Saako puutarhajätettä viedä omaan metsään?

Saako puutarhajätettä viedä omaan metsään? Vähintään 100€ sakko

Kun pohdit tarkasti sitä, saako puutarhajätettä viedä omaan metsään, joudut helposti tietämättäsi keskelle ikäviä viranomaisongelmia. Luvaton luontoon sijoittaminen tuo mukanaan merkittäviä taloudellisia seuraamuksia, jotka on helppo välttää perehtymällä voimassa oleviin rajoituksiin. Tutustu alta löytyviin yksityiskohtaisiin tietoihin, jotta osaat välttää kokonaan kaikki tarpeettomat ja kalliit taloudelliset seuraamukset.

Onko puutarhajätteen vieminen omaan metsään sallittua?

Kysymys puutarhajätteen viemisestä metsään herättää usein väärinkäsityksiä, ja asia voi liittyä useampaan eri säännökseen riippuen tilanteesta. Monet suomalaiset uskovat, että omalla maalla tai omassa metsässä saa vapaasti hävittää haravointijätettä ja risuja, koska kyseessä on biologisesti hajoava materiaali. Tämä luulo on kuitenkin virheellinen.

Jätelaki kieltää roskaamisen yksiselitteisesti kaikilla alueilla, eikä kielto tee poikkeusta edes oman kiinteistön rajojen sisäpuolella olevan metsän kohdalla. Vaikka lehdet ja oksat maatuvat aikanaan, suurten jätekeon kasaaminen luontoon muuttaa ympäristöä haitallisesti ja houkuttelee puoleensa haittaeläimiä. Monet maanomistajat tekevätkin tässä yhden kriittisen virheen, joka voi johtaa odottamattomiin seurauksiin ja jopa viranomaisselvityksiin - kerron tästä tarkemmin jäljempänä vieraslajien kohdalla.

Laki on ankara. Pienestäkin roskaamisesta voi seurata vähintään 100 euron suuruinen rikesakko.^[1] Laajemmissa tapauksissa seurauksena voi olla suurempi sakkorangaistus ympäristörikkomuksesta.

Miksi haravointijätteen vieminen metsään laki- ja ympäristönäkökulmasta kielletään?

Monelle omakotitalon omistajalle voi tulla yllätyksenä, miksi täysin luonnollisen aineksen hylkääminen metsämaahan on laitonta. Syynä ovat ekologiset haitat. Kun suuria määriä typpipitoista puutarhajätettä kasataan yhteen paikkaan, maaperän ravinnetasapaino muuttuu radikaalisti. Alkuperäinen metsäkasvillisuus kärsii ja tukehtuu.

Tämä luo täydellisen kasvualustan nokkosille ja muille rehevän maan kasveille, jotka valtaavat alaa metsän omilta lajeilta. Lisäksi kasat houkuttelevat jyrsijöitä, kuten rottia, jotka löytävät niistä suojapaikkoja ja ravintoa varsinkin, jos sekaan on heitetty omenia tai muita puutarhan hedelmiä. Seuraus on harmillinen lähitienoille.

Puutarhurin kannattaa kompostoida kaikki aines - tai no, ei aivan kaikkea, vaan ainoastaan terveet kasvinosat - omalla tontillaan. Sairaat kasvit vaativat toisenlaisen käsittelyn.

Suurin vaara: Vieraslajien leviäminen puutarhajätteen mukana

Tässä on se kriittinen virhe, jonka mainitsin aiemmin: puutarhajätteen vieminen metsään laki ja sen rikkominen tarkoittaa usein sitä, että metsään viedään tietämättästi haitallisia vieraslajeja. Suomessa on tunnistettu yli 150 haitallista vieraslajia, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta syrjäyttämällä alkuperäisiä kasveja.^[2] Kun kiikutat kottikärryllisen perennapenkin perkuujätettä metsän reunaan, viet sinne samalla siemeniä, juurakoita ja varrenpätkiä.

