Onko jokamiehenoikeus laki?

Onko jokamiehenoikeus laki? Rikoslain 28 luvun 14 pykälä

Selvittämällä onko jokamiehenoikeus laki ymmärrät paremmin luonnossa liikkumisen ja marjojen poimimisen juridiset rajat. Sääntöjen oikea tulkinta vahvistaa oikeutesi luonnontuotteiden keräämiseen ja estää epäselvyydet varkaudesta tai hallinnan loukkauksesta. Perehdy lainsäädännön asettamiin periaatteisiin tarkemmin, jotta tunnet ulkoiluun liittyvät oikeudet ja varmistat huolettoman virkistäytymisen.

Onko jokamiehenoikeus laki vai pelkkä perinne?

Jokamiehenoikeus, eli nykyiseltä viralliselta nimeltään jokaisenoikeus, ei ole Suomessa yksi yhtenäinen tai erillinen laki. Kysymys siitä, onko jokamiehenoikeus laki, vaatii kuitenkin tarkemman katsauksen: oikeudet eivät ole pelkkää kirjoittamatonta perinnettä, vaan ne pohjautuvat useisiin eri lakeihin ja lainsäädännön pykäliin.

Suomessa sovellettava jokaisenoikeus on poikkeuksellinen juridinen kokonaisuus. Sitä ei ole kirjattu mihinkään lakikirjaan yhtenäisenä oikeusluettelona, vaan se muodostuu siitä, mitä lainsäädännössä ei ole erikseen kielletty ja mitä on perinteisesti pidetty kohtuullisena. Oikeuksien ja velvollisuuksien ydin onkin hajautettu laajasti eri säädöksiin, kuten perustuslakiin, rikoslakiin ja luonnonsuojelulakiin.

Mihin lakiin jokamiehenoikeus perustuu Suomessa?

Vaikka yhtä yhtenäistä säädöstä ei ole olemassa, perustuuko jokamiehenoikeus lakiin - vastaus on vahva kyllä, sillä oikeuksien rajat johdetaan suoraan voimassa olevasta lainsäädännöstä. Esimerkiksi Suomen perustuslaki takaa liikkumisvapauden kaikille maassa laillisesti oleskeleville, mikä luo pohjan luonnossa liikkumiselle.

Mielenkiintoisin juridinen puoli löytyy rikoslaista, jossa jokaisenoikeudet on määritelty ikään kuin käänteisesti. Rikoslain 28 luvun 14 pykälän mukaan varkautta tai hallinnan loukkausta koskevat säännökset eivät sovellu maahan pudonneiden käpyjen, pähkinöiden taikka luonnonvaraisten marjojen ja sienten poimimiseen. Laki siis erikseen suojaa poimijaa syytteiltä ja vahvistaa, että luonnontuotteiden arvo saa siirtyä kerääjälle ilman, että kyseessä on rikos. Lähes 90 prosenttia Suomen maapinta-alasta onkin käytettävissä tämän oikeuden nojalla ulkoiluun ja virkistäytymiseen.

Metsäpoluilla voi toisainan kohdata tilanteita, joissa reitille on ilmestynyt omatekoinen kulkukieltotaulu. Tällaiset kyltit herättävät usein epävarmuutta luvattoman liikkumisen pelosta. Luonnonsuojelulaki kuitenkin kieltää pystyttämästä maa- tai vesialueelle sellaisen kulkemisen taikka muun jokaisenoikeuden käyttämisen kieltävän taulun, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta. Maanomistaja ei siis voi pelkän mielivaltaisen halunsa vuoksi kieltää marjastajaa tai kävelijää astumasta metsäänsä, ellei kyseessä ole piha-alue tai erityiseen käyttöön otettu alue.

Miten jokamiehenoikeus suomen laissa rajoittaa ja suojaa?

Jokamiehenoikeus Suomen laissa ei tarkoita ehdotonta vapautta, vaan se sisältää aina ehdottoman vaatimuksen harmittomuudesta. Luonnon käyttäminen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä maanomistajalle, luonnolle tai muille ihmisille.

