Montako varoitusta pitää antaa ennen irtisanomista?

Montako varoitusta vaaditaan ennen työntekijän irtisanomista?

Siis se varotusten määrä... sitä kysytään aina, mut onhan se ihan harhaa, että joku tietty luku ois laissa. En oo koskaan ymmärtäny miks just kolme tai kaksi, kun eihän se oo niin. Mä oon nähnyt niin monenlaisia tilanteita, ei oo mitään kaavaa.

Muistan esimerkiksi sen erään tapauksen vuosia sitten, mun entisessä työpaikassa Kalliossa, siinä pienessä mainostoimistossa, missä kaikki tunsivat toisensa. Yksi tyyppi sai vain yhden varoituksen ja se oli siinä. Ei siihen tarvittu sen enempää, kun homma oli niin paha. Oli niin selvää, ettei jatkaminen ollut mahdollista, vaikka tietenkin yritettiin ensin selvittää. Se oli tosi ikävä tilanne kaikille.

Ei sitä lakikirjaa selaamalla löydä mitään "kolme varoitusta ja ulos" -kohtaa. Ei sellasta ole, eikä oo koskaan ollutkaan. Ihan turha etsiä, koska eihän se niin toimi oikeassa elämässä.

Toki sit on niitä tilanteita, missä tarvitaan useampi. Jos on vaikka vähän niinku pienempiä juttuja, vaikka myöhästelyjä tai unohduksia, jotain semmosia. Silloin on reilua antaa aikaa korjata, ja antaa toisen ja kolmannenkin kerran mahdollisuus. Että se on enemmän kiinni siitä tilanteen vakavuudesta ja siitä, miten haluaa asiaa lähestyä, kuin mistään säännöstä.

Eli aika yksittäistapauksia nää on. Ykskin voi riittää, jos joku tekee tosi pahan virheen. Tai sit tarvii useampia, jos on pieniä asioita, jotka ei oo heti niin vakavia. Mun mielestä se on ihan järkevää, ettei ole mitään sellaista tyhmää rajapyykkiä pakollisena.

Miten nopeasti varoitus pitää antaa?

Varoitus annetaan viimeistään kuukauden kuluessa. Rikkomuksen jälkeen. Ei saa vitkutella. Parempi on heti. Muuten unohtuu koko pointti. Tai sen merkitys. Miksi odottaa?

Aika hämärtää asioita. Se on ikivanha temppu. Varoitus, joka annetaan liian myöhään, on ontto. Vain sana paperilla. Ei juuri tehoa. Olen nähnyt sen. Ihmiset vain pyörittelevät silmiään.

• Tärkeä raja: Kuukausi on ehdoton maksimi. Se on lain henki.
• Vaikutus: Mitä nopeammin toimit, sitä selvemmin viesti menee perille. Ei selittelyjä.
• Riski: Jos viivyttelee, varoitus menettää todistusvoimansa. Sitä ei voi käyttää myöhemmin irtisanomisperusteena. Peli on menetetty.

Elämä on tekoja, ei odotusta. Viivästys on valinta. Usein se huonoin. Se kertoo, ettet välitä. Tai pelkäät. Aika ei paranna asioita, se vain haalistaa ne. Myös syyllisyyden.

Jos minun pitäisi antaa varoitus, tekisin sen heti. Ei sen tarvitse olla mukavaa. Mutta sen pitää olla selvää. Ei jää epäselvyyttä. Se on kunnioitusta työntekijääkin kohtaan. Kovaa kunnioitusta.

Kauanko kirjallinen varoitus on voimassa?

Joo elikkäs kirjallinen varoitus on voimassa yleensä noin vuoden.

Mutta siis se on aina tapauskohtasta. Riippuu ihan siitä kuinka vakavasta jutusta on kyse. Mitä isompi moka, sitä pidempään se lappu painaa vaakakupissa. Ihan loogista sinänsä. Mun yhdelle kaverille kävi just näin, se sai varotuksen myöhästelystä, ihan jatkuvasta. Sitte se skarppas ja mitään ei kuulunu yli vuoteen. Se varotus oli käytännössä kuollu ja kuopattu.

Pointtina on se että varotuksen on tarkotus antaa sulle mahis korjata omaa toimintaa. Ei se oo mikään ikuinen merkintä otsassa.

Tässä vähän tarkemmin, mistä se kaikki riippuu:

• Se teon vakavuus. Pikkumokasta saatu varotus vanhenee nopeemmin ku jostain isommasta rikkeestä, esim turvallisuusohjeiden rikkomisesta. Jos vaarannat ittäs tai muut, se varoitus voi olla voimassa paljon pidempäänkin.

