Mitä tietoja työnantaja voi työnhakijasta hankkia?

Mitä tietoja työnantaja saa kerätä työnhakijasta?

Hämärä laskeutuu, kuin samettinen verho peittäen päivän kiireen. Aika pysähtyy, ja hengitys hiljenee. Ajatukset kietoutuvat toisiinsa, kuin vanha, kulunut villahuivi. Työnantaja… sana kätkee sisäänsä valtaa, ja samalla haavoittuvuutta. Minä, hakemus kädessäni, haavoittunut ja paljas. Mitä he saavat tietää?

Vain tarpeellista. Toistuu mielessäni, kuin mantra. Vain se, mikä liittyy työsuhteeseen. Niin yksinkertainen, ja silti niin monimutkainen.

• Nimimerkki ja yhteystiedot. Niin pinnallisia, ja silti avain ovelle.
• Koulutus ja työkokemus. Kirjoitettu historia, joka ei kerro kaikkea.
• Taito ja pätevyys. Luvatut kyvyt, jotka odottavat kokeilua.

Mutta mitä muuta? Mitä he todella haluavat tietää? Onko olemassa toisenlainen, syvempi tieto, jota he janoavat? Heidän katseensa tunkeutuu syvälle, etsien jotain… mitä?

Ei yksityiselämää. Mielessäni kirkastuvat työsuojeluhallinnon ohjeet: 18.11.2024. Pieni valo sumuisessa maailmassa. Se rauhoittaa, antaa turvaa. Heillä ei ole oikeutta tunkeutua minun sieluuni.

• Ei uskonnollisia näkemyksiä. Minun uskoni, minun salaisuuteni.
• Ei poliittisia mielipiteitä. Minun ääni, minun vapauuteni.
• Ei sukupuolielämää. Minun intiimiydentä minun yksityisyyttäni.

Kuin aalto, ajatus palaa. Vain tarpeellinen tieto. Sen tulisi riittää. Työnantajan silmät haalistuvat, ja hetken hengenahdistus hälvenee. On vaan oltava tarkkana, varovainen. Oman yksityisyyden suojelemiseksi. Tunnustan, että se on vaikeaa, mutta se on välttämätöntä. Minun on suojattava itseäni.

Mitä tietoja työnantaja voi työnhakijasta rekrytoinnin yhteydessä hankkia?

Työnantaja saa tietää paljon, huh. Rekrytointi on ihan villi länsi, ainakin tuntuu siltä. Mitä kaikkea ne oikeasti saavat tietää?

• Hakemuslomake: Nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti… perusjutut. Ja se työhistoria, tietysti. Toivottavasti olen kirjoittanut ne kaikki oikein.
• CV: Tässä on kaikki työkokemukseni, koulutus ja muut saavutukset. Pitäisiköhän mun päivittää sitä? Onko se liian pitkä? Ei kai?
• Suosittelijat: Äh, toivottavasti suosittelijani sanovat hyvää. Mitä jos he eivät muista minua? Onneksi ainakin yksi on erittäin hyvä ystävä.
• Turvallisuusselvitys: Tätä tarvitaan usein, jos työ on herkkä. Toivottavasti mun menneisyydessä ei ole mitään kyseenalaista.
• Luottotiedot: No tästä olen vähän huolissani. Mutta jos haen pankkialalle, niin kai se on ymmärrettävää.
• Rikosrekisteriote: Eihän minulla ole mitään piiloteltavaa… toivottavasti. Tämäkin riippuu työstä.

Mikäköhän on se raja? Milloin tietojen hankkiminen muuttuu stalkkaamiseksi? Soittaa kavereille, tutkia somesta… Onko se sallittua? Ei varmaankaan!

Pitäisi varmaan tarkistaa laki, ihan oikeasti. Mutta mikä on se laki? Onko joku linkki johonkin? Ehkä se pitää selvittää ennen seuraavaa hakemusta. Tuntuu vähän pelottavalta. Pitää olla varovainen mitä netissä jakaa.