Rajat tulevat vastaan erityisesti kotirauhan kohdalla. Lainsäädäntö suojaa asukkaiden yksityisyyttä, joten kenenkään pihamaalle, istutuksille tai viljellyille pelloille ei saa mennä ilman lupaa. Esimerkiksi tilapäinen telttailu on sallittua vain alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua, ja silloinkin riittävän kaukana asutuksesta - käytännössä asumuksista. Mitään pysyvää jälkeä luontoon ei saa jättää, eikä puita tai eläviä oksia saa katkoa toisen maalta.

Oikeuksien ja rajoitusten tasapaino pähkinänkuoressa

On tärkeää ymmärtää, että jokaisenoikeudet eivät sellaisenaan päde luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa tai luonnonpuistoissa. Näillä alueilla liikkumista ja leiriytymistä ohjaavat aluekohtaiset järjestyssäännöt, joita on noudatettava sakon uhalla. Periaate on selvä: oikeus suojaa sinua niin kauan kuin toimintasi on siistiä, häiriötöntä ja luontoa kunnioittavaa. Mutta heti kun toiminnasta aiheutuu taloudellista tai moraalista vahinkoa, astuvat rikoslain ja vahingonkorvauslain pykälät voimaan.

Mitä luonnossa saa ja ei saa tehdä jokaisenoikeudella?

Sallitut toiminnot (Maksuttomat oikeudet)

• Uiminen, veneily, laiturilta onkiminen ja pilkkiminen sekä jäällä liikkuminen

• Tilapäinen leiriytyminen ja teltan pystyttäminen riittävän etäälle asumuksista

• Kävely, hiihtäminen, pyöräily ja ratsastus maastoa vahingoittamatta muualla kuin pihamaalla ja pelloilla

• Luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien sekä maahan pudonneiden käpyjen ja risujen kerääminen

Kielletyt toiminnot (Vaativat aina luvan)

• Metsästys, verkkokalastus tai muu viehekalastus ilman asianmukaisia kalastonhoitomaksuja ja lupia

• Avotulen teko toisen maalle ilman pakottavaa hätää, roskaaminen tai häiritsevä leiriytyminen asutuksen lähellä

• Kulku toisten pihamailla, puutarhoissa tai viljelyksessä olevilla pelloilla

• Kasvavien tai kuolleiden puiden kaataminen, elävien oksien katkominen sekä sammaleen tai jäkälän kerääminen

Matin oppitunti: Kulkukieltotaulun arvo tavallisessa metsässä

Matti, 45-vuotias aktiivinen retkeilijä Tampereelta, suuntasi syksyllä uuteen lähimetsään poimimaan mustikoita. Hän oli kuullut alueen hyvistä marjamaista, mutta metsätien päässä vastassa oli maalaismainen puuportti ja käsin kirjoitettu kyltti: Kulkeminen kielletty, yksityisalue.

Ensimmäinen reaktio oli turhautuminen ja pelko mahdollisista rangaistuksista, joten Matti aikoi jo kääntyä takaisin autolleen. Hän oli kuitenkin opiskellut lainsäädäntöä ja tiesi, ettei pelkkä maanomistajan tahto riitä kieltämään jokaisenoikeuksien käyttöä.

Matti tarkisti tilanteen puhelimestaan ja totesi kyseessä olevan tavallinen talousmetsä, joka ei ollut kenenkään pihapiiriä tai viljelystä. Hän päätti astua portin ohi metsään, mutta piti huolen siitä, että kulki hiljaa, pysytteli vähintään 200 metrin päässä näkyvistä rakennuksista eikä roskannut lainkaan.

Matti sai ämpärinsä täyteen marjoja ilman yhtottoja tai ongelmia. Hän ymmärsi, että jokaisenoikeus suojasi häntä laillisesti, kunhan hän kunnioitti käytöksellään alueen rauhaa ja kotipiirin rajoja.