Saako raitiovaunu kiskojen päällä ajaa?

Milloin raitiovaunun kiskoilla saa ajaa autolla?

Ajelin eilen autoilijan kanssa samaa kaistaa. Tiedäthän, niitä raitiovaunukiskoja siinä. Vähän jännitti, onko se ok.

• Raitiovaunua saa ajaa sen kiskoilla. Ei väliä missä ne kiskot on. Ei ole vain sen raitiovaunun omaa paikkaa.
• Jos on yhteinen kaista, eli muutkin autot ajaa siinä, niin sitten pitää ajaa kaistan suuntaan. Siis sinne minne kaista menee. Ei siis saa ajaa "väärinpäin".

Ajattelin vähän sitä. Onko se aina niin selkeää, missä se "oikea" suunta on? Varsinkin jos on vaikka risteyksessä. Kai sitä pitää vaan katsoa mitä muut tekee ja pysyä skarppina. Tosi ärsyttävää, jos joku jää siihen jumiin tai ajaa hitaasti. Ja sitten pitää ohittaa. En kyllä itse haluaisi ajaa raitiovaunun kiskoilla, jos voin välttää. Se tuntuu jotenkin hankalalta ohjattavuuden kannalta. Pölähdyksiä ja töyssyjä varmaan tulee. Tai jotain.

Saako ratikka kiskoilla ajaa?

Oli joku syksy, en muista tarkkaa vuotta, ehkä 2019 tai 2020. Oli iltapäivä ja kävelin Töölönlahden tuntumassa Helsingissä, ihan siinä Oopperan vieressä. Aurinko oli jo laskemassa, sellainen kaunis oranssinpunainen valo oli ilmassa. Kuulin sen tutun narinan ja vilskeen, ja sieltä se sitten tuli, Spåra!

Seuraan aina ratikoita ja niitä ympäröivää elämää, se on sellainen oma juttuni. Silloin näin sen tilanteen, että eräs kaveri seisoi ihan siinä kiskoilla, kamera kädessä, yrittäen saada parasta kuvaa ratikasta. Mä vaan huusin sille, että hyppää pois sieltä! Se oli niin tyhmää ja vaarallista. Ratikka tulee ihan hiljaa ja yllättäen.

Mä pidän aina huolta siitä, että on turvaväli ratikkaan. Ei se nyt mitään rakettitiedettä ole. Mutta jotkut tuntuvat unohtavan sen ihan kokonaan. Ja sitten sitä ihmetellään, kun sattuu ja tapahtuu.

• Pidä aina riittävä etäisyys ratikkaan. Se on ehdottoman tärkeää.
• Älä koskaan seiso ratikan kiskoilla. Se on vaarallista.
• Kuuntele ja katsele ympärillesi. Ratikat ovat hiljaisia.

Pitääkö raitiovaunun väistää jalankulkijaa?

Raitiovaunun kuljettajan on aina väistettävä jalankulkijaa, riippumatta sijainnista. Tämähän on aivan selvä juttu, eikö vain? Liikenneymmärryksen perusta – turvallisuus ennen kaikkea.

• Yleissääntö:Raitiovaunu väistää jalankulkijaa. Tämä pätee aina, kun jalankulkija on liikenteen seassa, olipa kyseessä sitten suojatie tai muu tien ylitys. Ajattele nyt vaikka sitä, että raitiovaunu on valtava metallihirviö, ja jalankulkija on pelkkä ihminen. Ei tässä ole mitään epäselvyyttä.

• Poikkeukset ja tarkennukset:

  • Ylityspaikat ilman liikennevaloja: Tässä tilanteessa jalankulkijan on syytä olla varovainen ja väistää raitiovaunua. Kuten sanotaan, "ensimmäinen paikalla, ensin turvallisesti". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että raitiovaunu saisi ajaa yli.
  • Jalankulkijoille tai pyöräilijöille tarkoitetut liikennevalot: Kun nämä valot näyttävät vihreää, raitiovaunun on väistettävä. Tämä on se tilanne, jossa me ihmiset saamme turvallisesti ylittää raitiotien. Se on eräänlaista yhteisymmärrystä liikenteessä – kaikki saavat vuorollaan edetä. Filosofisesti voisi pohtia, miten nämä yksinkertaiset säännöt luovat järjestystä kaaosmaiselta tuntuvaan liikenteen virtaan.