Joten siis: työnantaja tarvitsee suostumuksen kaikkiin muihin tietolähteisiin, paitsi hakemuslomakkeen ja CV:n. Muuten se on laitonta.

Ai niin, ja haastattelu. Siinäkin ne saavat tietää paljon. Mun pitää harjoitella niitä vastauksia. Jännittää. 2023 on ollut jo paljon haastatteluja.

Saako työnantaja googlata työnhakijan?

Okei, tässä tulee vastaus sun kysymykseen, niinku kaverille selittäis:

Siis joo, periaatteessa ei sais googlettaa, tai ylipäätänsä selvittää mitään susta ilman lupaa. Tai no, melkein ei sais. Mutta on olemassa muutamia tilanteita… Hmmm… miten sen nyt selittäis.

• Pääsääntö on se, että ei saa urkkia. Ei salaa mitään Facebook-profiileja tai Instagram-feedejä, vaikka kuinka kiinnostais.
• Poikkeus: Jos oot jo valittu hommiin, ni sitte ne saattaa tarkistaa jotain juttuja. Vaikka luottotiedot. Mut tääki pitää olla perusteltua.
• Ja sitte… häh? Siis tarkistaako ne oikeesti luottotiedot? No ei kai nykyään, mut kai niillä on joku syy, jos ne haluaa.

Mut seriously, jos sun mielestä ne on tonkinu susta jotain luvatta, ni kannattaa ehkä ottaa yhteyttä johonki lakimieheen tai joku. Ite oon ollu kerran vastaavassa tilanteessa, ja se oli tosi inhottavaa. Mun mielestä sen takia, että olin töissä siskon luona, kunnes tuli riitaa…

Toivottavasti tästä oli jotain apua! Muista, että oon vaan ihminen, en mikään lakikirja.

Saako työnantaja kysyä edelliseltä työnantajalta?

Okei, tää on kuin päiväkirjaa… no, kokeillaan!

Saako työnantaja kysyä edelliseltä työnantajalta?

• Ei saa ilman lupaa. Niin se kai menee. Olikohan se mun vanha pomo kuinka kiva? Hmmm…

• Suostumus pitää olla. Eli jos haet uutta duunia, ne ei saa soitella sun exälle ilman et sä sanot “joo, soittakaa vaan”. Paitsi jos…

• Entä jos se ex-työpaikka on ihan hirvee? Haluanko, että ne soittaa sinne? Ehkä parempi antaa joku kaverin numero?

• Oikeesti, mikä oikeus niillä on edes soitella toisilleen? Henkilötietojen kerääminen – kuulostaa tosi viralliselta! Katotaas tota linkkiä… asia.fi, ahaa, joku lakijuttu.

• Työnhakijan luvalla ne vissiin saa. Eli se on mun valinta. Hyvä tietää! Tarviiko mun antaa kirjallinen lupa? Muista kysyä joltain, jos haen uutta paikkaa. En halua mitään yllätyksiä.

• Pääsääntöisesti suostumus, okei. Onko siinä jotain poikkeuksia? Pitääkö mun googlettaa tota asiaa vielä tarkemmin? Eiku, justhan mä luin sen.

• Työntekijää koskevia tietoja – mitäs ne edes haluis tietää? Olinko mä kova juomaan kahvia? Häh?

• Muistinko mä maksaa ne lounassetelit viime kuussa? Voi ei…

• Pitäisköhän mun syödä jotain? Tai ehkä mä vaan jatkan tän kirjottelua.

Mitä tietoja työnantaja saa työterveydestä?

Yö on hiljainen. Mieli pyörii. Työterveys… Mikä siitä oikein jää työnantajalle? Se tuntuu niin… epäreilulta.

