Mitä oikeuksia on 15-vuotiaalla?

Mitä oikeuksia on 15-vuotiaalla? Vastuu ja työpalkka

Nuoren täyttäessä 15 vuotta hänen asemansa muuttuu merkittävästi suomalaisessa yhteiskunnassa. On tärkeää tietää, mitä oikeuksia on 15-vuotiaalla sekä mitkä uudet velvollisuudet astuvat voimaan tällä ikäkaudella. Lakipykälien ymmärtäminen auttaa nuorta itsenäistymään, suojelemaan omia etujaan työelämässä ja välttämään oikeudellisia seuraamuksia.

Mitä oikeuksia on 15-vuotiaalla?

Kun nuori täyttää 15 vuotta, hänen itsenäisyytensä ja juridinen asemansa Suomessa muuttuvat merkittävästi, ja tilanne voi liittyä moniin eri elämänalueiden muutoksiin. Tämä ikävuosi tuo mukanaan tärkeitä vapauksia, kuten oikeuden päättää omista työsopimuksistaan sekä itse ansaitsemistaan rahoista, mutta samalla nuoren vastuualue laajenee huomattavasti. Kyseessä onkin eräänlainen silta lapsuuden ja nuoruuden välillä, jolloin yhteiskunta alkaa kohdella yksilöä entistä itsenäisempänä toimijana.

Monelle nuorelle ja vanhemmalle näiden uusien rajojen hahmottaminen tuottaa päänvaivaa. Mutta tässä on yksi kriittinen virhe, jonka suuri osa ihmisistä tekee alaikäisen oikeuksia miettiessään - kerron tästä tarkemmin tuossa taloudellista valtaa käsittelevässä osiossa alempana.

Työsopimus ja oikeus omiin tuloksiin

Suomessa 15 vuotta täyttänyt nuori saa itse tehdä, muuttaa ja irtisanoa työsopimuksensa ilman huoltajan erillistä suostumusta, mikäli hän on suorittanut perusopetuksen oppivelvollisuuden. Tämä antaa nuorelle itsenäisen puhevallan työmarkkinoilla ja mahdollisuuden hakea kesätöitä tai osa-aikatyötä täysin omilla nimillään. Huoltajalla on kuitenkin edelleen poikkeustapauksissa oikeus purkaa nuoren työsopimus, jos se vaarantaa tämän kasvatuksen, terveyden tai kehityksen.

Työelämään astuessa nuorten palkkaus määräytyy usein alakohtaisten työehtosopimusten mukaan, ja nuorten työntekijöiden palkat ovat tyypillisesti noin 70-90 % alan alimmasta taulukkopalkasta.^[1] Muistan elävästi oman ensimmäisen kesätyöni varastolla, kun kädet olivat rakkuloilla ja selkä huusi armoa ensimmäisen viikon jälkeen. Silloin palkka tuntui pieneltä, mutta työn kautta saatu itsenäisyyden tunne oli korvaamaton. 15 vuotiaan työsopimus ja oikeudet takaavatkin nuorelle oman suojan, mutta kokemus opetti, että työnteko on raskaampaa kuin miltä se sivusta näyttää.

Saako 15-vuotias päättää itse omista rahoistaan?

Kyllä, 15 vuotta täyttäneellä nuorella on laillinen oikeus hallita ja määrätä rahoista, jotka hän on ansainnut omalla työllään. Hän voi myös avata oman pankkitilin itsenäisesti ilman vanhempien myötävaikutusta, eivätkä huoltajat saa käyttää näitä varoja ilman nuoren lupaa. Tämä on merkittävä poikkeus alaikäisen yleiseen vajaavaltaisuuteen, ja se opettaa nuorelle taloudenpitoon liittyvää vastuuta.

Tässä tullaan siihen aiemmin mainitsemaani yleiseen harhaluuloon: monet miettivät, saako 15 vuotias päättää itse omista rahoistaan kaikissa tilanteissa. Ei pidä paikkaansa. Oikeus koskee ainoastaan itse ansaittua tuloa tai omaisuutta. Jos nuori saa esimerkiksi suuren perinnön tai lahjoituksen, sen hallinnasta vastaavat edelleen edunvalvojat eli yleensä vanhemmat. Vanhemmilla on myös oikeus puuttua jopa itse ansaittujen rahojen käyttöön, jos nuoren toiminta uhkaa vakavasti hänen omaa etuaan, kuten päihteiden ostamista.

Minkä ikäisenä alkaa rikosoikeudellinen vastuu?

Monelle nuorelle tulee yllätyksenä se, minkä ikäisenä alkaa rikosoikeudellinen vastuu Suomessa. Se alkaa tarkalleen sinä päivänä, kun nuori täyttää 15 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että tästä hetkestä lähtien nuori voidaan asettaa rikoksesta syytteeseen, häntä voidaan kuulustella ilman vanhempien läsnäoloa tietyissä tilanteissa ja hänet voidaan tuomita rangaistukseen tuomioistuimessa. Alle 18-vuotiisiin sovelletaan kuitenkin lievennettyä rangaistusasteikkoa, jolloin rangaistukset ovat enintään 75 % aikuisen vastaavasta maksimirangaistuksesta.

