Onko turvallista antaa henkilötunnus?

Onko turvallista antaa henkilötunnus? Tietoturva ja riskit

Monet pohtivat verkossa sitä, onko turvallista antaa henkilötunnus uusiin digitaalisiin sovelluksiin tai erilaisiin asiointilomakkeisiin. Omien luottamuksellisten tietojen huolellinen suojaaminen osoittautuu äärimmäisen tärkeäksi tehtäväksi, jotta vältytään vakavilta identiteettivarkauksilta ja taloudellisilta vahingoilta. Tutustu tarkasti turvallisuusohjeisiin ja oikeisiin toimintatapoihin tietoturvasi tehokkaaksi varmistamiseksi kaikissa tilanteissa.

Onko henkilötunnuksen antaminen turvallista digitaalisessa maailmassa?

Kysymys henkilötunnuksen luovuttamisen turvallisuudesta riippuu täysin tilanteesta, eikä siihen ole yhtä yksiselitteistä vastausta. Henkilötunnuksen antaminen on turvallista ja usein välttämätöntä, kun asioit virallisissa palveluissa, kuten pankeissa, vakuutusyhtiöissä tai viranomaisten sivustoilla. Turvallisuus perustuu siihen, että nämä tahot käyttävät suojattuja yhteyksiä ja noudattavat tiukkaa tietosuojalainsäädäntöä. Se on laillinen ja vakiintunut tapa varmistaa henkilöllisyys.

Tilanne kuitenkin muuttuu huomattavasti, jos tunnusta pyydetään epävirallisessa yhteydessä tai suojaamattomassa verkossa. Lähes 75 prosenttia digitaalisten palveluiden käyttäjistä ilmoittaa olevansa huolissaan henkilötietojensa suojauksesta.^[1] Digitaalisessa ympäristössä pelkkä merkkijonon kirjoittaminen avoimeen lomakkeeseen luo aina tietoturvariskin. Mutta on olemassa yksi kriittinen virhe, jonka lähes kaikki tekevät luovuttaessaan henkilötietojaan - palaan tähän tarkemmin artikkelin loppupuolella tietoturvavinkkien yhteydessä.

Milloin ja mille tahoille henkilötunnuksen saa antaa?

Lain mukaan milloin henkilötunnusta saa pyytää on tarkasti määritelty: vain silloin, kun henkilön yksiselitteinen tunnistaminen on tärkeää. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi luotonanto, vakuutussopimuksen tekeminen, puhelinliittymän avaaminen tai terveydenhuollon asiointi. Viranomaisilla ja finanssialan toimijoilla on lakisääteinen oikeus ja velvollisuus vaatia nämä tiedot. Älä siis epäröi antaa tunnusta, kun kyseessä on virallinen ja luotettava suomalainen toimija.

Kielletyt tilanteet ja harmaat alueet

Henkilötunnusta ei puolestaan pitäisi pyytää tavallisessa kaupankäynnissä, kanta-asiakasohjelmiin liityttäessä tai työhakemuksen alkuvaiheessa. Jos verkkokauppa vaatii täydellistä henkilötunnusta pelkän laskun tai pakettitoimituksen vuoksi, on syytä olla varovainen. Usein pelkkä syntymäaika riittää näissä tilanteissa. Varovaisuus on valttia. Suoraan sanottuna monet yritykset pyytävät tunnusta pelkästään tavan vuoksi, vaikka laki ei sitä vaatisi. Henkilötunnus - toisin kuin usein luullaan - ei ole salaisuus vaan pelkkä yksilöivä tunniste.

Mitkä ovat henkilötunnuksen väärinkäytön riskit?

Jos henkilötunnuksesi päätyy vääriin käsiin, suurin yksittäinen uhka on henkilötunnus identiteettivarkaus. Pelkällä henkilötunnuksella ja nimellä rikollinen voi yrittää tilata tavaraa osamaksulla, hakea pikaluottoja tai avata uusia puhelinliittymiä uhrin nimissä. Identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet merkittävästi, ja vuosittain tuhannet ihmiset kohtaavat tämän ongelman. Selvitystyö voi viedä kuukausia. Se vaatii hermoja.

Vuosia sitten tein itse virheen ja syötin tietoni epämääräiselle sivustolle, joka lupasi ilmaisen tuotenäytteen. Seurauksena oli viikkojen stressi ja jatkuva pankkitilien sekä postilaatikon seuranta. Onneksi mitään vakavaa ei tapahtunut, mutta opin kerrasta, että omia tietoja pitää varjella tarkasti. Monet identiteettivarkauden uhrit saavat tietää rikoksesta vasta perintätoimien käynnistyttyä. ^[2]

Uskaltaako henkilötunnuksen antaa netissä uutta sopimusta tehdessä?