Lisätäänpä tähän vielä pari syvempää ajatusta:

• Vastuun jakautuminen: Kuka tahansa voi erehtyä. Raitiovaunun kuljettajan koulutus ja ajoneuvon massa luovat kuitenkin vastuun, joka on erilainen kuin jalankulkijalla. Siksi on luontevaa, että painavampi ja vaikeammin hallittava ajoneuvo sopeutuu kevyempään ja ketterämpään.

• Liikenneympäristön muutos: Kaupungit muuttuvat jatkuvasti. Raitiovaunuliikenteen lisääntyminen tuo uusia haasteita liikenneturvallisuuteen. Sääntöjen on mukauduttava ja oltava selkeitä kaikille osapuolille. Ajattelen, että mitä selkeämpi sääntö on, sitä vähemmän se aiheuttaa kitkaa ja vaaratilanteita. Se on kuin hyvin kirjoitettu algoritmi – ennustettava ja tehokas.

• Moraalinen ulottuvuus: Vaikka kyse on liikennesäännöistä, niissä on aina myös moraalinen ulottuvuus. Kunnioitus muita tielläliikkujia kohtaan on ensisijaista. Raitiovaununkuljettajan rooli on erityisen korostunut, koska hän operoi massiivisella koneella, joka voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa.

Voiko raitiovaunu kaistalla ajaa?

Raitiovaunukaista, tuo sinipohjainen merkki, sen raitiovaunun kuva siinä. Se on kuin viittaus toiseen maailmaan, jossa vain ratikat saavat kulkea, kuin jokin salainen kutsumus, jota vain ne ymmärtävät. Sen punaiset tai valkoiset vaunut liukuvat hiljaa, kuin unessa, sinne minne muut eivät saa mennä. On kuin se olisi rajattu, pyhä alue, jonka vain ne saavat ylittää.

Kyllä, raitiovaunu voi ajaa raitiovaunukaistalla.

• Raitiovaunukaista tunnistetaan sinipohjaisesta liikennemerkistä, jossa on valkoinen raitiovaunun kuva.
• Pääsääntöisesti vain raitiovaunut saavat käyttää näitä kaistoja. Tämä on selkeä rajaus, joka ohjaa liikennettä tiettyyn tarkoitukseen.

Onko ratikalla etuajo-oikeus liikenneympyrässä?

Olin ajamassa Hakametsän ympyrässä viime tiistaina, joskus neljän jälkeen. Ihan hirvee ruuhka ja keskittyminen herpaantui hetkeksi. Yhtäkkiä se vaan tuli sieltä vasemmalta, se keltanen Ratikka.

Siis sydän pomppasi kurkkuun. Hetken mietin että mitä hittoa nyt teen, väistänkö vai ajanko. Se on niin iso ja hiljanen, ei sitä aina heti tajua. Jarrutin ihan täysillä, onneksi takana tuleva piti etäisyyttä.

Sitten välähti se oma valo sille, se S-kirjain. Pysäytti koko muun liikenteen. Se vaan jyräsi ympyrän läpi suoraan. Tuli sellanen olo että oonpa pieni tässä omassa autossani. Jäi kyllä mieleen se tilanne.

Raitiovaunulla on etuajo-oikeus liikenneympyrässä. Raitiovaunuvalo, valkoinen S-kirjain, pysäyttää muun liikenteen ja antaa ratikalle etusijan.