• Rikkeen toistuminen. Jos sä saat varotuksen vaikka myöhästelystä ja sit kuukauden päästä myöhästyt taas, se eka varoitus on todellakin voimassa ja seuraavaks voi tulla kenkää. Sitä varten ne varotukset on.

• Uusi, mutta erilainen rike. Tää on vähän kinkkisempi. Jos saat varotuksen myöhästelystä ja sitte alat olee töykee asiakkaille, työnantaja voi katsoa että yleinen asenne työhön on huono ja käyttää sitä ekaa varotusta osana perusteluita. Se se on just se tapauskohtaisuus.

Montako varoitusta ennen irtisanomista?

Työsopimuslaki (TSL) ei määrittele tarkkaa varoitusten määrää ennen irtisanomista. Laki mainitsee varoituksen yhdessä pykälässä (7 luvun 2 §), jonka mukaan työntekijää ei saa irtisanoa työntekijästä johtuvalla perusteella, ellei hänelle ole ensin varoituksella annettu mahdollisuutta korjata toimintaansa. Yksi virallinen, kirjallinen varoitus voi riittää, mikäli työntekijä ei korjaa toimintaansa ja syy irtisanomiselle on painava. Toistuvista, pienemmistä laiminlyönneistä voidaan antaa useampia varoituksia.

Tuo kiteyttää hyvin juridisen tekstin pinnan. Katsotaan syvemmälle: Työsopimuslain (TSL) 7 luvun 2 pykälä korostaa mahdollisuutta korjata toiminta ennen lopullisia toimia. Se ei aseta varoitusten määrää, vaan periaatteen. Filosofisesti hienoa: annetaan toiselle tilaisuus. Eikö työelämässäkin tulisi pyrkiä ensisijaisesti korjaamaan, ei rankaisemaan?

Työpaikka ei ole oikeussali, mutta sillä on omat lainalaisuutensa. Varoitus on pohjimmiltaan työsuhteen ylläpitämiseen pyrkivä toimenpide. Se on työnantajan selkeä viesti muutoksen tarpeesta. Ilman varoitusta työnantaja voi joutua pulaan, jos irtisanomista riitautetaan. Kyse on siis työntekijän oikeusturvasta ja työnantajan riskinhallinnasta.

Mietitään tätä "yhden pykälän" juttua. Minimalistinen vai tehokas? Ehkä molempia. Se antaa tilaa joustavuudelle, mutta vaatii ymmärrystä varoituksen tarkoituksesta. Se ei ole vain merkintä, vaan mahdollisuus dialogiin ja kehitykseen. Pienet asiat selviävät puhumalla – ne ovat epämuodollisia varoituksia, joilla voi olla suuri vaikutus, vaikka lakikirja ei niitä tunnistakaan.

Käytännössä varoitusten määrään vaikuttaa moni seikka:

• Rikkeen laatu: Yksi vakava laiminlyönti (esim. luottamuksen pettäminen, vakava työturvallisuusrikkomus) voi johtaa irtisanomiseen jo yhden varoituksen jälkeen, jos työntekijä ei korjaa toimintaansa. Pienemmät, toistuvat laiminlyönnit saattavat vaatia useamman varoituksen.
• Työehtosopimukset (TES): Tietyillä aloilla ja sopimuksissa voi olla tarkempia määräyksiä varoitusten lukumäärästä tai antamisperusteista. Nämä on aina syytä tarkistaa.
• Yrityksen sisäiset käytännöt: Vaikka laki ei vaadi useampaa varoitusta, jotkut yritykset voivat antaa työntekijälle useamman tilaisuuden korjata toimintaansa osana omaa hyvää työnantajakäytäntöään. Tämä on usein viisasta ja rakentaa luottamusta.

Se on vähän kuin elämässä: joskus pieni nyökkäys riittää, joskus tarvitaan isoja "kuulehan nyt"-keskusteluja. Harvemmin, ei puhuminen auta. Työpaikalla, kuten ihmisten välillä, kyse on pitkälti kommunikaatiosta ja odotusten hallinnasta. Varoitus on vain yksi viestinnän työkaluista. Se on viimeinen mahdollisuus ennen kuin suhde ajautuu karille, ainakin työntekijästä johtuvissa asioissa.

