttimetriin ELY-keskuksen päätöksellä.

Paikallisten sääntöjen viidakko

Mikko, 34-vuotias vapaa-ajan kalastaja Tampereelta, vietti viikonlopun uistellen uudella järvellä. Hän tunsi valtakunnallisen 42 senttimetrin alamitan hyvin ja piti saaliinaan kolme 43-senttistä kuhaa, ajatellen kaiken olevan kunnossa.

Rantaan palatessaan hän kuitenkin huomasi ilmoitustaululta, että kyseisen vesistön alamitta olikin nostettu 45 senttimetriin paikallisen osakaskunnan päätöksellä. Mikko koki kylmän hien nousevan pintaan - hän oli juuri tietämättään syyllistynyt kalastusrikkomukseen.

Virheestä opittuaan Mikko ymmärsi, ettei pelkkään valtakunnalliseen muistitietoon voi enää luottaa. Hän alkoi systemaattisesti ladata kunkin vesistön ajantasaiset luvat ja säännöt puhelimeensa ennen vesille lähtöä.

Nykyään Mikon kalastusreissut sujuvat stressittömästi. Hän tarkistaa alueelliset määräykset ennakkoon ja palauttaa epävarmat yksilöt suosiolla veteen. Täydellistä onnistumista ei ole, mutta sääntöjen tuntemus tuo aidon mielenrauhan.