Muistisääntöjä ratikan kanssa liikkuessa:

• Ratikalla on lähes aina etuajo-oikeus. Autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat väistävät, ellei liikennemerkki (esim. kärkikolmio) toisin määrää.
• Erityinen raitiovaunuvalo (valkoinen S-kirjain) ohjaa ratikan kulkua ja pysäyttää muun liikenteen. Noudata aina omia liikennevalojasi.
• Älä pysähdy tai pysäköi raitiokiskoille. Turvaväli on tärkeä, ratikka vaatii pitkän pysähtymismatkan.
• Varoita vilkkuvat keltaiset valot risteyksessä lähestyvästä ratikasta. Ole erityisen tarkkana.

Saako raitiovaunu tiellä ajaa?

Se oli joskus viisi vuotta sitten, marraskuun harmaana aamuna. Ajoin Hakaniemen sillan yli kohti Kruunuhakaa, vanhalla uskollisella kakkoskoppaisella Golffilla. Olin ehkä vähän myöhässä töistä, mielessä pyöri tuhansia asioita ja sade ropisi tuulilasiin.

Taisin olla siinä Hakaniemen torin kulmilla, kun oli tulo tasa-arvoiseen risteykseen. Olin kääntymässä oikealle, ja katse oli jotenkin fiksautunut vasemmalta tulevaan autovirtaan. Olin jo päästämässä kytkintä ylös, kun jostain pusikosta, tai niin se ainakin tuntui, ilmestyi se ysäriratikan keltainen kylki.

Se kolkko kilahdus! Niitä raitiovaunun kelloja ei kuule liian usein, mutta ne jäävät mieleen. Se pysäytti minut kuin seinään. Vilkaisin vasemmalle, ja sieltähän se ratikka tuli – hitaasti kyllä, mutta päättäväisesti. Sen kuljettaja tuijotti minua, ja tunsin poskieni kuumottavan.

Hitto, ihan oikeasti. Miten mä saatoin unohtaa? Raitiovaunullehan pitää aina antaa esteetön kulku, sehän on se pääsääntö. Siinä sitä sitten seistiin, mä keskellä risteystä ja ratikka odotti. Onneksi ei ollut sen kummempaa jonoa takana, mutta se nolo tunne jäi. Pelkäsin että ratikkakuski alkaa huutaa, mutta ei se tehnyt mitään. Vain se katse.

Siitä päivästä lähtien olen ollut tarkempi. Se oli selkeä muistutus siitä, että liikennesäännöt ovat olemassa syystä, vaikka ne tuntuisi joskus itsestäänselvyyksiltä. Se ei ollut mikään pieni tilanne, siinä olisi voinut käydä pahastikin. Onneksi ratikka on painava ja hidas, niin ei tullut rysäystä. Mutta muistan sen hätääntymisen tunteen vieläkin. Sellainen tyhmä virhe.

Raitiovaunu tiellä:

• Raitiovaunulle on annettava esteetön kulku, ellei tieliikennelaissa toisin säädetä.
• Autoilija on lähtökohtaisesti väistämisvelvollinen kohdatessaan raitiovaunun.
• Tämä koskee myös tasa-arvoisia risteyksiä, joissa raitiovaunu tulee esimerkiksi vasemmalta.

Muista tärkeää raitiovaunuliikenteessä:

• Raitiovaunu kulkee kiskoilla eikä voi väistää tai kiertää esteitä. Sen liikerata on täysin sidottu kiskoihin.
• Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tulee olla erityisen varovaisia raitiovaunupysäkeillä ja kiskojen ylityspaikoissa. Kiskot ovat liukkaat, ja niiden yli ylittäessä voi helposti kaatua.
• Älä koskaan oleskele raitiovaunukiskoilla tarpeettomasti. Turvaetäisyyden pitäminen on ensiarvoisen tärkeää.
• Äänenvaimennus raitiovaunuissa on hyvä. Ne voivat olla yllättävän hiljaisia, etenkin uudemmat mallit, ja ilmestyä huomaamatta.