Ja muista, että puhutaan nyt vain työntekijästä johtuvista irtisanomisperusteista. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet ovat oma lukunsa, eivätkä ne edellytä varoituksia. Ne ovat usein kylmiä faktoja, joissa työntekijän henkilökohtaisella panoksella ei ole osuutta asiaan. Ne eivät ole varoituksen piirissä.

Loppujen lopuksi, varoitus on siis oikeudellinen ja inhimillinen virstanpylväs. Se on virallinen toteamus, että nykyinen tie ei johda perille, suuntaa on muutettava. Se antaa työntekijälle mahdollisuuden pohtia rooliaan ja vastuitaan, ja työnantajalle osoittaa pyrkineensä säilyttämään työsuhteen. Se on pohjimmiltaan mahdollisuus, ei rangaistus. Jos näkee lasin puoliksi täytenä.

Montako varoitusta vuokralaiselle?

Lain mukaan tarkkaa varoitusten määrää ei ole säädetty. Vuokrasopimuksen purkamiseen johtavat tilanteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Vuokranantajalla on purkuoikeus, jos vuokralainen rikkoo sopimusehtoja niin olennaisesti, ettei vuokrasuhteen jatkaminen ole kohtuullista.

Muistan vieläkin sen kesän, kun meidän pienen yksiön vuokralainen alkoi aiheuttaa päänvaivaa. Se oli kesällä 2016, kerrostalossa Vantaan Myyrmäessä. Aluksi kaikki oli fine, vuokra tuli ajallaan ja asukas vaikutti mukavalta nuorelta tyypiltä. Sitten alkoi pikkuhiljaa ongelmat.

Ensin tuli naapurilta viestiä, että meluaa. Sitten toiselta, että käytävässä haisee tupakka. Yksiössä oli vuokrasopimuksessa selkeästi kielletty tupakointi. Ajattelin, että no, on nuoria, kai se siitä. Lähetin asiallisesti viestin, että muistathan sopimuksen tupakoinnin kiellosta. Ei vastannut.

Vuokra alkoi myöhästyä, ei paljoa, ehkä pari päivää kerrallaan. Sitten pari viikkoa. Se alkoi stressata ihan hirveästi. En saanut nukuttua öisin, pyörittelin mielessäni kaikkea. Olin epävarma, että miten minun kuuluu toimia. Miten monta varoitusta pitää antaa? Onko tämä nyt jo tarpeeksi? Tuntui tosi tyhmältä ja neuvottomalta.

Soitin isännöitsijälle, kysyin neuvoa. Hän sanoi, että ensin perintä, sitten virallinen varoitus. Ja että pitää olla dokumentoitua. Niin lähetin sitten sähköpostitse ja postitse virallisen huomautuksen melusta ja tupakanhajusta, ja maksumuistutuksen viivästyneestä vuokrasta.

Ei auttanut. Melu jatkui, tupakointi jatkui, vuokra myöhästyi entisestään. Naapurit olivat jo aika vihaisia. Minua hävetti heidän puolestaan, että olin niin kyvytön hoitamaan tilannetta. Vatsani oli jatkuvasti krampissa. Pelkäsin, että joudun ikuisuusprosessiin ja menettäisin rahat.

Lähetin sitten vielä toisen virallisen varoituksen, tiukemmalla sävyllä. Siinä vaiheessa aloin miettiä ihan tosissani purkamista. Mutta taas se sama kysymys: montako varoitusta on tarpeeksi? Lain mukaan ei ole tarkkaa lukua, mikä on sinänsä hyvä, mutta teki tilanteesta myös hirveän epävarman. Tuntui, että olit ihan yksin sen päätöksen kanssa.

Onneksi lopulta vuokralainen muutti pois omasta aloitteestaan. Se oli valtava helpotus. Ihan kun iso kivi olisi vierähtänyt sydämeltä. Mutta kyllä se opetti, että vuokraaminen ei ole aina helppoa ja vaatii hermoja. Ja että kannattaa aina dokumentoida kaikki.

Tässä tarkempaa tietoa vuokrasopimuksen purkamisesta:

• Purkamisperusteet: Vuokrasopimuksen voi purkaa vain laissa määriteltyjen perusteiden nojalla. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Vuokran maksamatta jättäminen: Jos vuokraa ei maksa eräpäivään mennessä. Tämä on yleisin syy.
  • Asunnon huolimaton hoito tai häiritsevä elämä: Asunnon vahingoittaminen, naapureiden toistuva häiritseminen (melu, hajut).
  • Asunnon luvaton luovutus eteenpäin: Alivuokraus tai edelleen vuokraus ilman vuokranantajan lupaa.
  • Sopimusehtojen rikkominen: Muut olennaiset sopimusrikkomukset, kuten tupakointikielto tai lemmikkikielto, jos ne on erikseen sovittu ja rikkomus on jatkuvaa.