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on selvitetty mahdollisuuksia rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskemiseksi 14 vuoteen naapurimaiden esimerkkien mukaisesti. Viranomaisten arvioiden mukaan nuorten tekemät vakavat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet, mikä on vauhdittanut lainmuutostarpeiden selvittämistä. Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen onkin nuorelle selkeä signaali siitä, että yhteiskunta odottaa hänen ymmärtävän tekojensa seuraukset ja kantavan niistä henkilökohtaisen vastuun lain edessä.

Vahingonkorvausvastuulla ei ole ikärajaa

Monet nuoret elävät siinä uskossa, että ennen 15 vuoden ikää tehdyistä hölmöilyistä ei seuraa mitään - no, tämä luulo on täysin väärä. Vaikka alle 15-vuotiasta ei voida tuomita rikosoikeudelliseen rangaistukseen, vahingonkorvausvelvollisuus on voimassa vauvasta vaariin. Jos 13-vuotias rikkoo vaikkapa koulun ikkunan tai töhrii seinän, hän tai hänen perheensä on velvollinen korvaamaan aiheutuneet taloudelliset vahingot täysimääräisesti.

Koulutus ja oppivelvollisuus 18 vuoteen saakka

Suomessa nykyinen oppivelvollisuus 18 vuotta määrää, että nuoren on opiskeltava toisen asteen tutkintoa, kuten lukiota tai ammattikoulua, siihen asti, kunnes hän täyttää 18 vuotta tai suorittaa kyseisen tutkinnon. Tämä tarkoittaa, että 15-vuotias ei voi enää vapaasti päättää jättää koulua kesken peruskoulun jälkeen, vaan opiskelua on jatkettava aktiivisesti. Laajennettu oppivelvollisuus pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja varmistamaan paremmat lähtökohdat työelämään.

Tämä seuraava asia saattaa yllättää osan teistä, sillä se liittyy nuoren itsenäiseen päätöksentekoon koulumaailmassa.

Itsenäinen puhevalta viranomaisissa

Kun pohditaan sitä, mitä ovat 15 vuotiaan oikeudet ja velvollisuudet, hän saa niin sanotun itsenäisen puhevallan. Tämä tarkoittaa, että hän voi itse käyttää oikeuksiaan ja hakea muutosta häntä itseään koskeviin viranomaispäätöksiin, kuten koulutusta tai sosiaalitointa koskevissa asioissa. Huoltajia kuullaan yhä, mutta nuoren oma sana painaa virallisissa asiakirjoissa ja prosesseissa paljon enemmän kuin nuorempana.

Nuoren oikeuksien kehittyminen eri ikävuosina

12 vuotta

• Uskontokuntaan liittyminen tai siitä eroaminen vaatii nuoren oman suostumuksen

• Lapsen mielipide on otettava huomioon häntä koskevissa viranomaisasioissa

• Etunimeä tai sukunimeä ei voi muuttaa ilman lapsen omaa kirjallista suostumusta

15 vuotta (Käänteentekevä ikä)

• Voi huoltajien kirjallisella luvalla erota tai liittyä uskontokuntaan itsenäisesti

• Saa itsenäisen puhevallan viranomaisissa, oikeuden tehdä työsopimuksen ja hallita omia rahojaan

• Voi itse hakea etunimensä muuttamista huoltajien suostumuksella

18 vuotta

• Täydellinen uskonnonvapaus ja itsenäinen oikeus päättää uskonnollisesta asemasta

• Saavuttaa täysi-ikäisyyden, äänioikeuden vaaleissa sekä täyden oikeudellisen toimintavallan

• Täysi vapaus päättää omasta nimestään ilman kenenkään muun lupaa

Mikon kokemus kesätöistä ja oman talouden hallinnasta

Mikko, 15-vuotias koululainen Vantaalta, halusi ostaa oman pelitietokoneen ja päätti etsiä kesätöitä paikallisesta ruokakaupasta. Hän teki itsenäisesti työsopimuksen kahden viikon hyllytystyöstä, mutta huomasi pian haasteita työaikojen ja heräämisen kanssa.

Ensimmäisellä viikolla Mikko myöhästyi vuorosta kahdesti, koska iltapelit venyivät ja aamulla väsymys oli valtava. Kaupan esihenkilö huomautti asiasta tiukasti, ja Mikko pelkäsi jo saavansa potkut ennen kuin ehtisi ansaita mitään.

Tämä oli Mikolle herätyshetki siihen, että sopimukset sitovat oikeasti. Hän päätti laittaa puhelimen ja pelikoneen kiinni viimeistään iltakymmeneltä ja otti käyttöön kaksi herätyskelloa varmistaakseen ajoissa ehtimisen.

Kaksiviikkoisen päätteeksi Mikko sai palkkansa omalle tililleen, ja vanhemmilla ei ollut oikeutta koskea niihin. Hän säästi suurimman osan tietokonetta varten ja oppi kantapään kautta, mitä sitoutuminen tarkoittaa.