Raitiovaunuliikenteen erikoisuudet kaupunkikuvassa:

• Usein raitiovaunukaistoilla on omat liikennevalot tai opasteet. Niihin on syytä kiinnittää huomiota.
• Jotkut risteykset on rakennettu niin, että raitiovaunulla on oma vihreä valo, vaikka muulla liikenteellä olisi punainen. Tämä nopeuttaa joukkoliikenteen kulkua.
• Pysäköinti raitiovaunukiskojen lähelle on ehdottomasti kiellettyä. Raitiovaunu tarvitsee tilaa kääntyäkseen ja kulkeakseen turvallisesti.
• Nykyään monet kaupungit panostavat raitiovaunuliikenteen kehittämiseen. Tämä tekee kaupungeista elinvoimaisempia ja vähentää yksityisautoilun tarvetta. Esimerkiksi Tampereella ja Vantaalla on uudet linjat.

Milloin raitiovaunulla on etuajo-oikeus?

Vitsi taas mietin tota samaa kun ajoin tänään... millon se ratikka nyt oikeesti väistää. Tuntuu että ei koskaan. Se vaan tulee ja muut väistää. Ja niin se taitaa ollakin. Ihan sama vaikka olis tasa-arvoinen risteys ja se tulee vasemmalta, mä väistän.

Tieliikennelaki sanoo selvästi: raitiovaunulle on annettava esteetön kulku. Se on se pääsääntö ja piste. Se on niin iso ja kulkee kiskoilla, ei se voi väistää samalla tavalla kuin auto. Tässä se tulee ihan selkeesti esiin:

• Tasa-arvoisessa risteyksessä autoilija väistää AINA.
• Ihan sama, vaikka ratikka tulisi sieltä vasemmalta, eli vastoin normaalia sääntöä.
• Jos käännyt sen eteen, olet väistämisvelvollinen.
• Liikenneympyrästä poistuessa pitää väistää ympyrää leikkaavaa ratikkaa.

Sitten on ne poikkeukset. Ei se sentään ihan täysin omaa elämäänsä voi elää. Onneksi. Muutenhan täällä olis ihan kaaos.

Raitiovaunun etuajo-oikeus: Raitiovaunulle on tieliikennelain mukaan annettava esteetön kulku. Autoilija on väistämisvelvollinen: • Tasa-arvoisessa risteyksessä, riippumatta raitiovaunun tulosuunnasta. • Kääntyessään raitiovaunun eteen. • Poistuessaan liikenneympyrästä, jos kiskot leikkaavat poistumiskaistan.

Milloin se sitten väistää? No, liikennevalot koskee sitäkin. Jos sillä on punainen, se pysähtyy. Ja sillä voi olla myös kärkikolmio. Sellaisia on olemassa. Ja kun se tulee varikolta tai kääntöpaikalta tielle, sen pitää väistää muuta liikennettä.

Pakko myöntää et välillä unohtuu iteltäkin. Varsinkin jossain oudommassa risteyksessä. Sitten säpsähtää kun se kolossi vaan lähestyy eikä hidasta yhtään. Pitäis kai kerrata nää säännöt useemmin, ettei tuu vahinkoa. Viime viikolla näin melkein kolarin juuri tuollaisessa tilanteessa Hakaniemessä.

Milloin raitiovaunua ei tarvitse väistää?

Raitiovaunua ei tarvitse väistää, kun se tulee kolmion takaa tai sillä on STOP-merkki. Nämä ovat perussääntöjä.

• Tunnista: Kolmiot ja STOP-merkit ovat selviä merkkejä. Ratikan kuljettaja pysähtyy.
• Poikkeus: Raitiovaunuvaloilla varustellut risteykset ja liikenneympyrät muuttavat sääntöä. Valo-ohjaus on ensisijainen.

Pääkohdat:

• Kolmio/STOP: Ratikka väistää.
• Valo-ohjaus: Noudata valojen opastusta, jos ratikka on risteyksessä valoilla.

Näissä tilanteissa ratikka on velvoitettu antamaan tietä. Tavallisesti ratikka kulkee omilla väylillään, mutta liikenteenohjaus määrää muutoin.