Saako onkia ilman lupaa?

Saako kaikkialla onkia?

Onkiminen on Suomessa kuin kansallinen itseilmaisun muoto – melkein kaikkialla saa heittää siiman vesille ilman sen suurempia seremonioita. Paitsi, jos olet aikeissa narrata lohen jossain koskessa, silloin tarvitaan jo vähän enemmän kuin pelkkä onnenusko. Ja ne tietyt "kirjolohi-all inclusive" -lammet, joissa rahalla saa kalaa, nekin vaativat oman diilinsä.

Mutta missä niitä onkipaikkoja sitten lymyää?

• Lähimmät lätäköt: Todennäköisesti lähempänä kuin uskotkaan. Eli älä heti suuntaa Lappiin, naapurin lampi voi olla ihan yhtä hyvä (tai huono).
• Retkikartta: Se on vähän kuin kalastajan aarrekartta. Sieltä näet, missä on vettä ja potentiaalisesti jotain, mitä narrata. Ja vältät vahingossa päätyväsi jonkun mökin uima-altaaseen.
• Vältä lohia ja kirjolohta: Jos et ole intohimoinen kalastusluvan ostaja, pysy kaukana niistä lohijoista ja kirjolohilammista. Ellei intohimoinen kalastuslupien ostaminen ole intohimosi, siinä tapauksessa – go for it!

Onkiminen on kuin elämä: toisinaan saat saalista, toisinaan vain kostean käden ja hyttysen puremia. Mutta ainakin olet ulkona. Ja se on jo jotain, vai mitä?

Tarvitseeko mato-onkeen kalastuslupaa?

No höpönpöpö, ei tartte! Onkiminen on vähän niinku mummon marjanpoimintaa - ilmaista huvia. Paitsi jos oot joku himo-onkija ja viskelet matoja menemään niinku viimeistä päivää, sit saattaa joku mulkvisti tulla nillittämään.

Mut tosiaan:

• Alle 18-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat: Vapaata onkia! Ihan sama vaikka onkisit kultakaloja Eiffel-tornista.
• 18-65 vuotiaat: Ei onkilupaa. Niin kuin ei tarttis maksaa hengittämisestäkään!

Mutta... mutta! On sellasia paikkoja, missä onkiminen on vähän niinku kielletty hedelmä. Eli:

• Kosket ja virrat: Jos vesi kuohuu niinku tiskikoneessa, jätä onki kotiin. Paitsi jos oot masokisti ja tykkäät maksaa sakkoja.
• Erityisalueet: Jotkut lammikot on niin tärkeitä kaloille, että niissä ei saa ees varpailla läträtä.

Jos oot ihan hukassa, että missä saa onkia ja missä ei, kannattaa tsekata paikalliset säännöt. Ne on yleensä piirretty jonnekin pylvään kylkeen, jos joku on jaksanut. Tai sit soita jollekin viranomaiselle, jos oot oikein nysväri.

Milloin on paras aika onkia?

Paras aika onkia? Riippuu.

• Kevät: Jokea. Särki, säyne, lahna. Ehkä toutain.
• Kesä: Matala joki. Iso turpa mahdollinen.

Kutu muuttaa kaiken. Kalat menee minne lystää.

Joskus onni potkii. Toisinaan ei.

Milloin voi onkia?

Milloin voi onkia? Huh, onkohan tänään hyvä päivä siihen? Järvellä kaiketi voi aina, eikös? Tai no, jäällä ei ainakaan kesällä. Merelläkin kaiketi ihan sama, ellei joku ole laittanut kielletyksi jotain aluetta.

• Jokamiehenoikeus, joo, se on se juttu. Niin kuin sienistäminenkin. Muistan kerran, kun löysin valtavan kanttarellin metsästä. Ihan uskomatonta.

Mutta ongiminen. Pitääkö siinä olla joku lupa? Enpä taida tietää. Voiko aina onkia? Pitääkö katsoa kalastusrajoituksia? Aika monimutkaista tämä kaikki.

• Pitäisi ehkä katsoa netistä. Tai kysyä joltain kokeneelta kalastajalta. Kysyin kerran sedältäni, mutta hän vain nauroi. Sanoi jotain "joskus". No, hyödyllistä.

Muistan lapsuudesta, kun isä vei minut ongelle. Käytiin lähellä olevalla järvellä. Silloin oli niin helppoa. Ei tarvittu papereita eikä lupia. Tai ainakin luulin niin.

• Järvi oli kaunis. Muistan sen kirkkaan veden ja lintujen laulun. Ja tietysti sen ihanan kahvin termospullossa. Ihanaa. Mutta kalaa ei tullut juuri silloin.

Kalastusrajoitukset ovat siis se olennainen juttu. Onko niitä sitten? Luvat? Tarkempaa tietoa tarvitaan. Onko joku verkkosivu tai sovellus, josta voi tarkistaa? Täytyy etsiä tietoa! Ajattelen jo sitä seuraavaa kalareissua.

Jokamiehenoikeudet antavat tiettyjä oikeuksia, mutta ne eivät ole rajattomia. Esimerkiksi toisen maalla ei voi onkia. Järvellä ja merellä on yleensä vapaammin. Ei siis ole tarvetta miettiä jokaista kalareissua uudestaan.

Ehkä tämä onkin paras tapa. Ensin selvitän säännöt ja rajoitukset, sitten voin suunnittella onkimisreissun. Jännittävää.