Missä tilanteessa henkilötunnuksen voi muuttaa?
Henkilötunnuksen muuttaminen: milloin on mahdollista?
Siis joo, se henkilötunnus, mietin sitä juuri. Sehän on oikeesti sellanen juttu mikä seuraa sua koko elämän, vähän niinku varjo.
En oo koskaan edes miettiny sen vaihtamista, ei kai se mulle ikinä tulis kyseeseen. Aika harvoinhan kenenkään tutun henkilötunnus on muuttunu, niin se vaan on pysyvä, niinkuin itsestäänselvä juttu, tiedäthän. Kun sen kerran saa, se on siinä. Tuntuu ihan oudolta ajatellakin. Ihan ku se ois osa minua.
Mut siis, aattelin et millon se sit muka voi muuttuu? Jos syntymäaika on mennyt ihan pieleen, niin silloinhan se korjataan. Kuvittele, jos syntymäpäivä olisi väärin papereissa, se olis jo aika noloo.
Ja sit tää toinen, aika selkee juttu, on sukupuoli. Jos siinä on ollu virhe syntymässä, tai sitten myöhemmin, kun ihminen vahvistetaan kuuluvaksi toiseen sukupuoleen. Muistan kun Kaisa kertoi kaverinsa läpikäyneen sen prosessin. Se oli iso juttu, kun paperit ja kaikki piti laittaa uuteen uskoon, ihan virallisesti. Ei se helppoa ollut, mutta se uusi henkilötunnus tuntui hänestä aivan oikealta ja omalta.
Niin, usein se tunnistaa, mutta onneksi on ne tietyt, tärkeät syyt, jolloin sitä voi hakea muutettavaksi. Muuten se on vaan niin pysyvä osa elämää.
Voiko henkilötunnusta muuttaa?
Kyllä, henkilötunnusta voi muuttaa, mutta ei sitä ihan pikkuhyppelyllä ja olankohautuksella saa uuteen uskoon. Se vaatii vähän enemmän kuin vain ajatuksen, että "olisi kiva, jos siinä ois vähemmän kutosia".
Tietysti, jos elämä menee niin solmuun, että vanha hetu alkaa tuntua enemmänkin kiusankappaleelta kuin avaimelta systeemiin, silloin asia on eri.
- Aika harvinainen juttu: Hetun vaihtaminen on oikeasti aika harvinaista, kuin että löytäisit nelilehtisen apilan suoraan joulukuusen alta. Se ei ole mikään huvipuistoreissu, johon mennään vain, koska huvittaa.
- Melkein mahdotonta ilman hyvää syytä: Viranomaiset eivät jaa uusia hetuja kuin mummo jouluna karkkeja. Pitää olla todella hyvät perusteet. Ne on niitä tapauksia, että saa jäniskin juosta karkuun, jos syy on tarpeeksi painava.
Milloin sitten saa sudittua uuden numerosarjan itselleen? No, tässäpä ne syyt, jotka saavat virkamiehenkin hieraisemaan silmiään ja ehkä jopa nyökkäämään:
- Terveys tai turvallisuus on vaarassa: Jos joku uhkaa sua kuin nälkäinen ilves jänistä, ja se uhka on pysyvä ja ilmeinen. Esimerkiksi joku häirikkö käyttää vanhaa tunnusta puskamerkillä ja terrorisoi. Silloin saa tunnuksen vaihtaa, että pysyy pää ehjänä. Tämä on niitä tilanteita, jossa ei todellakaan leikitä.
- Tunnusta käytetty väärin ja jatkuvasti: Jos joku on vetänyt sun hetunsa avulla vaikka koko naapuruston pitsat tilaukseen tai hankkinut luottokortteja sun nimellä toistuvasti. Ja jos se ei ole kerta tai pari, vaan kunnon sarja, jolla saisi Oscar-ehdokkuuden. Silloin saa uuden tunnuksen, jotta elämä palautuisi uomiinsa ilman kaikenlaisia selittelyjä.