• Varoituksen merkitys:Varoituksen tarkoitus on antaa vuokralaiselle mahdollisuus korjata virheensä ennen sopimuksen purkamista. Joissakin tapauksissa, kuten vuokran maksamatta jättämisessä, purku voi olla mahdollista ilman erillistä varoitusta, mikäli maksu on viivästynyt olennaisesti. Käytännössä varoitus on kuitenkin aina suositeltavaa antaa ja dokumentoida.

• Purkamisilmoitus: Jos vuokranantaja päättää purkaa vuokrasopimuksen, on siitä tehtävä kirjallinen purkamisilmoitus, jossa on mainittava purkamisperuste. Ilmoitus on toimitettava todistettavasti vuokralaiselle.

• Purkamisen ja irtisanomisen ero:

  • Irtisanominen tarkoittaa sopimuksen päättämistä määrätyn irtisanomisajan kuluttua, ilman erityistä purkuperustetta. Siihen liittyy usein irtisanomisaika.
  • Purkaminen on sopimuksen välitön päättäminen vakavan sopimusrikkomuksen vuoksi. Purkamistilanteessa sopimus päättyy yleensä heti tai hyvin lyhyen ajan kuluttua.

• Toimenpiteet purkamisen jälkeen: Jos vuokralainen ei vapaaehtoisesti poistu purkamisilmoituksen jälkeen, vuokranantajan on haettava käräjäoikeudelta häätötuomiota. Tämä on viimeinen keino ja voi olla pitkä ja kallis prosessi.

• Ammattiapu: Epävarmoissa tilanteissa, kuten vaikeiden vuokralaisongelmien kanssa, on aina suositeltavaa kääntyä lakimiehen tai vuokrausalan asiantuntijan puoleen. He voivat auttaa prosessin oikein hoitamisessa ja virheiden välttämisessä.

Voiko irtisanoa ilman varoitusta?

Se oli tiistai Pasilassa, lokakuun 2022 loppua. Istuttiin toimistolla, ihan normaali päivä. Kahviautomaatti hurisi ja näppäimistöt naputti. Sit pomo ja HR-tyyppi tuli hakemaan Janin neukkariin. Ovi kiinni.

Kaikki hiljeni. Kuului vaan vaimeeta puhetta ja sit Janin ääni vähän korottu. Joku kiisti jotain. Vartin päästä ovi aukes ja pomo käski Janin kerätä kamansa. Heti. Ei mitään varotusta, ei mitään. Se oli siinä.

Jäätävä tunnelma. Jani pakkas tavaransa ja saattettiin ulos. Kukaan ei sanonut mitään. Myöhemmin selvis et se oli myynyt asiakaslistoja kilpailijalle. Ihan käsittämätöntä. Sillon tajusin et joo, potkut voi tulla ilman varotusta jos moka on tarpeeksi iso. Luottamus meni kerrasta ja lopullisesti.

Työsuhteen päättäminen ilman varoitusta on mahdollista. Työntekijän voi irtisanoa ilman edeltävää varoitusta, jos rikkomus on niin vakava, ettei työnantajalta voi kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan vertaa. Tämä koskee sekä irtisanomista että työsuhteen purkamista.

Mitä pidetään erittäin vakavana rikkomuksena? Nämä ovat tilanteita, joissa työntekijä rikkoo olennaisesti työsuhteen velvoitteitaan. Esimerkkejä:

• Varkaus, kavallus tai muu rikos työnantajaa kohtaan.
• Liikesalaisuuksien tai luottamuksellisten tietojen paljastaminen.
• Työturvallisuuden tahallinen ja törkeä vaarantaminen.
• Väkivaltainen käytös tai vakava seksuaalinen häirintä.
• Päihteiden alaisena oleminen työtehtävissä.

Varoituksen rooli ja sen sitovuus. Normaalisti lievemmissä rikkeissä, kuten myöhästelyssä tai työtehtävien laiminlyönnissä, annetaan ensin varoitus.

• Varoituksen tarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata toimintansa.
• Irtisanominen varoituksen jälkeen on mahdollista, jos työntekijä toistaa saman tai samankaltaisen rikkeen. Jos varoitus on annettu myöhästelystä, sen perusteella ei voi irtisanoa asiakaspalvelun laiminlyönnistä. Syyn pitää olla samantyyppinen.