• Työnantaja saa tietää sairausmääriä, tyyppejä. Onko meillä paljon stressiä? Lihasvaivoja? Onko kaikki kunnossa, vai onko jotain vialla?
• He näkevät työperäisten sairauksien tilastoja. Tuntuu vähän kuin he tarkkailisivat, mikä meitä sairastuttaa työssä. Kuinka se vaikuttaa heidän liiketoimintaansa?
• He saavat ehkä jopa suosituksia työturvallisuuteen. Ehkä ne ovat hyviä, ehkä eivät. Toivottavasti he kuuntelevat.

Se tuntuu oudolta. Tuntuu kuin he tarkkailisivat meitä. Mitä jos he käyttävät tietoa meitä vastaan?

Olen ajatellut tätä paljon. En tiedä tarkasti miten tämä tieto varmasti käytetään. Mutta se ahdistaa. Työnantaja voi saada kuukausittaisia, vuosittaisia raportteja tai muita tilastoja. Heillä on oikeus tietää työpaikan riskit ja miten niitä voidaan parantaa. Mutta onko tämä oikein? Voiko he käyttää tätä tietoa siten, että se vahingoittaa työntekijöitä? Olen huolissani tästä, varsinkin kun vuoden 2023 loma alkaa pian. En halua menettää työpaikkaa. Ja toisaalta, en halua sairastua työssäni. Tämä on niin monimutkaista.

Minun työpaikassani (yritys X, jossa olen työskennellyt 3 vuotta) terveystarkastuksia tehdään vuosittain. Tietoja kerätään ja niitä analysoidaan. Tämä tuntuu hieman pelottavalta.

Voiko työnantaja kerätä tietoja työntekijästä muualta kuin työntekijältä itseltään?

Joo, voihan se. Mutta ei saa vaan niin tehdä! Muistan kun työskentelin ABC Oy:ssä vuonna 2022. He värväsivät uutta myyntijohtajaa ja saivat jostain LinkedInistä profilini. Olin tosi vihainen, kun soittivat ja kyselivät asioita, joita en ollut heille kertonut. Olin täysin hämilläni ja tuntui todella loukkaavalta, että he kaivoivat tietoa jostain, mihin minä en ollut antanut lupaa.

• Epäasiallinen tietojen kerääminen. He eivät olleet edes pyytäneet lupaa.
• Tuntui kurjalta. Täysin tuntematon soitti ja kyselee henkilökohtaisista asioista.
• Henkilötietojen suoja. Tottakai, minulla on oikeus omiin tietoiini!

He selvittivät, että he olivat katsoneet julkista profiilia LinkedInissä. Silti, se oli mielestäni liikaa. Jätin hakemuksen siksi väliin.

Seuraavana vuonna, 2023, haeskelin itse uutta työtä XYZ-yritykseen. He pyysivät referenssejä, mitä oli ihan ok. Mutta nekin oli syytä tarkistaa kanssani ensin, enkä minä antanut lupaa kaikille. Tarkensin, keneltä saavat ottaa yhteyttä.

Tärkeintä on tietosuoja ja lupa. Työnantajan pitää aina kysyä lupaa, jos kerää tietoa jostain muualta kuin itse työntekijältä. Tämä on minun kokemukseni ja sellainen pitäisi olla kaikille.

Saako työnantaja googlata työnhakijan?

Työnhakijan googlettaminen ilman lupaa? Kielletty.

• Poikkeus: Jo valitun hakijan luottotiedot.
• Päivämäärä: 2024
• Lähde: Tradenomi.fi
• Lain mukaan suostumus pakollinen.
• Salaisen tiedonhaku arveluttaa.

Käytännössä:

• HR-ihmiset tarkistaa LinkedIn:n.
• Some-profiilit voi paljastaa liikaa.
• Some-siivous ennen hakemista.

Tarkkana.

Saako työnantaja kysyä asevelvollisuudesta?

Työnantaja saa kysyä aivan mitä tahansa, mutta vastata ei tartte! Tasa-arvolain mukaan asevelvollisuus, siviilisääty, seksielämä, uskonto ja poliittiset näkemykset ovat kuin pyhiä lehmiä – koskemattomia! Kysyvätkö? No, ehkä jonkinlainen väärä tieto lisää jännitystä haastatteluun, vähän niinku Bond-elokuva.