- Sukupuolen vahvistaminen: Kun ihminen korjaa sukupuolensa virallisesti, silloin saa luonnollisesti uuden hetun, jossa on oikea sukupuolta kuvaava luku. Tämä on selkeä ja lakiin kirjattu syy, ei mitään ihmettelyä. Ykkönen muuttuu kakkoseksi tai toisinpäin, jos vanha hetu oli joskus syntyessä mennyt vähän harhaan sen numeron osalta.
Lisätietona kerrottakoon, että hakemus tehdään Digi- ja väestötietovirastoon. He ne ovat niitä virkaintoisia sankareita, jotka päättävät, oletko ansainnut uuden numeron vai et. Ei sinne kannata mennä kertomaan, että entisessä hetussa on liikaa kasinumeroita tai se näyttää puhelinnumerolta. Heitä ei naurata, usko pois. Se on vakava paikka. Ja kyllä, joskus tuntuu, että helpompaa olisi muuttaa Kiinaan kuin saada uusi hetu, mutta onneksi nuo edellä mainitut syyt ovat todella päteviä ja niiden toteutuessa muutos kyllä hoituu. Minä ainakin olen nähnyt tapauksia, joissa on menty läpi ja saatu uusi henkilötunnus. Ei mikään legenda juttu siis.
Missä tilanteissa henkilötunnuksen voi muuttaa?
Henkilötunnus muuttuu vain tietyissä tilanteissa.
- Syntymäaika tai sukupuoli väärin merkitty. Tämä on suoraviivaista.
- Sukupuolen vahvistaminen. Juridinen prosessi luo tarpeen uudelle tunnukselle.
- Identiteettivarkaus ja haitta. Toistuvan väärinkäytön seuraukset. Vaatii vahinkoa.
Tunnuksen muuttaminen ei ole kevyttä. Se on viimeinen keino, kun muut polut umpeutuvat.
Missä tilanteissa henkilötunnusta voidaan kysyä?
Henkilötunnusta kysytään, kun henkilöllisyys pitää varmistaa. Se on siinä.
Pelkkä hetu ja nimi eivät riitä tunnistamiseen. Se on nykyään riittämätöntä. Yritykset ja viranomaiset vaativat enemmän. Se on niiden velvollisuus.
Henkilötunnuksen käyttö on sallittua vahvassa tunnistamisessa.
Se tarkoittaa, että hetu on vain yksi osa palapeliä. Ei koko kuva.
- Viranomaiset. Verottaja, Kela, poliisi. Ne kysyvät aina. Ei siinä ole vaihtoehtoja.
- Terveydenhuolto. Lääkäriaika, reseptin uusiminen. Potilastietosi ovat sidottu siihen numeroon. Kävin viime viikolla Terveystalossa, hetu kysyttiin heti ovella ja varmistettiin ajokortista. Standarditoimintaa.
- Pankit, luotonantajat, vakuutusyhtiöt. Raha vaatii varmuuden. Ne tarkistavat luottotietosi.
- Työnantajat. Työsopimus, palkanmaksu. Ilman sitä et saa palkkaa. Verottaja vaatii sen.
- Perintätoimistot. Velka on sidottu henkilöön, henkilö on sidottu tunnukseen.
Se on vain numerosarja. Mutta se on sinun. Älä jaa sitä turhaan.
Tieto on valtaa. Oman tiedon hallinta on vapautta.
Voiko henkilötunnusta vaihtaa?
Voiko henkilötunnusta vaihtaa? Kyllä, mutta hyvin harvoin. Henkilötunnus on tarkoitettu pysyväksi ja sen vaihtaminen edellyttää laissa säädettyjä erityisiä syitä.
Ne syyt, joiden nojalla tämän "digitaalisen sielun" voi saada uuden version, ovat melko kapeat ja tyypillisesti melko dramaattisia:
- Syntymäaika on kirjattu alun perin väärin. Siis joku on ryssinyt syntymäpäiväsi jo neuvolan kahvipöydässä.
- Sukupuoli on merkitty väärin väestötietojärjestelmään. Ei ihan pieni lipsahdus, mutta onneksi korjattavissa.