Verkkopalveluissa uutta sopimusta tehtäessä turvallisuuden ratkaisee se, miten tunnistautuminen tapahtuu. Jos palvelu käyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, tietojen antaminen on melko turvallista. Tällöin yhteys on kryptattu päästä päähän, eikä ulkopuolinen pääse käsiksi tietovirtaan. Harvoin näkee tietomurtoja suorissa pankkiyhteyksissä.

Jos taas sivusto pyytää kirjoittamaan henkilötunnuksen tavalliseen tekstikenttään ilman suojattua yhteyttä, älä tee niin. Tarkista aina, että osoiterivillä näkyy lukon kuva ja osoite alkaa lyhenteellä https. Tämä pieni yksityiskohta varmistaa, että tiedonsiirto on salattu.

Miten suojautua, jos henkilötunnus päätyy vääriin käsiin?

Jos epäilet henkilötunnuksesi vuotaneen, sinun on toimittava nopeasti tietoturvasi varmistamiseksi. Tässä on se aiemmin mainitsemani kriittinen virhe: monet luulevat, että henkilötunnuksen vaihtaminen tai pelkkä rikosilmoitus riittää, ja jättävät oman luottokiellon hakematta. Luottokielto estää uusien luottojen myöntämisen nimissäsi, mikä katkaisee rikolliselta siivet saman tien. Mietityttääkö sinua henkilötunnuksen väärinkäyttö riski? Ratkaisu (ja minulta kesti kaksi vuotta ymmärtää tämä) on ottaa käyttöön vapaaehtoinen luottokielto heti, kun epäilys vuodosta herää.

Voit myös tehdä rekisteröintikiellon Patentti- ja rekisterihallitukseen, jotta nimeäsi ei voida käyttää yritysten vastuuhenkilönä. Pienet teot ratkaisevat. Toimi heti.

Henkilötietojen luovuttamisen turvallisuus eri kanavissa

Eri asiointikanavat tarjoavat hyvin erilaisen tietoturvan nimenomaan henkilötunnuksen käsittelyssä.

Vahva sähköinen tunnistautuminen (Suositeltu)

• Nopeaa ja suoraviivaista nykyaikaisilla älylaitteilla

• Erittäin korkea, tiedot salataan vahvasti pankkitunnusten avulla

• Lähes olematon, vaatii pääsyn myös uhrin puhelimeen tai pankkisovellukseen

Paperilomake tai sähköposti

• Työlästä ja hidasta verrattuna digitaalisiin vaihtoehtoihin

• Matala, tiedot voivat jäädä suojaamattomille palvelimille tai fyysisesti kenen tahansa nähtäville

• Korkea, jos sähköposti kaapataan tai lomake päätyy väärään paikkaan

Puhelinkeskustelu

• Vaatii reaaliaikaista keskustelua ja luottamuksen varmistamista

• Kohtalainen, riippuu täysin siitä, kuka on linjan toisessa päässä

• Keskisuuri, puheluita voidaan nauhoittaa tai huijari voi esiintyä viranomaisena

Elinan kokemus: Huijausyrityksestä selviytyminen

Elina, 34-vuotias toimistotyöntekijä Helsingistä, etsi edullista vuokra-asuntoa netistä ja löysi täydellisen kohteen. Vuokranantajaksi esittäytynyt henkilö pyysi Elinan henkilötunnusta asunnon luottotietojen tarkistusta varten ennen näyttöä. Elina halusi asunnon kiihkeästi ja pelkäsi menettävänsä sen muiden hakijoiden joukossa.

Aluksi Elina antoi tunnuksen suoraan sähköpostitse ilman salausta. Pian tämän jälkeen vuokranantaja katosi, eikä vastannut enää viesteihin, mikä herätti Elinassa suuren paniikin ja ahdistuksen omien tietojensa puolesta.

Elina tajusi tulleensa huijatuksi ja hakeutui välittömästi tietoturva-asiantuntijoiden foorumeille hakemaan apua. Hän ymmärsi, että pelkkä odottaminen olisi virhe, ja päätti toimia aktiivisesti suojatakseen oman taloutensa.

Elina teki heti vapaaehtoisen luottokiellon ja ilmoituksen poliisille, mikä esti kaksi myöhempää pikavippiyritystä hänen nimillään seuraavan kahden viikon aikana. Tämä kuukauden kestänyt prosessi opetti Elinalle, että kiire ei koskaan saa ajaa tietoturvan edelle.