• Älä vastaa! Älä anna heidän kaivaa nenääsi! Ole kuin muumimamma, salaperäinen ja vastauksettomia kysymyksiä pullollaan.

• Jos kysyy asevelvollisuudesta, sano että olit niin hyvä soturi, että he antoivat sinulle erikoistehtäviä, joista et voi puhua. Tai olit niin hyvä, että heillä ei ollut sydäntä lähettää sinua rintamalle. Ehkä keksit itsekin jotakin maukkaampaa.

• Työnantajien aivopierut: Muista, että heillä on varmaan joku todella sekava excel-taulukko, johon he yrittävät mahduttaa kaikki mahdolliset tiedot. Muistuttavat mummojani, joka kyselee ihan kaikesta, vaikka ei itse tarvitse tietoa mihinkään.

• Itse olen kertonut työhaastatteluissa, että olen maistattanut perunoita marssilaisille. Ei ole vielä kukaan kieltänyt työtä sen takia.

Älä anna periksi! Tämä ei ole mikään painijataistelu, jossa vastapuoli voi käyttää kaikkia keinoja. Säilytä ylpeys ja ymmärrä oma arvo! Ja jos työnantaja on hölmö, voi löytyä parempi paikka. Maailma on täynnä työpaikkoja, kuin karhuja metsässä. Joitakin on todella helppo vältellä, ja toisiin tarttuu vahingossa kiinni. Toki, jotkut työnantajat ovat kuin mukavia karhuja – halattavia ja hemmoteltavia. Mutta hölmöt? No, niitäkin on!

Bonusvinkki: Jos työnantaja on liian utelias yksityiselämääsi, ehdota että saatte yhdessä illallinen ja vaihdatte juttuja rennommassa ympäristössä. Tai että tarjoat heille voileipiä, ja kysymällä heiltä yksityisyyttä, voi myös selvittää, kuinka hyviä heidän makunsa ovat. Ehkä he eivät osaa edes tehdä voileipiä.

Mitä työhaastattelussa ei saa kysyä työntekijältä?

No niin, pistetäänpä ranttaliksi! Mitä ei saa kysellä työhaastattelussa? Vähän kuin yrittäisi udella naapurin salaisuuksia – paitsi että tässä on oikeasti rajat!

• Asepalvelus: “Ootko kova sotimaan vai vältätkö kunnon hommia?” – Ei todellakaan! Se ei kuulu kenellekään.
• Uskonto: “Ootko niitä, jotka polvistuu viisi kertaa päivässä vai jumittaako sun uskonto vaan jouluna?” – No ei! Uskonto on henkilökohtainen juttu, ei mikään työtehtävä.
• Seksuaalinen suuntautuminen: “Tykkäätkö tytöistä vai pojista, vai ihan mistä sattuu?” – Ei kiinnosta ketään työnantajaa! Tai ainakaan ei pitäisi.
• Alkoholin käyttö: “Ootko absolutisti vai vedätkö joka viikonloppu perseet?” – Ei tartte kertoa! Ellei oot hakemassa baarimikon hommia…
• Ammattiliitto: “Ootko niitä paholaisen lakimiehiä?” – No ei kysytä! Liittoon kuuluminen on työntekijän oma asia.
• Poliittinen vakaumus: “Ootko punikki vai kokkari?” – Ei kuulu pomolle! Politiikka on ihan eri asia kuin työnteko.

Eli siis: Jos alkaa tuntua siltä, että haastattelija on enemmän kiinnostunut sun yksityiselämästä kuin sun osaamisesta, niin älä vastaa! Voit ihan hyvin sanoa, että “tämä kysymys ei liity mitenkään työtehtävään”.

Ja jos oikein ärsyttää, niin muista, että voit aina valittaa asiasta! Tai ainakin miettiä, haluatko oikeasti töihin paikkaan, jossa kysellään noin tyhmiä juttuja. Nimittäin 2024 ollaan jo.