- Henkilö on sukupuolen vahvistamisen jälkeen vailla uutta tunnusta tai hänen tunnuksensa osoittaa aiempaa sukupuolta. Nykyaika tarjoaa tämänkin mahdollisuuden, ja hyvä niin.
Hah, ajatuskin henkilötunnuksen vaihtamisesta on lähes yhtä absurdi kuin yrittää muuttaa syntymäpäiväänsä, kun on jo kerran viettänyt 40 vuotta kaksinumeroisella iällä. Se on kuin yrittäisit vaihtaa autoosi rekisterikilpiä vain siksi, että ne vanhat eivät enää tunnu omilta – tosin tässä tapauksessa se on koko auton identiteetti.
Järjestelmä on rakennettu pysyvyyden varaan, kuin pohjoismainen avioliitto: ero on mahdollinen, mutta vaatii papereita ja tiukkaa harkintaa.
Kuvittele se byrokratian huipentuma! Ajokortti, pankkitili, verokortti, kaikki ne loputtomat lomakkeet, joissa tunnuksen täytyy olla kohdallaan. Se on kuin yrittäisit vaihtaa nimesi jokaisessa Facebookin ryhmässä, johon olet joskus liittynyt, plus kaikki ne paikalliset lankakerhokerhot. Huh huh.
Joutuisit todistelemaan, että olet edelleen se sama ihminen, vaikka numerot ovatkin vaihtuneet, kuin sarjakuvasankari salaisessa identiteettikriisissä.
Mutta eihän siinä, jos vaikka syntymävuosi on ollut vuosikymmenen pielessä – onhan se kiva saada korjattua. Kuka nyt haluaisi olla vuosikymmenen vanhempi paperilla kuin todellisuudessa, tai toisinpäin?
Se olisi kuin maksaisi eläkettä itselleen kymmenen vuotta etukäteen, mikä toki olisi nerokasta, mutta epätodennäköistä. Muuten se henkilötunnus vain seuraa mukana, kuin uskollinen, mutta ajoittain ärsyttävä varjo, lapsuudesta hautaan saakka. Ehkä vain kannattaa tottua siihen.
Miten henkilötunnus muodostuu?
- Syntymäaika: Kuusi ensimmäistä numeroa (ppkkvv), toki ilman väliviivaa tai vuosilukua erottelevaa merkkiä.
- Väliviiva tai plusmerkki: Syntymävuodesta riippuen.
- Väliviiva (-) syntyneille ennen vuotta 2000.
- Plusmerkki (+) syntyneille vuonna 2000 tai sen jälkeen. Tähden * vuodesta 1900-1999 syntyneille.
- Yksilönumero: Kolminumeroinen, jokaiselle yksilöity tunnus (miehillä pariton, naisilla parillinen numero). Tässä ei ole sukupuoleen liittyvää leimaa enää, jos sukupuoli on korjattu.
- Tarkistusmerkki: Yksi merkki, joka lasketaan edellisistä numeroista. Se estää kirjoitusvirheet ja varmistaa numeron oikeellisuuden.
Kuka henkilötunnuksen myöntää ja mihin sitä käytetään?
- Digi- ja väestötietovirasto (DVV) myöntää tunnuksen syntymän tai Suomeen muuton yhteydessä.
- Sitä käytetään käytännössä kaikessa virallisessa asioinnissa: verotus, pankkipalvelut, terveydenhuolto, vakuutukset, työsopimukset. Se on avain elämääsi Suomessa.
- Ilman sitä olet periaatteessa näkymätön järjestelmälle, kuin haamu pankkijonossa, jolla ei ole lainkaan rahaa tai edes tiliä.
Miksi tunnuksen pysyvyys on tärkeää?
- Yksiselitteisyys: Varmistaa, että jokainen henkilö on tunnistettavissa ilman sekaannuksia ja että tiedot ovat ajantasaisia.
- Luotettavuus: Rakentaa luottamusta viranomaisten ja yksityisten toimijoiden välillä, jotka käyttävät tunnusta henkilöllisyyden todentamiseen.
