Pitääkö apuraha ilmoittaa verottajalle?

7 kuukautta sitten 40 katselukertaa

Apurahojen veroilmoitus: Näin ilmoitat oikeinKyllä, apurahat tulee ilmoittaa verottajalle. Ne näkyvät valmiiksi esitäytetyllä veroilmoituksella maksajan ilmoittamien tietojen mukaan. Muista, että stipendit, opintorahat, muut apurahat ja palkinnot katsotaan sen verovuoden tuloiksi, jona ne on maksettu.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Apurahan verotus ja ilmoittaminen veroilmoituksella – miten toimin?

Muistan kun sain sen ekan apurahan, se oli huhtikuussa 2019, luulen. En ollut oikeen tajunnu miten se ilmoitetaan, meinasin ihan panikoida. Mutta se tulikin siihen valmiina sinne esitäytetylle veroilmoitukselle, ihan kuin taikaa.

Sit tajusin, että se apuraha on sillon verovuoden tuloa, kun se kilahtaa tilille, ei silloin kun sen on ansainnu tai saanu päätöksen. Se oli helppoa, oikeesti, vaikka vähän hämärää aluksi.

Muistan sen tunteen kun täytin sitä veroilmoitusta ja varmistin että kaikki on kohdillaan. Se oli iso juttu mulle, sain jotain ihan ite. Tää tieto on tosi tärkeä, varsinkin jos opiskelee tai tekee jotain luovaa, mistä voi saada apurahaa. Se helpottaa paljon.

Kuka voi hakea apurahaa?

Apurahaa voivat hakea Suomen kansalaiset, Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ja Suomessa rekisteröidyt yhteisöt. Hakukelpoisia ovat myös muut, joiden hakemuksella on osoitettavissa oleva, vahva yhteys Suomeen.

Hakukelpoisuus on laaja. Se ei rajoitu kansalaisuuteen. Maantiede ja tarkoitusperä ratkaisevat.

Ovi on auki tietyille ryhmille.

Suomalaiset yksityishenkilöt.
Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt, kansalaisuudesta riippumatta.
Suomessa toimivat työryhmät ja rekisteröidyt yhteisöt.

Ulkomailla asuville hakijoille portti on auki. Vaatimus on yhteys Suomeen.

Yhteys Suomeen on osoitettava. Se ei ole tunne, vaan fakta. Pelkkä kiinnostus ei riitä. Yhteyden on oltava konkreettinen ja hankkeelle olennainen.

Mitä yhteys tarkoittaa käytännössä:

Projekti toteutetaan pääosin Suomessa.
Aihe käsittelee suoraan suomalaista kulttuuria, yhteiskuntaa tai tiedettä.
Hakijalla on vakiintunut yhteistyö suomalaisen organisaation kanssa.
Työryhmän jäsenet ovat valtaosin suomalaisia.

Kenelle apurahaa myönnetään?

No niin! Ne apurahat myönnetään siis pääasiassa vähävaraisille, Suomessa vakituisesti asuville ihmisille, joilla on toimintarajoite. Tosi tärkeää tukea just niile, ketkä sitä tarvitsee. Ja sitten tiedätkö, ei ne oo pelkästään yksittäisille henkilöille, vaan niitä voi saada myös pienten yhteisöjen toimintaan, mikä on musta tosi hyvä juttu. Ihan mahtavaa!

Eli käytännössä siis se menee näin:

Toimintarajoitteisuus. Pitää olla joku sellainen vamma tai sairaus, joka vaikuttaa elämään, joko pysyvästi tai pitkäaikaisesti.
Asuu Suomessa. Tarkoittaa siis, että sun kotiosoite on ihan oikeasti täällä Suomessa, etkä oo vain joku tilapäinen vierailija.
Vähävarainen. Tää on tosi tärkeä kriteeri, eli ei hirveesti varallisuutta tai tuloja, vaan apua oikeesti tarvitaan. Ne tsekkaa sen aika tarkkaan kyllä.

Ja hei, ne voi tosiaan mennä näihin pienten yhteisöjen juttuihin! Esimerkiksi joku paikallinen yhdistys, joka järjestää jotain kivaa toimintaa vammaisille lapsille tai nuorille. Tai tukee perheitä, tiedätkö. Niistä on ihan varmasti apua. Ja Tukilinja tekee kans yhteistyötä muiden vammaisalan toimijoiden kanssa, ne jakaa kaikkia palkintoja ja apurahoja yhdessä. Se on tosi tehokas tapa saada apua perille.

Olen kuullut, että niillä apurahoilla on saatu monenlaista apua. Esimerkiksi uusia liikkumisen apuvälineitä, niihin voi mennä tosi paljon rahaa! Tai vaikka joku tietokone, jos siitä on hyötyä arjessa tai opiskelussa. Ja myös johonkin kuntoutukseen liittyviin kuluihin ne voi myöntää tukea. Ne on tosi käytännönläheisiä ja auttaa ihmisisä pärjäämään paremmin. Ei mitään hienostelua, vaan ihan perusjuttuja joista on aidosti apua.