Esimerkiksi jättipalsami, komealupiini ja espanjansiruetana leviävät juuri näin. Vieraslajit ovat sitkeitä. Ne selviävät talven yli ja alkavat keväällä vallata metsää. Jättipalsamin kaltaiset kasvit vaativat sitkeää torjuntaa, ja ne on usein niitettävä 2-3 kertaa kasvukauden aikana useana vuonna peräkkäin, jotta esiintymä saadaan kuriin.

Se vaatii valtavasti työtä. Älä ota sitä riskiä.

Miten puutarhajätteen hävittäminen tulisi tehdä oikeaoppisesti?

Oikeita ja laillisia tapoja puutarhajäte hävittäminen varten on onneksi useita, eikä kenenkään tarvitse rikkoa lakia päästäkseen eroon risuista ja lehdistä. Ensimmäinen vaihtoehto on aina omalla tontilla tapahtuva kompostointi, johon voi käyttää lautakehikkoa tai valmista kompostoria. Oksat ja risut voi puolestaan hakettaa ja käyttää pensaiden juurella katteena, mikä säästää sekä rahaa että vaivaa.

Jos tontti on pieni tai jätettä syntyy liikaa, suuntaa kunnan jäteasemalle. Lähes kaikki jäteasemat ottavat puutarhajätettä ja risuja vastaan joko täysin maksuttomasti tai erittäin edullisella pienkuormamaksulla, kunhan kuorma lajitellaan oikein. Usein raja vapaalle tuonnille on noin 5 kuutiometriä kuormaa kohti, mikä riittää mainiosti tavallisen kotipuutarhurin tarpeisiin.

Puutarhajätteen hävitysmenetelmien vertailu

Eri tavoilla käsitellä haravointijätettä ja risuja on omat hyvät ja huonot puolensa niin vaivan kuin ympäristön kannalta.

Oma komposti tontilla

Erinomainen, ravinteet palautuvat oman puutarhan käyttöön mullaksi

Ilmainen, kunhan hankkii tai rakentaa peruskehikon

Vaatii hieman tilaa ja kääntämistä kerran vuodessa

Vieminen viralliselle jäteasemalle

Turvallinen, suuret laitokset käsittelevät aineksen kuumakompostoinnissa

Useimmiten täysin maksuton tai muutaman euron pienkuormamaksu

Vaatii peräkärryn ja jätteen kuljettamisen paikan päälle

Kasaaminen metsään (Laiton tapa)

Haitallinen, levittää vieraslajeja ja muuttaa metsäluontoa

Voi tulla kalliiksi mahdollisten sakkojen ja siivouskulujen muodossa

Helppo lyhyellä tähtäimellä, kottikärrymatka metsän reunaan riittää

Heikin oppitunti: Puutarhajätekasa muuttui lupiiniviidakoksi

Heikki, omakotitaloasuja Tampereelta, halusi siistiä ison pihansa syksyllä ja päättää säästää jäteaseman vaivan. Hän kärräsi kymmenen kottikärryllistä perennanvarsia ja lehtiä oman tonttinsa takana olevaan metsäsaarekkeeseen luullen tekevänsä luonnonteon.

Ensimmäinen vuosi sujui rauhallisesti, mutta toisena kesänä kasa heräsi eloon odottamattomalla tavalla. Jätteen seassa olleet lupiinin juuret ja siemenet alkoivat kasvaa vauhdilla, ja pian kasan päällä rehotti tiheä vieraslajikasvusto.

Heikki yritti aluksi kitkeä kasveja käsin, mutta huomasi nopeasti juurten levinneen laajalle alueelle ympäröivään metsämaahan. Hän tajusi, että pelkkä pintapuolinen siistiminen ei auttaisi, vaan kasat oli poistettava kokonaan ja maa kaivettava auki.

Kahden kuukauden sitkeän työn ja kolmen jäteasemareissun jälkeen alue saatiin vihdoin puhtaaksi, ja Heikki lupasi itselleen, ettei enää koskaan vie mitään puutarhastaan kiinteistön rajojen ulkopuolelle.