- Järjestelmän tehokkuus: Helpottaa tietojen käsittelyä ja ylläpitoa eri rekistereissä. Mieti, mikä sähläys siitä tulisi, jos jokainen vaihtaisi tunnusta joka kuukausi mielialansa mukaan! Siitähän syntyisi täysi digitaalinen katastrofi.
Mistä voi tilata henkilötunnuksella?
Henkilötunnuksella tapahtuvaan hakuun voi turvautua Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ylläpitämän Väestötietojärjestelmän (VTJ) kautta. Tämä haku ei ole avoin kenenkään läpikäveltäväksi, vaan se on luvanvaraista toimintaa. Voidaan sanoa, että tiedonhakija astuu tietynlaiseen digitaaliseen "oikeudelliseen" piiriin.
Tämän luvanvaraisen henkilö- ja osoitehaun avulla, joka perustuu siis VTJ:n tietoihin, voi selvittää tietyin ehdoin esimerkiksi seuraavia asioita henkilötunnusta käyttäen:
- Henkilön koko nimi.
Tämä on se keskeisin ja ilmeisin tieto, jonka henkilötunnuksella voi hakea. Pohdittakoon hetki tätä. Henkilötunnus itsessään on jo aika spesifi tunniste, eikö niin? Se sisältää syntymäajan ja sukupuolen lisäksi myös yksilöllisen osan. Kun tämä tunniste yhdistetään nimeen, saadaan melko varmasti kiinni oikeasta henkilöstä. Mutta mihin kaikkea tätä tietoa sitten oikeasti tarvitaan? Se onkin hyvä kysymys.
Lisäksi henkilö- ja osoitehausta voi saada selville:
- Syntymäajan.
- Kansalaisuuden.
- Kotikunnan.
- Mahdollisesti myös tiedon kuolinpäivästä.
On mielenkiintoista, miten yhä enemmän henkilökohtaista tietoa on digitaalisessa muodossa saatavilla, ja miten sen käyttöä säädellään. Ajatus siitä, että kuka tahansa voisi vapaasti kaivaa kenen tahansa tietoja, on jo itsessään hieman pelottava. VTJ:n tapauksessa on kyse enemmänkin viranomaiskäytöstä ja tietyin edellytyksin myös muille myönnettävästä hausta. Se on tavallaan "hallittu" avoimuus, jos niin voi sanoa.
Vaikka yllä mainitut tiedot ovat ne yleisimmät, on hyvä muistaa, että lupakäytännöt voivat vaihdella ja uusia tietoja voi tulla saataville. Tarkat ehdot luvan saamiselle ja tietojen hakemiselle kannattaa aina tarkistaa suoraan DVV:n sivuilta. Niin kuin elämässä yleensäkin, säännöt ovat olemassa, ja niihin kannattaa tutustua.
Jos miettii, millä kaikilla tavoilla ihmiset voivat joutua selvittämään toistensa tietoja, tulee mieleen vaikkapa perintöasiat, oikeudelliset prosessit tai vaikkapa todella pitkälle mennyt suvunjatkaminen. Tai joskus vain täysin arkiset asiat, kuten vanhan tutun löytäminen. Miten me oikeastaan käsittelemme tätä jatkuvasti lisääntyvää tietotulvaa? Sellainen analyysi olisi jo oma lukunsa.
Yhteenvetona, jos tarvitset tietoa henkilötunnuksella, DVV:n VTJ on oikea paikka aloittaa. Muista kuitenkin, että kyseessä on luvanvarainen palvelu, joka edellyttää asianmukaisia perusteita.
- Kumpi on haitallisempaa, rasva vai sokeri?
- Miten Wi-Fi-yhteys puhelimeen?
- Miten syvälle valokuitu kaivetaan?
- Mitä tehdä, jos naapuri soittaa musiikkia yöllä?
- Pitääkö proteiini kylläisenä?
- Mikä voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta?
- Voiko samaan puhelimeen yhdistää kahdet kuulokkeet?
- Montako lämmintä ateriaa päivässä?
- Miksi on olemassa toinen nimi?
- Miten laite yhdistetään wifiin?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.