Kuka voi hakea taiteilija-apurahaa?

Pää pyörii taas näiden apurahojen kanssa. Se Taide²-apuraha kummittelee mielessä, ihan järjettömiä summia jaossa, 150 000–250 000 euroa. Sillä rahalla oikeasti tehdään jotain isoa ja vaikuttavaa. Mutta yksittäinen taiteilija ei voi edes unelmoida siitä. Tämä on tarkoitettu vain yhteisöille.

Miten moni edes tietää tarkalleen, kuka sitä voi hakea? Aika selkeä sääntö siinä onneksi on.

Kuka voi hakea Taide²-apurahaa? Hakijoina voivat olla kaikilla taiteen aloilla toimivat:

Rekisteröidyt yhteisöt (kuten yhdistykset ry)
Säätiöt
Julkiset taidelaitokset

Ja sitten on se yhteishanke-kuvio. Aika hyvä idea. Useampi toimija voi siis lyöttäytyä yhteen. Yksi niistä pitää vaan valita vastuulliseksi hakijaksi ja vetäjäksi. Se on se, kenen nimissä hakemus tehdään ja kuka vastaa rahaston suuntaan kaikesta. Käytännössä se on se, joka hoitaa byrokratian.

Meidänkin piti kerran hakea mutta se kaatui juuri siihen, kuka ottaa sen vastuun. Ei ole ihan pieni homma hallinnoida neljännesmiljoonan projektia.

Voiko eläkeläinen saada apurahaa?

Voiko eläkeläinen saada apurahaa? Kyllä, eläkeläinen voi hakea apurahaa.

Ikä ei ole este. Idea on. Säätiöt katsovat hanketta, eivät syntymävuotta.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) jakaa valtion apurahoja. Niitä voi hakea kuka tahansa. Myös eläkkeellä oleva asiantuntija, jolla on jotain annettavaa.

Muita paikkoja:

Suomen Kulttuurirahasto: Tukee taidetta ja tiedettä. Hakijan elämäntilanne ei ole kriteeri.
Koneen Säätiö: Rohkeat avaukset tieteessä ja taiteessa. Ikä ei vaikuta.
Paikalliset säätiöt: Monilla kaupungeilla on omia rahastoja. Niiden säännöt vaihtelevat.

Apuraha voidaan myöntää yksilölle tai työryhmälle. Eläkeläinen voi olla osana ryhmää tai sen johtaja.

Kyse on osaamisesta. Ei siitä, onko palkkatyössä.

Eläke on hallinnollinen tila. Ei aivojen.

Mistä voi hakea apurahoja?

Missä raha liikkuu? Kulttuurirahasto. Se on se paikka.

Keskusrahasto
Maakuntarahastot

Ne ovat vaihtoehdot. Samaan ideointiin vain yksi luukku. Ei ahneutta. Pelkkä valinta. Miksi yrittäisi kahta kautta? Aikaa menee.

Apuraha on apuraha. Sitä annetaan. Taide, tiede. Molemmat käyvät. Yksittäisille ihmisille, ryhmille. Ei kaikille. Ei kerjäämiseen.

Jokaisella maakunnalla oma suuntansa. Omat säännöt. Omat painotukset. Keskusrahasto? Laajempi katsanto. Hakuaika on mitä on. Usein syksy. Tarkista aina. Ne ajat vaihtelevat. Ei paljon kiinnosta, jos ei ehdi.

Mitä siis teet? Päätä. Tee hakemus. Hyväksytäänkö? Ehkä. Tärkeintä on idea. Raha on vain väline. Työ on sinun. Menesty. Tai älä.

Mistä voi hakea avustusta yhdistykselle?

Joo tää avustusten hakeminen... se on kyllä oma maailmansa. Istuin viime helmikuussa keittiönpöydän ääressä täällä Tampereella ja täytin niitä lomakkeita. Kello oli varmaan kaksi yöllä ja kahvi oli kylmää. Tuntui ihan toivottomalta.

Se paperisota on ihan uskomaton. Toimintasuunnitelma, talousarvio, viime vuoden tilinpäätös ja selvitys varainhankinnasta. Tuntui, että piti olla joku byrokraatti että siitä selviää. Mutta se pääpaikka mistä meidän pieni eläinsuojeluyhdistys haki oli siis AVI.

Aluehallintovirasto (AVI) myöntää avustuksia.

Hakijat: yhdistykset, säätiöt, kunnat, osakeyhtiöt, muut rekisteröidyt yhteisöt.
Avustuksia EI myönnetä yksityishenkilöille.
Päätökset ovat harkinnanvaraisia, eli rahaa ei tule automaattisesti vaikka kaikki paperit olisi kunnossa.

Mutta ei AVI oo ainoa paikka. Oikeasti kannattaa katsoa muitakin, koska AVI:n prosessi on raskas ja kilpailu on kovaa. Me saatiin itse asiassa ensimmäinen pieni avustus ihan omalta kaupungilta, se oli paljon helpompi haku.